“We must support the Kurds’ aspirations for independence; they deserve it” (PM Benyamin Netanyahu)
Itsenäisellä Kurdistanilla, jota ideaa ne maat joissa kurdit perinteisesti ovat eläneet eli – Turkki, Irak, Syyria ja Iran – vahvasti vastustavat, omaa yhden vahvan tukijan, nimittäin Israelin. Kurdien keskuudessa laajalti uskotaan, että Israel voi olla muotoutumassa olevan Kurdivaltion paras lobbari lännessä.
25. syyskuuta 2017, Irakin kurdialueella pidetään kansanäänestys siitä tulisiko nyt autonomisen alueen itsenäistyä vai jatkaisiko se osana Irakia. Kansanäänestys itsenäistymisen kannalle asettuessaan muodostaa kurdien ensimmäisen askeleen nykyaikana vuosisataisen unelman - Kurdistanin - toteutumisessa. Tällä hetkellä kurdit muodostavat ehkä suurimman kansallisen ryhmän maailmassa ilman omaa valtiota.
Tri Edy Cohen - BESA/Israel - julkaisi hiljattain analyysinsä [Kurdistan: From Referendum to the Road to Independence] jossa hän toteaa kurdivaltion tukemisen olevan Israelille tärkeää sekä taloudellisesta että turvallisuusnäkökulmasta. Edelleen Syyrian ja Irakin jihadistien hillitsemiseksi Jerusalemin osallistua Kurdistanin kehittämiseen, IDF:n [Israelin armeija] tulee kouluttaa Peshmerga sotilaita ja saattaisi olla perusteltua jopa perustaa Kurdistaniin suojaksi lentotukikohta. Itsenäinen Kurdistan saattaisi myös mahdollistaa alueen aiemman Irakista poisajetun juutalaisasutuksen palauttamisen.
Israelin tuki kurdeille ei ole uusi ilmiö
Israel on tukenut kurdien aseellista kamppailua Irakissa 1960-luvulta lähtien. Vuonna 1980, Israelin pääministeri Menachem Begin julkisesti ilmoitti Israelin tukeneen kurdeja humanitaarisen avun ohella aseistuksella ja neuvonantajilla. Israelilla kurdeilla on myös yhteinen side Israelissa asuvien kurdijuutalaisten kautta, joista huomattavimpaan asemaan aikoinaan nousi Itzhak Mordechai, joka kaksi vuosikymmentä sitten toimi puolustusministerinä Benjamin Netanyahun silloisessa hallituksessa.
Monet Irakin johtajat syyttävät kurdien autonomisen alueen presidentti Massoud Barzania yhteistyöstä Israelin kanssa muistuttaen myös Israelin aseavusta 1960 ja 1970-luvuilla Mustafa Barzanin [Massoudin isä] taistelussa keskushallintoa vastaan. Mustafa Barzani oli läheisissä tekemisissä puolustusministeri Moshe Dayanin kanssa Mossadin johtava virkailija Eliezer Tsafrir on todistanut Israelilla olleen 1963-1975 sotilasneuvonantajia Mustafa Barzanin päämajassa sekä maan toimittaneen kurdijoukoille aseita ja mm kenttä- ja ilmatorjuntatykistöä.
Israelilaismedia vuonna 2004 myös raportoi israelilaisviranomaisten ja kurdijohtajien kokouksista jolloin mm Massoud Barzani, Jalal Talabani ja aiempi Israelin pääministeri Ariel Sharon julkisesti vahvistivat hyvät suhteet Irakin Kurdistanin kanssa.
Presidentti Massoud Barzani totesikin toukokuussa 2006 kurdien Israel -suhteista, että jos Bagdad luo diplomaattiset suhteet Israelin niin kurdit voisivat avata konsulaatin Erbiliin. Irakin aiempi (2006-14) pääministeri Nuri al-Maliki puolestaan on kitkerästi todennut Kurdistanista tulevan toteutuessaan “toinen Israel.”
Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu kannatti puheessaan v. 2014 itsenäistä kurdivaltiota lausumalla mm seuraavasti: "Kurdit ovat taistelijoita jotka ovat todistaneet poliittisen sitoutumisensa ja poliittisen maltillisuutensa ja he ovat ansainnet oman poliittisen itsenäisyytensä, meidän tulee tukea kurdien itsenäistymistoiveita, he ansaitsevat sen."
“Meidän tulee avoimesti tukea kurdivaltion perustamista joka erottaa Iranin Turkista ja joka on ystävällismielinen suhteessa Israeliin,” totesi puolestaan Israelin oikeusministeri Ayelet Shaked tammikussa 2017. Hän myös kutsui kurdeja Israelin kansan ystäviksi.
Kurdistan
Kurdeja arvioidaan maailmanlaajuisesti olevan 30-45 miljoonaa suurimman osan heistä eläessä ns. Suur-Kurdistanissa. Encyclopaedia of Islam -tietokirjan mukaan Kurdistan kattaa noin 190,000 km² Turkkia, 125,000 km² Irania, 65,000 km² Irakia ja 12,000 km² Syyriaa, ollen yhteisalaltaan noin 392,000 km².
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittajavaltiot lupailivat kurdeille itsenäisyyttä joka ei kuitenkaan toteutunut modernin Turkin perustajan Mustafa Kemal Ataturkin vastustuksen vuoksi.
Kuluneen sadan vuoden aikana kurdienemmistöisiä hallituksia on WikipediAn mukaan ollut seuraavia:
Kurdi-juutalaiset
Jo viime vuosidan alussa jotkut kurdi-juutalaiset olivat aktiivia Sionistisessa liikkeessä, yksi kuuluisimpia vapaustaistelijoita [Lehi aka Stern -aktivisti] oli Moshe Barazani, jonka perhe oli muuttanut Irakin Kurdistanista Jerusalemiin 1920-luvulla. Lehi/Stern kävi maanalaista taistelua silloista mandaattialueen brittihallintoa vastaan.
Valtaosa kurdi-juutalaisista pakotettiin pois pohjois-Irakista 1950-luvun alussa samalla kun muutkin Irakin juutalaisyhteisöt. Samaan aikaan Israeliin muutti myös valtaosa Iranin kurdi-juutalaisista. Nykyisin Israelissa asuu noin 200,000 kurdi-juutalaista.
Näkemykseni
Sodat Irakissa ja Syyriassa aiheuttivat Jordaniassa, Libanonissa, Turkissa ja EU-alueella mittavan pakolaiskriisin. Kurdeja ei näiden pakolaisten joukossa niinkään ollut. Yksi tekijä saattaa olla kurdien sitoutuminen puolustamaan kotiseutuaan ja siihen liittyvä kansallinen identiteetti. Irakin ja Syyrian kurdeilla on myös ollut muita paremmat resurssit puolustautumiseen - öljyä, rahaa ja aseita. Asevoimien määrään kurdiyhteiskunnan modernia kulttuuria kuvaten vaikuttaa myös naisten merkittävä rooli etulinjan kamppailuissa.
Kurdistanista ehkä onkin muodostumassa “toinen Israel” - moderni maltillinen oikeusvaltio ja ehkä jopa esimerkillinen demokratia ainakin jos kurdijohtaja Abdullah Öcalanin visio demokraattisesta konfederalismista edes jossain määrin toteutuu [ Abdullah Öcalan’s Democratic Confederalism ladattavissa document libraryn strategia luvussa Conflicts -blogissa ]. Demokraattisessa konfederalismissa ylemmät yhteiskunnan tasot pelkästään koordinoivat ja toteuttavat ruohonjuuritason yhteisöjen tahtoa.
Israelilaisilla ja kurdeilla on paljon yhteistä - joidenkin näkemysten mukaan kurdit ja juutalaiset ovat etnisesti hyvin läheisiä kansoja. Molemmat kansat ovat olleet hajallaan uneksien omasta kotimaasta, israelilaisille unelma on jo toteutunut ja ensimmäinen osa muodostuvaa Kurdistania on nyt lopultakin toteutumassa. Toivottavasti muodostuvasta uudesta maasta tulee vakauttava ja ihmisoikeuksia kunnioittava alue Lähi-itään - “toinen Israel”.
Lähteitä ja aiheesta lisää:
Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel verkkojulkaisussa ollen suomennos Conflicts -blogin artikkelistani -
ZAKA:aa ei tule sekoittaa United Hatzalah ("rescue" or "relief" in Hebrew: הצלה) nimiseen toiseen Israelissa toimivaan ensiapupalveluun joka keskittyy vähentämään potilaiden hengenvaaraa onnettomuutta, tapaturmaa tai kohtausta seuraavien kriittisten ensimmäisten minuuttien aikana – aikana ennen ambulanssien saapumista. Organisaation erityislaatuinen nopeus pohjaa vapaaehtoispohjalla toimivan hoitohenkilöstön auttamishalun ohella uusimpaan teknologiaan ja myös siihen että tiiviisti asutussa Israelissa auttaja hyvin todennäköisesti on jo valmiiksi autettavan lähellä. Kaikille ihmisille ympäri Israelia alkuperästä tai uskonnosta riippumatta apua antavaa järjestöä pidetään alallaan nopeimpana lääketieteellisen avun tarjoana. Organisaatio käsittää yli 2 500 vapaaehtoista lääkäriä ja ensihoitajaa edustaen eri uskontoja ja uskonnottomia, juutalaisia ja ei-juutalaisia, miehiä ja naisia jotka saapuvat onnettomuuspaikalle keskimäärin 2-4 minuutin sisällä.
