JJoe Biden on saanut myönteisiä kommentteja (tosiasiallisesta) valinnastaan USAn presidentiksi niin Israelin hallitukselta kuin Palestiinalaishallinnoltakin. Nähdäkseni Bidenin valinta vähentänee pääministeri Benjamin Netanjahun houkutusta ajaa Israelia ennenaikaisiin vaaleihin koska nykyinen keskusta-vasemmistolainen hallitus saanee Bidenin (demokraatti-)hallinnolta paremmin vastakaikua kuin Knessetin vaaleja mahdollisesti seuraava oikeistohallitus. Palestiinalaishallinnon (PA) osalta Bidenin valinta auttaa presidentti Mahmound Abbasin ulos nurkasta johon hän itsensä ajoi kieltäytyessään neuvottelemasta Valkoisen Talon rauhansuunnitelman (Trumpin ”Vuosisadan diili”) pohjalta ja katkoessaan aiempia yhteistyösuhteita Israelin kanssa.
Joe Biden aloittaa täysin erilaisista lähtökohdista kuin edeltäjänsä liike-elämästä tullut Donald Trump tai Barack Obama; Biden on näistä poiketen ollut liki 50 vuotta Washingtonin vallankäytön ytimessä. Pitkäaikaisena senaattorina Biden toimi ulkomaansuhteiden komiteassa ja hänellä on hyvä kokemus sekä turvallisuusasioissa että USAn ja Israelin välisissä suhteissa. Linjaero presidentti Trumpiin saattaa löytyä Obaman aikaisesta näkemyksestä, että ollakseen Israelin ystävä ei välttämättä tarvitse sympatisoida Likudia (Netanjahun puolue).
Biden on useita kertoja sanonut olevansa sionisti ja hänellä on ollut läheiset suhteet Netanjahuun jo neljä vuosikymmentä; myös varapresidentti Kamala Harris on usein antanut Israel-myönteisiä lausuntoja ja tunnetaan Israelin ystävänä toisin kuin USAn demokraattien radikaali laita joka on avoimen Israel-vastainen. Kuitenkin Bidenin Lähi-idän politiikan suuntauksiaan on helpompi arvioida vasta sitten kun hän ilmoittaa keskeiset kansalliseen turvallisuuteen ja ulkosuhteisiin liittyvät nimitykset kuten kenestä tulee ulkoministeri, YK-edustaja, puolustusministeri, kansallinen turvallisuusneuvonantaja.
As the election results become final, I extend my heartfelt congratulations to @JoeBiden, a long-time supporter and friend of Israel, and to his running mate, @KamalaHarris, who has made history as the first woman elected VP.
— בני גנץ - Benny Gantz (@gantzbe) November 8, 2020
https://platform.twitter.com/widgets.js
Palestiinalaishallinto on lähettänyt presidentiksi valitulle Bidenille viestejä halustaan palauttaa rauhanneuvottelut Israelin kanssa USAn välittämättämien vuonna 2016 katkenneiden neuvottelujen pohjalta. Tällöin presidentti Barack Obama, jonka alaisena varapresidenttinä Biden palveli, esitti Netanjahulle ja Abbasille pohjapaperin Israelin ja Palestiinalaishallinnon välisten neuvottelujen jatkamiseksi; Israel, vaikkakin totesi esityksen Israelin etujen vastaiseksi hyväksyi neuvottelujen jatkon, Abbas puolestaan – Bidenin taivutteluista huolimatta - ei edes vastannut presidentti Obamalle.
Palestiinalaisjohto lienee nyt tajunnut silloisen virheensä ja edelleen myöhemmin presidentti Trumpin aikana kieltäydyttyään neuvotteluista Valkoisen Talon ”Vuosisadan diilin” pohjalta kuin myös tehneensä virheen hyökätessään voimallisesti Abraham Accords’in arabisopijoita kohtaan ja jäädytettyään yhteistyösuhteet Israeliin. Abbas ilmoittikin ennen vaaleja aloittavansa jälleen – toukokuussa 2020 katkaisemansa - turvallisuusyhteistyön Israelin ja USAn kanssa mikäli Biden valitaan presidentiksi. Edelleen Abbas on ilmaissut hyväksyvänsä Israelin Palestiinalaishallinnon puolesta keräämät verovarat hallintonsa rahoittamiseksi.
Ennen USAn v. 2020 presidentinvaaleja Abbasin neuvonantaja Nabil Shaat sanoi palestiinalaisten näkevän Trumpin häviön olevan palestiinalaisille suuri menestys, näin siitä huolimatta vaikka Palestiinalaishallinnon johto pitääkin Bidenia sionistiksi joka ei tule siirtämään USAn suurlähetystöä Jerusalemista takaisin Tel Aviviin. Palestiinalaishallinto esittänee edellisen ohella PLO:n edustuston välitöntä uudelleenavausta Washingtonissa ja tällä toiveella saattaa olla toteutumisen mahdollisuuksiakin. Joka tapauksessa presidentti Abbasin lienee hyvin vaikea nyt kieltäytyä Bidenin mahdollisesta pyynnöstä palata neuvottelupöytään Israelin kanssa.
Rauhanprosessin jatkon kannalta yksi ongelmallinen tekijä on Palestiinalaishallinnon neuvotteluosapuoli. Abu Mazen [Abbas] on menettänyt uskottavuuttaan mm Arabiliigan viime kokouksissa ja huoli hänen lähdöstään liikkeen johdosta paitsi tilanteen, mahdollisten suunniteltujen Palestiinalaishallinnon vaalien ja myös iän (84-v.) vuoksi on jatkuvasti kasvava.
Abbas on kieltäytynyt nimeämästä seuraajaansa ja päinvastoin hän on raivannut osaavia ja suosittuja kilpailijoita tieltään näistä esimerkkeinä vaikkapa Mohammed Dahlan ja Marwan Barghouti – edellinen maanpaossa ja jälkimmäinen vankilassa Israelissa. Israelin turvallisuusviranomaiset arvioivat edellisten lisäksi Palestiinan tiedustelupalvelun päällikkö kenraalimajuri Majid Faraj’n olevan ainakin lyhyellä aikavälillä olevan Abbasin todennäköinen seuraaja.
Tilannetta ei helpota Palestiinalaishallinnon pääneuvottelija Saeb Erekat’in hiljattainen kuolema. Akateemisen länsimaisen koulutuksen omaava Erekat toimi keskeisissä rooleissa rauhanneuvotteluissa aina Oslon sopimuksista (1993) lukien ja hänellä oli myös poliittista painoarvoa PLOn pääsihteerinä.
Abraham Accords sai alkunsa kun Israel, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat (YAE) ja Bahrain sopivat suhteidensa normalisoinnista – Valkoisen Talon edesauttamana – Washingtonissa 15.9.2020. Sopimuskokonaisuuden syntyyn on vaikuttanut merkittävästi presidentti Trumpin hallinto, mutta sen laajeneminen ei välttämättä pysähdy mahdolliseen presidentinvaihdokseen marraskuun vaaleissa. Palestiinalaisjohto lienee tajunnut tehneensä virheen hyökätessään voimallisesti Abraham Accords’in arabisopijoita kohtaan. Palestiinalaishallinnon reaktioista Israel-Sudan suhteiden kehittymisen jälkeen voi optimistisesti ennakoida sen harkitsevan mahdollisuutta palata lopultakin neuvottelupöytään Israelin kanssa.
Bidenin presidenttiys nähdäkseni edesauttaa Abraham Accords’ien toteutumista entisestään. Perustan arvioni mm seuraaviin seikkoihin: Ensinnäkin Biden, osin USAn sisäpoliittisista syistä, vähentänee Trumpin tavoin USAn sotilaallista läsnäoloa Lähi-idässä, toiseksi Persianlahden öljy ei enää ole elintärkeää Yhdysvalloille mm maan oman öljyntuotannon ja vaihtoehtoisten energiamuotojen takia, kolmanneksi Biden pyrkinee palaamaan Iranin ydin(ase-)ohjelmaa koskevaan kansainväliseen sopimukseen (JCPOA) jolloin Saudi Arabian johtama Israeliin suhteitaan normalisoiva sunniliittoutuma, mahdollisesti Qatarilla täydennettynä, joutunee tukeutumaan sotilaallisesti enemmän toisiinsa USAn jättämän sotilaallisen tyhjiön täyttämiseksi.
Näin sekä Abraham Accords että Bidenin valinta USAn presidentiksi avaavat uuden ”mahdollisuuksien ikkunan” Israelin ja Palestiinalaishallinnon rauhanprosessille ja Kahden-valtion ratkaisulle jolloin mielestäni moninverroin ongelmallisempi ajautuminen kohden Yhden-valtion realiteettia voidaan välttää.
Bidenin voitto saattaa muuttaa USAn tapaa hoitaa maan Israel/Palestiinalaishallinto -suhteita mutta arvioni mukaan ei ole nähtävissä merkittäviä itse konfliktin sisältöön suhteessa olevia muutoksia.
Palestiinalaishallinnolla on pitkä historia rauhansopimusten – Kahden-valtion ratkaisun – torjunnassa: Camp David v. 2000, Taba v. 2001, Annapolis 2008 ja viimeksi yritykset vuosina 2014 ja 2016. Palestiinalaishallinto on nyt esittänyt neuvotteluja jatkettavan siitä mihin aiemmalla nelisen vuotta sitten päättyneellä kierroksella päästiin. En kuitenkaan usko tarjouksen ainakaan Kahden-valtion ratkaisun rajojen suhteen paranevan (Israel tarjosi yli 90% Länsirannasta Palestiinalaishallinnolle) koska Israel on asuttanut aiempaa enemmän hallitsemaansa C-aluetta. Sen sijaan Trumpin johdolla tehty ”Vuosisadan diili” -suunnitelma tuonee neuvottelupöytään merkittävän taloudellisen aspektin uuden Palestiinalaisvaltion elinvoiman turvaamiseksi ja sen asukkaiden hyvinvoinnille ja tämä yhdessä realitettiten tunnustamisen kanssa saattaa houkutella Palestiinalaishallintoa lopultakin hyväksymään ehkä kitkeränkin neuvottelutoksen. Lisäpontimena neuvottelumestykseen nyt on ettei Arabiliiga ja muukaan muslimimaailma enää yhtenäisesti ole PA:n näkemysten takana vaan pikemminkin pyrkii normalisoimaan suhteitaan Israeliin.
Lähteitä: IsraelHayom ja IsraelHayom , BESA , BICOM
Kirjoitus ensinnä ilmestyi Ariel-Israelista suomeksi -verkkojulkaisussa.
