“The Nazis used the Armenian genocide as something that gave them permission to bring the Holocaust into reality.” (Israelin Presidentti Reuven Rivlin)
Tänä vuonna 24. huhtikuuta tulee kuluneeksi vuosisata Ottomaanihallinnon eli nyky-Turkin edeltäjän tekemästä Armenian kansanmurhasta. Armenialaiset ovat toistuvasti pyytäneet kansainvälistä yhteisöä tunnustamaan tämän kansanmurhan. Useat tahot ovat niin tehneetkin alkaen Uruguaista v 1965 ja tämän jälkeen tunnustajiin ovat liittyneet mm Venäjä, 42 USAn osavaltiota, Euroopan parlamentti, paavi ja maailman kirkkojen neuvosto. Eriskummallisinta on ettei Israel ole liittynyt joukkoon.Armenian kansanmurha oli läpikotaisin suunniteltu ja se toteutettiin pääosin vuonna 1915 IMS:n aikana ja toistettiin pienemmässä mitassa vuosina 1918, 1920 ja 1923. Kaikkiaan on arvioitu noin 1.5 miljoonan armenialaisen joutuneen tämän kansanmurhan uhriksi. Israel ei ole paitsi tunnustanut tapahtunutta – se on jopa aktiivisesti vaikuttanut kannattajiensa kautta Yhdysvalloissa, ettei Washington tekisi virallista tunnustusta.
Syyksi Israelin käytökseen on arveltu läheisiä suhteita Turkkiin mm puolustusyhteistyön alalla. Kun tämä yhteistyö viime vuosina on hiipunut ovat armenialaisten asiaa ajaneet yhä tiiviimmin esittäneet Knessetille asiantilan korjaamista mutta toistaiseksi tuloksetta. Pientä kehitystä tähän suuntaan on kuitenkin tapahtumassa ja tänä vuonna Israel ensi kertaa lähettää virallisen delegaation Jerevaniin osallistumaan kansanmurhan muistotilaisuuteen. Kyseessä on vielä Knessetin jäsenistä koostuva alemman tason delegaatio. Kuitenkin myös Israelin presidentti Reuven Rivlin on toistuvasti vaatinut Armenian kansanmurhan tunnustamista.Syynä virallisen Israelin varovaisuuteen Armenian tapauksessa ei lienekään suhde Turkkiin vaan Azerbaitzaniin, johon Israel muslimimaista omaa läheisimmät suhteet. Israelin ja Azerbaitzanin välinen kauppa on noin viisi miljardia dollaria vuodessa, Israel tuo 40 % öljystään sieltä vieden puolestaan kehittyneitä puolustusjärjestelmiä. Kun vuonna 2012 odotukset Israelin ilmaiskusta Iranin ydinlaitoksia vastaan olivat huipussaan kerrottiin eräissä diplomaattipiireissä Israelin ostaneen iskua varten lentokentän nimeltään Azerbaitzan.
Vuoden sisällä Azerbaitzanissa ovat vierailleet niin Israelin ulko- kuin puolustusministeritkin ja molemmat ovat kokeneet Azerbaitsanin jakavan Israelin kanssa huolen Iranin mahdollisesta ydinaseohjelmasta. KunbAzerbaitzan omaa yhteistä rajaa Iranin kanssa 611 km – verrattuna Turkin 499 km ja Armenian 35 km – katsoo Israel maan tärkeimmäksi liittolaisekseen Iranin suhteen. Tätä taustaa vasten peilautuu haluttomuus edetä Armenian osalta monien israelilaistenkin moraalisesti oikeaksi katsomalla tavalla.
Lähde Al-Monitor , taustoitusta lisäksi artikkelissa The Armenian Genocide Still Denied by Turkey (and Azerbaijan)
