Knesset hajosi, hallitus kaatui, vaalit jälleen maaliskuussa

 

Knesset on hajonnut ja hallitus kaatunut. Israelin lain mukaan uudella hallituksella oli aikaa 100 päivää hyväksyä valtion budjetti; hallitus laati elokuussa 2019 kompromissilain, jolla määräaikaa pidennettiin kolmella kuukaudella. Kun tämäkin määräaika meni umpeen todettiin Knesset hajoitetuksi ja uudet parlamenttivaalit määrättiin pidettäväksi 23. maaliskuuta 2021.

Nyt seuraavien kuuden viikon poliittiset toimijat laativat mitä erilaisimpia yhteistyökuvioita vaalilistojen laatimiseksi ja nämä tulee toimittaa vaaliviranomaisille helmikuun ensimmäisellä viikolla. Tämän jälkeen keskusvaalilautakunta arvioi mahdolliset valitukset listojen ja tai henkilöiden diskvalifioimiseksi; lopulliset listat hyväksyttäneen 21.helmikuuta. Vaalit pidetään 23.3.20121 ja uuden järjestyksessään 24. Knessetin avajaispäivä on 6.huhtikuuta 2012.

Maaliskuun 2. päivän 2019 vaalien jälkeen, Benny Gantzille annettiin neljän viikon mandaatti vakaan hallituskoalition muodostamiseksi.Tämä ei johtanut tulokseen ja Israelin poliittinen oppositioliike Blue and White hajosi draamaattisesti 26.3.2020 ja Gantzin tueksi jäi B&W:sta lähinnä hänen alunperin perustamansa Kahol Lavan puolue. Gantz ja Netanjahu muodostivat kansallisen yhtenäisyyshallituksen. Gantz selitti shokkiratkaisuaan koronaviruksen luomalla hätätilalla ja tarpeella korjata israelilaisen yhteiskunnan jakautumista. Syyskuussa 2021 Gantzista oli tarkoitus rotaatiosopimuksen pohjalta tulla pääministeri. Vaikka muodostuneella hallituskoalitiolla oli suhteellisen vahva enemmistö (72 Knessetin yhteensä 120 edustajasta) ei se siis kyennyt sopimaan budjetista koko toiminta-aikanaan.

Erona aiempiin vaaleihin on nyt seikka, että ensimmäistä kertaa Benjamin Netanyajulla on kaksi vahvaa kilpailijaa Israelin oikeistossa eli Naftali Bennett ja Gideon Sa’ar. Edellinen on kasvattanut kannatustaan pienyritysten puolustajana koronakriisin aikana ja jälkimmäinen Likudin pitkäaikainen vaikuttaja joka nyt uuden puolueensa (New Hope) kautta pyrkii luomaan modernimman ja puhtaamman version Likudista. Ennusteiden mukaan molemmat haastajat voivat saavuttaa jopa 33 parlamenttipaikkaa Likudin 28 vastaan ja molempien ollessa pragmaatikkoja he kykenevät hyvin aitoon yhteistyöhön sekä Israelin keskustan että vasemmiston kanssa.

Toinen ero aiempaan on kun kolmessa edellisessä vaalissa Netanjahu taisteli poliittisesta selviytymisestään niin nyt hän taistelee vapaudestaan koska helmikuussa 2021 Jerusalemin piirioikeus ryhtyy kuulemaan todistajia kolmessa oikeuskansleri Avichai Mandelblitin poliisin tutkinta-aineiston pohjalta pääministeriä vastaan nostamassa kanteessa. Mikäli oikeus ei myöhennä prosessiaan pääsee yleisö seuraamaan pääministeriään syytettynä liki päivittäin. Jos Netanjahu häviää vaalit hän ei syytettynä voi toimia tavallisena ministerinä kuten nyt pääministerinä voi. (Taustoitusta Netanjahun oikeusprosessista: Netanyahun oikeusprosessi )

Lisäväriä tuleviin vaaleihin tuo arvuuttelu siitä osallistuvatko suositut aiempi armeijan komentaja (IDF Chief of Staff) Gadi Eisenkot ja Tel Avivin pormestari Ron Huldai vaaleihin ja jos niin osallistuvatko muiden puolueiden listoilla vai muodostavatko oman puolueensa.

Kuten yleensä aina niin nytkin Israelin politiikan käänteitä ja vaaleja on vaikea ennustaa. Alla on erilaisista mielipidetiedusteluista koottu melko tuore BICOMin yhteenveto. Aika näyttää onnituvatko vastustajat viimeinkin kampeamaan maan pitkäaikaisimman pääministerin jalustaltaan vaaleissa vai tarvitaanko tähän jopa vuosikausia kestävä oikeusprosessi.

 

[caption id="attachment_6424" align="aligncenter" width="547"] Mielipidemittausten yhteenveto 9-23.12.2020[/caption]

Lähteitä mm: BICOM , JerusalemPost

---

Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.

Biden sysännee Lähi-idän rauhanprosessia liikkeelle [Op-Ed.]

JJoe Biden on saanut myönteisiä kommentteja (tosiasiallisesta) valinnastaan USAn presidentiksi niin Israelin hallitukselta kuin Palestiinalaishallinnoltakin. Nähdäkseni Bidenin valinta vähentänee pääministeri Benjamin Netanjahun houkutusta ajaa Israelia ennenaikaisiin vaaleihin koska nykyinen keskusta-vasemmistolainen hallitus saanee Bidenin (demokraatti-)hallinnolta paremmin vastakaikua kuin Knessetin vaaleja mahdollisesti seuraava oikeistohallitus. Palestiinalaishallinnon  (PA) osalta Bidenin valinta auttaa presidentti Mahmound Abbasin ulos nurkasta johon hän itsensä ajoi kieltäytyessään neuvottelemasta Valkoisen Talon rauhansuunnitelman (Trumpin ”Vuosisadan diili”) pohjalta ja katkoessaan aiempia yhteistyösuhteita Israelin kanssa.

Joe Biden aloittaa täysin erilaisista lähtökohdista kuin edeltäjänsä liike-elämästä tullut Donald Trump tai Barack Obama; Biden on näistä poiketen ollut liki 50 vuotta Washingtonin vallankäytön ytimessä. Pitkäaikaisena senaattorina Biden toimi ulkomaansuhteiden komiteassa ja hänellä on hyvä kokemus sekä turvallisuusasioissa että USAn ja Israelin välisissä suhteissa. Linjaero presidentti Trumpiin saattaa löytyä Obaman aikaisesta näkemyksestä, että ollakseen Israelin ystävä ei välttämättä tarvitse sympatisoida Likudia (Netanjahun puolue).

Biden on useita kertoja sanonut olevansa sionisti ja hänellä on ollut läheiset suhteet Netanjahuun jo neljä vuosikymmentä; myös varapresidentti Kamala Harris on usein antanut Israel-myönteisiä lausuntoja ja tunnetaan Israelin ystävänä toisin kuin USAn demokraattien radikaali laita joka on avoimen Israel-vastainen. Kuitenkin Bidenin Lähi-idän politiikan suuntauksiaan on helpompi arvioida vasta sitten kun hän ilmoittaa keskeiset kansalliseen turvallisuuteen ja ulkosuhteisiin liittyvät nimitykset kuten kenestä tulee ulkoministeri, YK-edustaja, puolustusministeri, kansallinen turvallisuusneuvonantaja.

 

As the election results become final, I extend my heartfelt congratulations to @JoeBiden, a long-time supporter and friend of Israel, and to his running mate, @KamalaHarris, who has made history as the first woman elected VP.

— בני גנץ - Benny Gantz (@gantzbe) November 8, 2020

https://platform.twitter.com/widgets.js

Palestiinalaishallinto on lähettänyt presidentiksi valitulle Bidenille viestejä halustaan palauttaa rauhanneuvottelut Israelin kanssa USAn välittämättämien vuonna 2016 katkenneiden neuvottelujen pohjalta. Tällöin presidentti Barack Obama, jonka alaisena varapresidenttinä Biden palveli, esitti Netanjahulle ja Abbasille pohjapaperin Israelin ja Palestiinalaishallinnon välisten neuvottelujen jatkamiseksi; Israel, vaikkakin totesi esityksen Israelin etujen vastaiseksi hyväksyi neuvottelujen jatkon, Abbas puolestaan – Bidenin taivutteluista huolimatta - ei edes vastannut presidentti Obamalle.

Palestiinalaisjohto lienee nyt tajunnut silloisen virheensä ja edelleen myöhemmin presidentti Trumpin aikana kieltäydyttyään neuvotteluista Valkoisen Talon ”Vuosisadan diilin” pohjalta kuin myös tehneensä virheen hyökätessään voimallisesti Abraham Accords’in arabisopijoita kohtaan ja jäädytettyään yhteistyösuhteet Israeliin. Abbas ilmoittikin ennen vaaleja aloittavansa jälleen – toukokuussa 2020 katkaisemansa - turvallisuusyhteistyön Israelin ja USAn kanssa mikäli Biden valitaan presidentiksi. Edelleen Abbas on ilmaissut hyväksyvänsä Israelin Palestiinalaishallinnon puolesta keräämät verovarat hallintonsa rahoittamiseksi.

Ennen USAn v. 2020 presidentinvaaleja Abbasin neuvonantaja Nabil Shaat sanoi palestiinalaisten näkevän Trumpin häviön olevan palestiinalaisille suuri menestys, näin siitä huolimatta vaikka Palestiinalaishallinnon johto pitääkin Bidenia sionistiksi joka ei tule siirtämään USAn suurlähetystöä Jerusalemista takaisin Tel Aviviin. Palestiinalaishallinto esittänee edellisen ohella PLO:n edustuston välitöntä uudelleenavausta Washingtonissa ja tällä toiveella saattaa olla toteutumisen mahdollisuuksiakin. Joka tapauksessa presidentti Abbasin lienee hyvin vaikea nyt kieltäytyä Bidenin mahdollisesta pyynnöstä palata neuvottelupöytään Israelin kanssa.

 

Rauhanprosessin jatkon kannalta yksi ongelmallinen tekijä on Palestiinalaishallinnon neuvotteluosapuoli. Abu Mazen [Abbas] on menettänyt uskottavuuttaan mm Arabiliigan viime kokouksissa ja huoli hänen lähdöstään liikkeen johdosta paitsi tilanteen, mahdollisten suunniteltujen Palestiinalaishallinnon vaalien ja myös iän (84-v.) vuoksi on jatkuvasti kasvava.

Abbas on kieltäytynyt nimeämästä seuraajaansa ja päinvastoin hän on raivannut osaavia ja suosittuja kilpailijoita tieltään näistä esimerkkeinä vaikkapa Mohammed Dahlan ja Marwan Barghouti – edellinen maanpaossa ja jälkimmäinen vankilassa Israelissa. Israelin turvallisuusviranomaiset arvioivat edellisten lisäksi Palestiinan tiedustelupalvelun päällikkö kenraalimajuri Majid Faraj’n olevan ainakin lyhyellä aikavälillä olevan Abbasin todennäköinen seuraaja.

Tilannetta ei helpota Palestiinalaishallinnon pääneuvottelija Saeb Erekat’in hiljattainen kuolema. Akateemisen länsimaisen koulutuksen omaava Erekat toimi keskeisissä rooleissa rauhanneuvotteluissa aina Oslon sopimuksista (1993) lukien ja hänellä oli myös poliittista painoarvoa PLOn pääsihteerinä.

Abraham Accords sai alkunsa kun Israel, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat (YAE) ja Bahrain sopivat suhteidensa normalisoinnista – Valkoisen Talon edesauttamana – Washingtonissa 15.9.2020. Sopimuskokonaisuuden syntyyn on vaikuttanut merkittävästi presidentti Trumpin hallinto, mutta sen laajeneminen ei välttämättä pysähdy mahdolliseen presidentinvaihdokseen marraskuun vaaleissa. Palestiinalaisjohto lienee tajunnut tehneensä virheen hyökätessään voimallisesti Abraham Accords’in arabisopijoita kohtaan. Palestiinalaishallinnon reaktioista Israel-Sudan suhteiden kehittymisen jälkeen voi optimistisesti ennakoida sen harkitsevan mahdollisuutta palata lopultakin neuvottelupöytään Israelin kanssa.

Bidenin presidenttiys nähdäkseni edesauttaa Abraham Accords’ien toteutumista entisestään. Perustan arvioni mm seuraaviin seikkoihin: Ensinnäkin Biden, osin USAn sisäpoliittisista syistä, vähentänee Trumpin tavoin USAn sotilaallista läsnäoloa Lähi-idässä, toiseksi Persianlahden öljy ei enää ole elintärkeää Yhdysvalloille mm maan oman öljyntuotannon ja vaihtoehtoisten energiamuotojen takia, kolmanneksi Biden pyrkinee palaamaan Iranin ydin(ase-)ohjelmaa koskevaan kansainväliseen sopimukseen (JCPOA) jolloin Saudi Arabian johtama Israeliin suhteitaan normalisoiva sunniliittoutuma, mahdollisesti Qatarilla täydennettynä, joutunee tukeutumaan sotilaallisesti enemmän toisiinsa USAn jättämän sotilaallisen tyhjiön täyttämiseksi.

Näin sekä Abraham Accords että Bidenin valinta USAn presidentiksi avaavat uuden ”mahdollisuuksien ikkunan” Israelin ja Palestiinalaishallinnon rauhanprosessille ja Kahden-valtion ratkaisulle jolloin mielestäni moninverroin ongelmallisempi ajautuminen kohden Yhden-valtion realiteettia voidaan välttää.

Bidenin voitto saattaa muuttaa USAn tapaa hoitaa maan Israel/Palestiinalaishallinto -suhteita mutta arvioni mukaan ei ole nähtävissä merkittäviä itse konfliktin sisältöön suhteessa olevia muutoksia.

Palestiinalaishallinnolla on pitkä historia rauhansopimusten – Kahden-valtion ratkaisun – torjunnassa: Camp David v. 2000, Taba v. 2001, Annapolis 2008 ja viimeksi yritykset vuosina 2014 ja 2016. Palestiinalaishallinto on nyt esittänyt neuvotteluja jatkettavan siitä mihin aiemmalla nelisen vuotta sitten päättyneellä kierroksella päästiin. En kuitenkaan usko tarjouksen ainakaan Kahden-valtion ratkaisun rajojen suhteen paranevan (Israel tarjosi yli 90% Länsirannasta Palestiinalaishallinnolle) koska Israel on asuttanut aiempaa enemmän hallitsemaansa C-aluetta. Sen sijaan Trumpin johdolla tehty ”Vuosisadan diili” -suunnitelma tuonee neuvottelupöytään merkittävän taloudellisen aspektin uuden Palestiinalaisvaltion elinvoiman turvaamiseksi ja sen asukkaiden hyvinvoinnille ja tämä yhdessä realitettiten tunnustamisen kanssa saattaa houkutella Palestiinalaishallintoa lopultakin hyväksymään ehkä kitkeränkin neuvottelutoksen. Lisäpontimena neuvottelumestykseen nyt on ettei Arabiliiga ja muukaan muslimimaailma enää yhtenäisesti ole PA:n näkemysten takana vaan pikemminkin pyrkii normalisoimaan suhteitaan Israeliin.

Lähteitä: IsraelHayom ja IsraelHayom , BESA , BICOM

 

Omasta mielestäni edelleen paras Kolmen-Valtion ratkaisu hyödyntämällä Siinai ja Jordania -optiot.

 

---

Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.

Työväenpuolueen antisemitismi Britanniassa

  

Britannian Labour puoluetta ovat antisemitistiset ilmiöt riivanneet jo vuosikausia. Keir Starmerin valinta puoluejohtajaksi antaa odottaa ongelmaan todella tartuttavan. Näin on myös tapahtumassa EHRC:n – Britannian kansallinen tasa-arvoelin - raportin myötä. Välittömästi raportin ilmestyttyä Labour erotti aiemman puheenjohtajansa – Jeremy Corbinin – ainakin toistaiseksi puolueesta.

The Equality and Human Rights Commission (EHRC) on Ison-Britannian kansallinen tasa-arvoelin ja Yhdistyneet Kansakunnat on myöntänyt A -aseman kansallisena ihmisoikeuslaitoksena (NHRI). EHRC:n tehtävänä on auttaa tekemään Isosta-Britanniasta oikeudenmukaisempi ja tämä toteutetaan turvaamalla ja panemalla täytäntöön lakeja, jotka suojaavat ihmisten oikeuksia oikeudenmukaisuuteen, ihmisarvoon ja kunnioitukseen. Vuoden 2006 tasa-arvolaissa perustettuna lakisääteisenä julkisena elimenä komissio toimii itsenäisesti.

EHRC työskentelee muiden organisaatioiden ja yksilöiden kanssa tavoitteidensa - syrjinnän torjuminen, yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen ja ihmisoikeuksien suojeleminen - saavuttamiseksi, ja on valmiita ryhtymään koviin toimiin niitä vastaan, jotka väärinkäyttävät muiden oikeuksia.

EHRC aloitti tutkimuksensa toukokuussa 2019 kun Jewish Labour Movement (JLM) valitti antisemitismistä ja kyseisen ilmiön käsittelystä tasa-arvo komissiolle. EHRC:n 130 sivuinen määritteli Labour -puolueen syylliseksi laittomaan antisemitistiseen häirintään ja syrjintään. Edelleen raportti toteaa vakavat puutteet työväenpuolueen johdossa antisemitismin torjunnassa ja riittämätön prosessi antisemitismivalitusten käsittelyssä.

Raportin mukaan Labour -puolue on vastuussa kolmesta tasa-arvolain (The Equality Act 2010) rikkomisesta, jotka liittyvät:

• poliittiseen puuttumiseen koskien antisemitismivalituksia,
• riittämättömien resurssien antaminen antisemitismivalituksia käsitteleville, ja
• häirintään

 

Raportin analyysi viittaa puolueen sisäiseen kulttuuriin, joka ei tehnyt tarpeeksi estääkseen antisemitismiä ja pahimmassa tapauksessa sen voitaisiin nähdä hyväksyvän. Puolueella oli kuitenkin kyky toimia päättäväisesti tarvittaessa ja tämä on näkynyt esimerkiksi seksuaalista häirintää koskevien valitusten käsittelemisessä; antisemitismin osalta tätä kykyä ei kuitenkaan käytetty.

Raportin mukaan Labour -puolueessa on selvä luottamuspula puolueen ja monien sen jäsenten ja juutalaisyhteisön välillä. Puolueen toimintakulttuuri on ristiriidassa puolueen sitoutumisessa nollatoleranssiin koskien antisemitismiä. Raportti myös tuo esiin jatkuvat epäonnistumiset aiempien antisemitismiraporttien suosituksien toteuttamisessa.

[embed]https://youtu.be/OIJgxu1K7rY[/embed]

Jewish Labour Movement (JLM) omaa satavuotisen liittolaissuhteen Labour -puolueeseen. Juutalaiset Labour aktivistit ovat sata vuotta kampanjoineet Labour hallitusten puolesta toteuttamaan rauhaa, oikeutta ja tasa-arvoa Britanniassa ja ulkomailla.

JLM totesi lausunnossaan, että se on jo vuodesta 2015 varoittanut Labour -puoluetta puolueessa syvenevästä juutalaisvastaisesta rasismista, häirinnästä ja syrjinnästä jota juutalaiset puoluejäsenet ja aktivistit ovat kohdanneet. Nämä varoitukset puolue jätti huomioon ottamatta, keskustelu hiljennettiin eikä toimenpiteisiin ryhdytty. JLM:n mukaan EHRC:n raportti selkeästi osoittaa tämän häpeällisen Labour -puolueen ajanjakson syylliseksi aiemman puoluejohdon joka omasi vallan ja mahdollisuudet estää juutalaisvastainen rasismi puolueessa mutta joka ei ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin sitä vastaan.

JLM odottaa puolueen toteuttavan EHRC raportin suositukset täydellisesti ja ilman viivästyksiä. JLM odottaa puolueen palaavan ydinarvoihinsa kuten solidaarisuuteen, toleranssiin ja keskinäiseen kunnioitukseen.

Britannian Labour -puolue erotti ainakin toistaiseksi aiemman johtajansa, Jeremy Corbyn’n, vajaat puoli tuntia sen jälkeen kun tämä oli antanut EHRC raporttia vähättelevän lausunnon sanomalla mm  antisemitismin puolueessa olevan yliarvioitua . Corbyn oli puolueen keskeinen toimija, joka mahdollisti antisemitismin leviämisen reunoilta valtavirtaan. Erottaminen todennäköisesti aiheuttaa puolueessa sisäisiä riitoja puoluejohtaja Keir Starmer’n ja Corbyn’iä kannattavien parlamentaarikkojen kesken. Näitä riitoja jatketaan Labour -puolueen kurinpitoelimissä.

 

Corbyn aluksi (2012) kannatti juutalaisvastaista muraalia Lontoossa, myöhemmin (2018)pahoitteili ettei ollut sitä tuominnut.

Lähteet mm: The Guardian , Labour party , EHRC , Jewish Labour Movement

 

Liite:

Antisemitismi Britannian Labour -puolueessa 2015 - 2020

Britannian Labour puoluetta ovat antisemitistiset ilmiöt riivanneet jo vuosikausia. Keir Starmerin valinta puoluejohtajaksi antaa odottaa ongelmaan todella tartuttavan. Näin on myös tapahtumassa EHRC raportin myötä. Jewish Labour Movement on alle koonnut aikajanan - aika, otsikko ja linkki asiaan - miten tilanteeseen ylipäätään on tultu ja se antaa hyvän taustan raportin aihepiiriin:

12/09/2015 Jeremy Corbyn elected Leader of the Labour Party

27/04/2016 Naz Shah suspended for making antisemitic comments

28/04/2016 Ken Livingstone suspended after Hitler remarks

18/05/2016 Royall Report: antisemitic behaviour at Oxford University Labour Club

30/06/2016 Shami Chakrabarti report released, Ruth Smeeth faces abuse at launch

05/08/2016 Shami Chakrabarti handed a peerage

16/10/2016 Corbyn criticised in Home Affairs Select Committee Report

05/04/2017 Ken Livingstone suspended for one year despite all charges being found proven

26/09/2017 Rule change proposed by JLM to tackle discrimination in the Labour Party passes at Labour Party conference

26/09/2017 Len McCluskey says “I believe it [antisemitism in the Labour Party] was mood music that was created by people who were trying to undermine Jeremy Corbyn”

16/01/2018 Christine Shawcroft becomes Chair of Labour Disputes Panel

18/03/2018 Birkenhead CLP refuses antisemitism training from JLM over ‘possible links to ISIS’

23/03/2018 Pressure put on Jeremy Corbyn by Luciana Berger to explain defence of Mear One antisemitic mural

26/03/2018 ‘Enough is Enough’ rally held outside Parliament calling on Labour to stamp out antisemitism from the Party

29/03/2018 Christine Shawcroft resigns as Chair of Labour Disputes Panel for blocking the suspension of member accused of Holocaust denial

24/04/2018 Jewish Leadership Council and Board of Deputies call meeting with Corbyn ‘disappointing’ after failing to agree to any concrete actions

03/07/2018 The Organisational Sub-Committee of Labour’s NEC agree a new Code of Conduct on antisemitism, removing parts of the IHRA definition

05/07/2018 New Code of Conduct slammed by Jewish Labour Movement, calling for it to be abandoned and for the full IHRA definition to be continued to be used

16/07/2018 68 rabbis call on the Labour Party to adopt the full IHRA definition and all 11 examples

17/07/2018 Labour NEC rejects IHRA definition of antisemitism

18/07/2018 Margaret Hodge calls Jeremy Corbyn ‘a racist and an antisemite’, prompts investigation into her conduct

29/07/2018 Ian Austin also put under investigation after raising issue of antisemitism to Labour Party Chair

31/07/2018 Peter Willsman calls 68 rabbis ‘Trump fanatics’ during Labour NEC meeting

05/08/2018 JLM activists barred from Labour’s Antisemitism Working Group meeting

06/08/2018 Labour eventually drop Margaret Hodge investigation after outcry from key Labour figures

11/08/2018 Reports emerge of Corbyn laying a wreath at graves of Munich terrorists

20/08/2018 JLM cease to run antisemitism training after Labour Party censors material

24/08/2018 Footage emerges of Jeremy Corbyn speech in 2013, remarking that Zionists ‘don’t understand English irony’

03/09/2018 Peter Willsman re-elected to Labour’s NEC

04/09/2018 Labour NEC eventually adopts IHRA definition in full, despite attempts from Jeremy Corbyn to add an accompanying clarification

November 2018 JLM refers the Labour Party to the Equality and Human Rights Commission

27/11/2018 No formal action taken against Ian Austin despite warning on future conduct

01/02/2019 Jeremy Corbyn says Chris Williamson is ‘not antisemitic in any way’

18/02/2019 Luciana Berger forced to quit the Labour Party, citing the levels of antisemitic abuse received

27/02/2019 Chris Williamson suspended by the Labour Party after saying Labour Party were ‘too apologetic’ over antisemitism

06/03/2019 JLM votes to stay affiliated to the Labour Party but puts the Party “on its last warning.”

27/03/2019 Jackie Walker expelled from the Labour Party two and a half years after making offensive comments at a JLM training session

07/04/2019 JLM passes vote of no confidence in Jeremy Corbyn, calling him unfit to be Prime Minister at JLM Conference

28/05/2019 EHRC launches formal investigation into the Labour Party over allegations of antisemitism

31/05/2019 Peter Willsman suspended

27/06/2019 Chris Williamson allowed back into the Labour Party following suspension

10/07/2019 Panorama documentary aired: ‘Is Labour anti-semitic?’ Includes interviews with whistleblowers and claims that Jennie Formby deleted emails relating to antisemitism cases

02/10/2019 Louise Ellman MP faces no confidence motion from her CLP on Yom Kippur (the holiest day in the Jewish religious calendar

31/10/2019 JLM states it will only campaign in exceptional circumstances in the 2019 General Election

05/12/2019 JLM confirms leaked version of JLM EHRC submission is an accurate version

04/04/2020 Keir Starmer elected Leader of the Labour Party

26/06/2020 Keir Starmer sacks Rebecca Long-Bailey from the Shadow Cabinet for sharing article that contained an antisemitic conspiracy theory

13/07/2020 Labour receives draft copy of EHRC Report, has 28 days to respond

22/07/2020 Labour apologises and pays damages to Party staff whistleblowers

 

The Jewish Labour Movement

---

Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.

Abraham Accords laajenee ja syvenee

 Abraham Accords sai alkunsa kun Israel, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat (YAE) ja Bahrain sopivat suhteidensa normalisoinnista - Valkoisen Talon edesauttamana – Washingtonissa 15.9.2020. Sopimuskokonaisuuden syntyyn on vaikuttanut merkittävästi presidentti Trumpin hallinto, mutta sen laajeneminen ei välttämättä pysähdy mahdolliseen presidentinvaihdokseen marraskuun vaaleissa. Ainakin Mossadin johtaja Yossi Cohen uskoo normalisaatiosopimuksen syntyvän Israelin ja Saudi Arabian  kesken  vaalien jälkeen lahjana uudelle presidentille, on hän sitten Trump tai Biden.

Israelilaisdelegaatio teki harvinaislaatuisen vierailun Sudaniin 21.10.2020 keskustellakseen suhteiden normalisoinnista maiden välillä. Sudan saattaakin olla vuorossa seuraava maa joka liittyy ns Abraham Accords’iin. Saman viikon uutiset Arabiemiraateista, Bahrainista ja jopa palestiinalaishallinnolta antavat aihetta ennakoida mainitun sopimuskokonaisuuden olevan paitsi laajenemassa myös syvenemässä.

 

Sudan seuraavana Abraham Accords’iin?

Harvinainen suora lento Israelista Khartoum’iin tapahtui 21.10.2020. Lennolla oli mukana korkean tason israelilaisdelegaatio edustaen pääministerin kansliaa ja tiedustelupalvelu Mossadia. Delegaatio tapasi neuvottelujen merkeissä sudanilaisia vastinkumppaneitaan. Vahvistamattomien lähteiden mukaan osapuolet saavuttivat – ainakin - bilateraalisen Israelin ja Sudanin diplomaattista tunnustamista koskevan sopimuksen.

Sudanin hallintolähteet eivät ole kommentoineet neuvottelujen etenemistä, Israelin pääministerin kanslia ja ulkoministeriö ovat samoin kieltäytyneet kommentoinnista. Israelin tiedusteluministeri Eli Cohen kertoi uskovansa Israelin olevan hyvin lähellä suhteiden normalisoinnissa Sudanin kanssa. Israelin alueellisen yhteistyön ministeri Ofir Akunis puolestaan sanoi USA’n ilmoittavan uudesta sopimuksesta Israelin ja arabi- tai muslimimaan kanssa ennen USA’n vaaleja 3.11.2020. Akunisin mukaan useat maat ovat ehdolla suhteiden normalisoinnissa Israelin kanssa mutta tapana olevan, että ensimmäinen virallinen lausunto tulee Washingtonista.

USA’lla on roolinsa myös Sudan-Israel suhteiden normalisointikehityksessä ja maa pyrkii ulkoministeri Mike Pompeo’n mukaan saamaan Khartoum tunnustamaan Israel. USA’n roolia vahvistaa se, että ulkoministeri Pompeo ilmoitti USA’n aloittaneen prosessin Sudanin poistamiseksi terrorismia tukevien maiden listalta. 

Alla TRT World roundtable taustoitus:

 

Israelin salainen lähetystö ollut jo 11 vuotta Manamassa

"All we have to do is change the sign on the door," (nimeämätön israelilaisvirkailija)

Israelin ja Bahrainin syventäessä suhteitaan molempiin maihin perustettavien suurlähetystöjen myötä Abraham Accords’ien pohjalta on nyt tullut ilmi Israelin jo omanneen 11 vuotta salaisen ”lähetystön” Bahrainin pääkaupungissa Manamassa.

Aiemmin salatun raportin mukaan salaisen lähetystön idea esitettiin ensi kertaa vuosina 2007-2008 Bahrainin ulkoministeri Khaled bin Ahmad Al Khalifa’n ja Israeli ulkoministeri Tzipi Livni’n keskinäisissä tapaamisissa. Toimintaa varten Manamaan perustettiin Bahrainiin 13.7.2009 rekisteröity ”Center for International Development” -peiteyhtiö edistämään länsiyhtiöiden öljyyn liittymättömiä investointeja toimintamuotoinaan konsultointi ja markkinointi-, promootio- ja investointipalvelut.

Koska Israelin kansalaisille oli rajoituksia vierailla Bahrainissa oli mission israelilaisdiplomaateksi valittu kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä joille lisäksi oli luotu uskottavat profiilit LinkedIn -palveluun. Lähetystö toimi paitsi salaisena kommunikaatiokanavana Israelin hallityukseen myös edisti satoja israelilaisyritysten kaupallisia sopimuksia Bahrainissa.

 

Välimeren-Punaisen meren ”öljysilta”

“Our assessment therefore is that significant economic cooperation is expected between the two countries,” (Bank of Israel)

The Europe-Asia Pipeline Co. (EAPC) on tehnyt Abraham Accords’ia konkretisoivan sopimuksen Arabiemiraattien kanssa. Sopimus allekirjoitettiin israelilaisten ja YAE’n liikemiesten toimesta YAE’n talousministeri Obaid bin Humaid al Tayerin, USA’n talousministeri Steve Mnuchin’in, USA’n Lähi-idän lähittiläs Avi Berkovitz’n ym läsnäollessa.

Jo olemassaolevaa öljyputkea hallinnoi valtio-omisteinen israelilaisyhtiö, varasto- ym toiminnot puolestaan ovat yhteisyritysten vastuilla. Toistaiseksi öljy rahdataan YAE'sta tankkereilla Eilatiin ja sieltä putkea pitkin Ashkeloniin.

 

 

Abraham Accords’ien myötä EAPC muunsi aiemman nimensä - Eilat-Ashkelon Pipeline Co – muotoon Europe-Asia Pipeline Co. Muutoksen taustalla on laajempi suunnitelma Saudi-Israel öljyputkihankkeesta (Trans-Arabian pipeline). Kyseisen hankkeen tarkoituksena on lyhentää Persian lahden Eurooppaan vietävän öljyn kuljetusaikaa ja -kustannuksia verrattuna reittiin Suezin kanaalin kautta sekä vähentää riippuvuutta Hormuzin salmen ja Jemenin kautta nykyisin kulkeviin merireitteihin verrattuna.

EAPC’n mukaan historiallinen sopimus edustaa hyviä uutisia globaaleille energiamarkkinoille tekemällä öljytuotteiden kuljetuksesta Persianlahdelta Eurooppaan kustannutehokkaampaa tuoden samalla Välimeren ja Mustan meren tuottajat lähemmäksi itä-Aasian markkinoita. Sopimuksella on EAPC’n mukaan merkittävä taloudellinen ja strateginen merkitys.

 

 

Palestiinalaishallinto lieventämässä kantojaan?

“We don’t want to be seen as if we are standing against the whole Arab world.” (nimeämätön palestiinalaisvirkailija Ramallahista)

Yksi Israelin ja osin muunkin kansainvälisen yhteisön – ulkopolitiikan perusajatuksia on vuosikymmeniä ollut, että Israelin tulee sopia rauhasta Palestiinalaishallinnon (PA) kanssa ennen kuin arabimaat voivat normalisoida suhteitaan Israeliin. Abraham Accords on kuitenkin muuttanut täysin tilanteen ja nyt jopa PA’kin näyttää tajuavan realiteetit.

Israelin ja Sudanin normalisoidessa suhteitaan ovat Palestiinalaishallinnon reaktiot olleet huomattavan maltillisia verrattuna aiempiin Arabiemiraattien ja Bahrainin kanssa Israelin tekemiin sopimuksiin. Tällöin arabiosapuolia syytettiin ”selkään puukottajiksi”, Bahrainin ja YAE:n johtajien kuvia ja lippuja poltettiin ja niin poliitikot, reportterit ja poliittiset aktivistit käyttivät jyrkän tuomitsevaa retoriikkaa sopijoita kohtaan. Nyt sen sijaan PA on vedonnut palestiinalaisiin jottei arabimaiden symboleita vahingoitettaisi, samoin palestiinalaisjohto on kommentoinut Israelin Sudan suhteita hyvin maltillisesti.

Palestiinalaisjohto lienee tajunnut tehneensä virheen hyökätessään voimallisesti Abraham Accords’in arabisopijoita kohtaan. Palestiinalaishallinnon reaktioista Israel-Sudan suhteiden kehittymisen jälkeen voi optimistisesti ennakoida sen harkitsevan mahdollisuutta palata lopultakin neuvottelupöytään Israelin kanssa.

 

Lähteet: Reuters , IsraelHayom , i24News , Globes , JerusalemPost ,  AXIOS

Aiemmin aiheesta mm:

Palestiinalaishallintoa painostetaan neuvottelupöytään Israelin kanssa

Lähi-idän rauhanprosessi etenee – ilman Palestiinalaishallintoa

Peace Process by Economic Approach

 

---

Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.

Al Jazeera palestiinalais-israelilaisen videobloggarin kimpussa

Arrabassa, pohjois-Israelissa, vuonna 1992 syntynyt Nuseir Yassin (aka Nas) lienee suosituimpia kasvoja Facebookissa. Arabiperheeseen syntynyt muslimiksi kasvatettu ja Harwardissa opiskellut Yassin päätti v. 2016 videodokumentoida matkojaan maailmalla tavoitteenaan tehdä yhden minuutin video päivässä tuhannen päivän ajan ja julkaista se perustamallaan Facebook -sivulla Nas Daily . Tuhannen päivän kuluttua Nas Daily saavutti tavoitteensa ja oli kerännyt 11.8 miljoonaa seuraajaa.  

Nuseir Yassinin ja Nas Daily’n suosio ei miellyttänyt qatarilaistaustaista Al Jazeera uutiskanavaa johtuen ilmeisesti siitä että Yassin on arabi joka avoimesti puhuu rauhanomaisesta rinnakkaiselosta israelin juutalaisten ja palestiinalaisten kesken (Yassin kuvaa itseään palestiinalais-israelilaiseksi). 

Al Jazeera aloitti useiden liitännäiskanaviensa kautta mustamaalauskampanjan Yassinia vastaan syyttäen tämän käyttävän sanoja avoimmuus, rinnakkaiselo, rauha vain antaakseen Israelista myönteisen kuvan; edelleen Al Jazeera väittää Nas Dailyn käyttävän kaikkia Israelin hallituksen sille antamia välineitä ja että Yassin on osa Israelin virallista propagandaohjelmaa. Nas julkaisi 21.10.2020 vastineen syyttäen Al Jazeeraa valeuutisen levittämisestä ja valtion (Qatarin) rahojen käytöstä yksittäisen henkilön ja yrityksen mustamaalaamiseen. 

Al Jazeeran videot saavuttavat keskimäärin 30 000 katsojaa mutta mustamaalauskampanjassa kanavan liitännäiskanavat on valjastettu levitykseen ja tehokkaan markkinoinnin avulla katsojia on nyt saatu noin kaksi miljoonaa. 

Videossaan Nas myös tuo esiin Al Jazeeran kaksinaamaisuuden koska kanava julkaisee toisilleen vastakkaisia uutisia englanninkielisessä palvelussaan verrattuna arabiankieliseen palveluunsa. Esimerkiksi englanniksi Al Jazeera toteaa ”Muistakaamme Holokaustia ja älkäämme koskaan toistako sitä” kun taas arabimaailmalle todetaan ”Tapahtuiko Holokaust todellisuudessa?” 

Tänään Nas Daily’lla on 32 jäsentä, se laskee saavuttaneensa videoillaan 3.2 % maailman väestöstä, sen videoita on ladattu 6 miljardia kertaa ja sillä on 32 miljoonaa seuraajaa. Yhtiö tekee videoita kaupallisiin tarpeisiin ja myös myy videolan koulutuspalveluja mm on-line kursseina. Nuseir Yassin itse asuu nykyisin Singaporessa. [embed]https://www.facebook.com/watch/?v=3535110433193633[/embed] https://www.facebook.com/watch/?v=3535110433193633

---

Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.

Israel ja Arabiemiraatit normalisoivat suhteensa

 Lähi-idän rauhanprosessissa koettiin merkittävä askel USAn, Israelin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien (UAE) ilmoitettua suhteiden normalisoinnista Israelin ja arabiemiirikuntien välillä. Presidentti Donald Trump, Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ja kruununprinssi Mohammed Bin Zayed (UAE) ilmoittivat asiasta yhteisessä julkilausunnossaan 13.8.2020. USA, Israel ja UAE omaavat yhteisen vision edistää alueen vakautta diplomatian, lisääntyvän taloudellisen integraation ja turvallisuusyhteistyön kautta. (Yhteinen julkilausunto tämän kirjoituksen lopussa).

[embed]https://youtu.be/sVV5A1sqiQY[/embed]

Kyseessä on historiallinen diplomaattinen läpimurto sillä Arabiemiirikunnat on ensimmäinen Persianlahden valtio joka solmii diplomaattiset suhteet Israelin kanssa. Jo aiemmin Israelin ja arabivaltioiden suhteet ovat lämmenneet Iranin uhan edessä mutta nyt se on tapahtumassa myös virallisella tasolla. Israelin ja arabivaltioiden suhteiden kehittäminen on myös yksi keskeinen osa Valkoisen talon alkuvuonna 2020 julkistamaa Lähi-idän rauhansuunnitelmaa.

Tulevina viikkoina Israelin ja Arabiemiirikuntien edustajat kokoontuvat allekirjoittamaan kahdenkeskiset sopimukset koskien paitsi lähetysten perustamista myös investointeja, matkailua, suoria lentoja, turvallisuutta, telekommunikaatiota, teknologiaa, energiaa, terveydenhuoltoa, kulttuuria ja ympäristöä. Yhteisen lausunnon mukaan alueen kaksi dynaamisinta yhteiskuntaa pyrkii edesauttamaan kansalaisten suoraa kanssakäymistä keskenään. Israel ja UAE käynnistävät välittömästi yhteistyön koronarokotteen ja koronapandemian hoidon alalla.

Osana suhteiden kehittämistä Israel jäädyttää aikeensa ulottaa suvereniteettinsa Länsirannan C-alueilla Valkoisen Talon rauhansuunnitelman mahdollistamalla tavalla. Alueliitoksen jäädytyksellä luodaan edellytyksiä Palestiinalaishallinnon saamiseksi neuvottelupöytään Israelin kanssa ja myös avaamaan mahdollisuuksia Israelin ja muiden arabivaltioiden suhteiden lämpenemiselle.

Lähteet: al-Jazeera , BBC , SecureAmericaNow , Press Release: The Simon Wiesenthal Center(SWC)

---

Kirjoitus ensinnä ilmestynyt  Ariel  -verkkojulkaisussa

Länsirannan liitos – mahdollisuus vai painajainen

”As of July 1, 2020 the Prime Minister will be able to bring the agreement reached with the United States regarding the application of sovereignty for discussion by the cabinet and the government and for the approval of the government and/or the Knesset.” (Article 29 of the national unity government)

Ensimmäinen heinäkuuta 2020 lukien Israelin pääministerillä on hallitussopimuksen pohjalta mahdollisuus tuoda hallitukseen ja Knessetiin esityksensä Israelin suvereniteetin ulottamisesta osiin Juudeaa, Samariaa (ns. Länsirantaa) ja Jordan joen laaksoa. Kyseessä on mahdollisuuksien ikkuna joka avautui Valkoisen Talon rauhansuunnitelman myötä. Kyseessä on merkittävä strategisen tason toimi joten luonnollisesti aiheesta käydään kiivasta keskustelua erityisesti Israelin sisällä mutta myös maan rajojen ulkopuolella. Dilemman osia ovat mm se liitetäänkö Israeliin alueita nyt tai ehkä myöhemmin, paljonko ja mitä alueita liitetään, mitkä ovat liitoksen riskit Länsirannalla, Israelin rajoilla ja kansainvälisesti, voiko mahdollisuuksien ikkuna sulkeutua marraskuussa 2020 mikäli Joe Biden voittaa vaaleissa Donald Trumpin ja uudelleenarvioi USAn Lähi-idän politiikkaa.

Israelissa liitokseen on jo valmistauduttu ja jo kuukausi sitten puolustusministeri Benny Gantz ohjeisti  armeijan johtoa nopeuttamaan sotilaallisia valmisteluja koskien palestiinalaisaueita. IDF on valmistellut useita Juudeaa, Samariaa ja Gazaa koskevia skenaarioita suhteessa alueliitokseen.


Kahden valtion malli Valkoisen Talon (Trumpin) rauhansuunnitelman pohjalta.

Alue?

Annexation tai alueliitos termiä käytetään jonkin valtion yksipuolisesti ulottaessa suvereniteettinsa rajojensa ulkopuolelle ja monet kansainväliset instituutiot pitävät sitä kansainvälisen lain vastaisena. Liitosten tuomittavuuteen vaikuttaa toki politiikka ja niinpä Krimin liittäminen Venäjään tuomittiin laajalti mutta sitä edeltänyttä ja Venäjän esimerkkinä käyttämää Kosovon irrotusta Serbiasta taas ei.

Monet israelilaisasintuntijat pitävät alueliitosta laillisena koska suvereniteettia ei olla laajentamassa Länsirannalla minkään muun valtion alueelle. Länsiranta oli aiemmin osa Osmanien (ottomaanien) valtakuntaa joka lakkasi olemasta noin sata vuotta sitten. Valtakunnan hajottua Palestiina ml. Länsiranta siirtyi Brittimandaatin hallintaan ja San Remon konferenssissa 1920 alueelle sovittiin perustettavan juutalaisten kotimaa, yksinomaan alueen arabiasukkaille puolestaan lohkaistiin Palestiinasta 80% Jordan -joen itäpuolelle perustettuun (Trans) Jordaniaan. Brittimandaatin loppuvaiheessa YK teki jäljelle jääneelle Palestiinalle v. 1947 jakosuunnitelman, osa juutalaisille ja osa alueen arabeille; juutalaiset sen hyväksyivät mutta arabit ei. Ympäröivien arabivaltojen hyökättyä itsenäistyneen Israelin kimppuun Jordania valloitti nykyisin Länsirantana tunnetun alueen ja Israel puolestaan vuoden 1967 Kuuden-Päivän sodassa. Jordania ja Israel tekivät rauhansopimuksen v. 1994 jossa kansainvälinen rajalinja seuraa Jordan jokea eikä Jordanialla ole mitään aluevaateita koskien Länsirannan alueita.

Vuonna 1993 aloitetun Oslon rauhanprosessin myötä Israel ja Länsirannan arabeja (palestiinalaisia) edustava PLO sopivat Länsirannan jakamisesta A, B ja C hallintoalueisiin, joissa A ja B ovat kokonaan tai osittain Palestiinalaishallinnon alaisia ja alue C kokonaan Israelin hallinnon alaisia.


Alueliitoksen lähtökohta, tarkat rajat suunnitteluvaiheessa muotoutuvat tai sovittavissa Palestiinalaishallinnon kanssa.

Alueliitos?

Nyt suunniteltu Israelin suvereniteetin laajentaminen Länsirannalla kohdistuu pelkästään alueeseen C joka siis jo on sopimusten myötä täysin Israelin hallinnassa. Hallinto tapahtuu nykyisin sotilashallinnon kautta jolloin vaikkapa aluesuunnittelu ja rakentaminen edellyttävät C alueella puolustusministerin ja pääministerin hyväksyntää. Virallinen alueliitos mahdollistaisi samojen siviilihallinnon prosessien käytön kuin muuallakin Israelissa.

Julkisessa keskustelussa on saattanut syntyä kuva että Israel olisi liittämässä itseensä koko Länsirannan tuhoten pari vuosikymmentä tuloksettomien neuvottelujen tavoitteena olleen Kahden-valtion ratkaisun. Kuitenkin Valkoisen Talon rauhansuunnitelman (Peace to Prosperity ) mukaan alueliitokselle määritelty alue on vain noin 30% koko Länsirannan alueesta, eli pääosa Israelin hallintaan jo Palestiinalaisten kanssa sovitusta Alue C:stä.

Israel ja Yhdysvallat ovat yhdessä kartoittaneet liitosalueen tarkkoja rajoja ja molempien toiveena on ollut, että Palestiinalaishallinto suostuisi neuvottelemaan rauhansuunnitelman toteutuksesta. Tähän Palestiinalaishallinto ei kuitenkaan ole suostunut.

Yksi harkinnassa oleva vaihtoehto nykytilanteessa on Länsirannan erikseen määriteltävien alueiden asteettainen liitos Israeliin eli alkuvaiheessa Israeliin liitettäisiin vain suurimmat Länsirannan alueesta vain 3% käsittävät asutuskeskukset ja lopun 27% osuudesta päätettäisiin vasta kun tarkat rajat myöhemmin on määritelty.

Poikkeavia näkemyksiä

“Our future doesn’t depend on what the Gentiles will say, but on what the Jews will do.” (David Ben-Gurion)

Aikomus toteuttaa Israelin suvereniteettia osissa Länsirantaa on aiheuttanut kiivasta väittelyä Israelissa niin maan poliittisen oikeiston kuin vasemmistonkin piirissä.

Oikeisto korostaa turvallisuusriskejä ja sitä että Palestiinalaishallinto saisi kaavaillussa liitoksesta haltuunsa jopa puolet Israelin nyt hallitsemasta Alue C:stä. Länsirannan uudisasutus- (setlementti-) liikkeen johto on jopa käynnistänyt julkisen kampanjan Trumpin rauhansuunnitelmaa vastaan  koska se heidän mukaansa avaisi tien Palestiinalaisvaltiolle samalla rajoittaen uudisasutusta Länsirannalla.

Monien aiempien upseerien ja virkamiesten tukemassa vasemmistossa alueliitoksessa nähdään enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia; ainakin toistaiseksi kun liitoksen yksityiskohdat vielä ovat auki. Vasemmistossa liitoksen katsotaan liiaksi vaarantavan Kahden-valtion mallin. Puolustusministeri Gantz onkin korostanut alueellisen vakauden ylläpitämistä ja ovien aukipitämistä tuleville ja toivottavasti neuvotelluille rauhanratkaisuille.

Kaikkein synkimmät visiot näkevät annexaatiossa mm seuraavanlaisia painajaisia:

• väkivallan lisääntyminen Israelin ja palestiinalaisten välillä,
• Israelin suhteiden huononeminen Jordanian ja Egyptin kanssa, joka voisi jopa johtaa näiden kanssa solmitut rauhansopimukset,
• Persianlahden maat lopettavat hyvin alkaneen turvallisuus- ja tiedusteluyhteistyön Israelin kanssa,
• EU tuomitsee Israelin mitä vahvimmin termein,
• lukuisat maat tunnustavat Palestiinan valtion,
• BDS liike voimistuu merkittävästi,
• antisemitismi kasvaa ennennäkemättömiin mittoihin.

Turvallisuuden kannalta on kyseenalaista paljonko voimia IDF tarvitsee alueen hallintaan varsinkin kun palestiinalais- ja israelilaisalueiden erottamiseen tarvittavien ohitusteiden, siltojen ja tunneleiden rakentaminen vie aikaa.

Alue C:n ollessa jo Israelin hallinnassa voi alueliitos hyvinkin mennä läpi Knessetissä muuttamatta juuri mitään itse alueen käytännöissä (sotilashallinto vain korvautuu siviilihallinnolla). Pääongelma kuitenkin on, että myöhemmin päätöstä on paljon vaikeampi kumota sen vaatiessa todennäköisesti 66% enemmistön Knessetissä. Tällainen kumoamistarve voi syntyä esimerkiksi jos rauhanneuvottelut Palestiinalaishallinnon kanssa joskus saadaan käyntiin olisi neuvotteluvara aiempaa pienempi.

Globaali vastaus alueliitokseen?

“We can disagree with Israel on political issues and still cooperate in other areas, such as the coronavirus and technological matters,” (FM Anwar Gargash, UAE)

Globaali vastaus alueliitokseen on pääosin negatiivinen. Palestiinalaisten ohella YK ja EU mitä todennäköisemmin tuomitsevat sen hyvin voimakkain sanakääntein. YK:n osalta USA kuitenkin estänee vetoa käyttämällä Turvallisuusneuvoston Israelia tuomitsevat kannanotot, EU:n kovalinjaisimmat maat vaatinevat sanktioita Israelia vastaan.

Jordania on uhannut uudelleenarvioivansa suhteensa Israeliin alueliitoksen tapahduttua. Syynä kantaan voi olla se, että palestiinalaispakolaisia on tarkoitus kotouttaa Jordanian pakolaisleireiltä normaalielämään ja tämän katsotaan voivan uhat maan sisäistä vakautta.

Egypti tuntee perinteistä solidaarisuutta palestiinalaisiin ja heidän haluunsa omaan valtioon. Egyptin kansallinen intressi on saada rauhanprosessi jälleen käyntiin Israelin ja Palestiinalaishallinnon kesken. Tämä vakauttaisi aluetta Trumpin rauhansuunnitelma johtaisi myös miljardiluokan hankkeisiin Egyptin puolella.

Persianlahden maat kritisoinevat alueliitosta voimakkaasti julkisuudessa mutta hiljainen turvallisuusyhteistyö jatkunee Iranin (ydin)uhan ollessa merkittävämpi kysymys suhteessa nykytilanteen tunnustamiseen palestiinalaisten osalta.

Näkemykseni mukaa globaali vastaus Israelin alueliitokseen tullee olemaan retoriikaltaan kovaa ja tuomitsevaa mutta kuitenkin ilman mitään konkreettisia vastatoimenpiteitä.

Retorinen kysymykseni: Luuleeko joku (pl jotkut palestiinalaisjohtajat julkisesti) että  Israel luovuttaisi tämän uudisasutuksen Palestiinalaisvaltiolle missään mahdollisessa rauhansopimuksessa?  Arielin kaupunki (perustettu v. 1978) sijaitsee -67   rajan ja turvamuurin välissä Länsirannalla:

 

[youtube https://www.youtube.com/watch?v=tWmXia3oldo]


Palestiinalaishallinto omaa mahdollisuuksien ikkunan parempaan diiliin

”Every Time Palestinians Say ‘No,’ They Lose” (Bret Stephens)

Palestiinalaishallinto vastustanut alueliitosta Trumpin rauhansuunnitelmaa jopa ennen kuin niitä oli esiteltykään. Jälleen kerran palestiinalaiset näyttävät olevan ainut kansa joka kieltäytyy itsenäisyydestä kansainvälisestä tuesta huolimatta.


Palestiinalaishallinnon tavoite

PA julisti toukokuussa 2020 olevansa enää sitoutumatta 1990-luvun rauhansopimuksiin ja PA on alkanut alasajaa israelilais-palestiinalaista yhteistyötä. Tämä vaikuttaa hyvin kielteisesti palestiinalaisten päivittäiseen elämään aina verojenkeräyksestä syöpähoitoihin. PA jopa kieltäytyi ottamasta vastaan lahjoitettua korona-apua Arabiemiraateilta koska välineitä ja lääkkeitä tuonut avustuskuljetus laskeutui Ben Gurionin lentokentälle sieltä edelleen PA:lle välitettäväksi.
PA myös kieltäytyy ottamasta vastaan noin $145 miljoonan verovaroja jotka israelilaishallinto kerää PA:n puolesta kuukausittain. Kaikki tämä kieltäytyminen vaikuttaa tavallisiin palestiinalaisiin jotka nyt joutuvat etsimään vaihtoehtoisia teitä mm päästäkseen hoitoon Israelin puolelle.

Trumpin rauhansuunnitelma on mielestäni ainutlaatuinen uusi viitekehys Israelin ja Palestiinalaisten konfliktin ratkaisemiseksi sisältäen sekä Palestiinan valtion perustamisen että mittavan investointi- ja kehitysohjelman yhteiskuntarakenteiden luomiseksi ja palestiinalaisten elinolosuhteiden merkittäväksi parantamiseksi.

Mielestäni Trumpin rauhansuunitelman myötä nyt on Palestiinalaishallinnolle avautunut todellinen mahdollisuuksien ikkuna. Nähdäkseni nyt tulevina kuukausina kun presidentti Trump on Valkoisen Talon isäntä hän kiihkeästi haluaa luomansa ”Vuosisadan diilin” toteutuvan jo pelkästään voittaakseen tulevat vaalit ja onnistuessaan ehkä jopa Nobelin rauhanpalkinnon. Juuri tämä ajoitus avaa palestiinalaisille ennennäkemättömän mahdollisuuden neuvotella itselleen paras mahdollinen sopimus Israelin kanssa. Olettaisin presidentti Trumpin olevan hyvinkin valmis – sopimuksen aikaansaadakseen - kompensoimaan palestiinalaisille näiden suostumuksen ehkä kitkeriinkiin kompromisseihin Israelin kanssa.

Oma näkemykseni

Fundamentaalinen periaate, joka tunnustettiin ns. Britannian Peel komissiossa v. 1937 ja myöhemmin YK:ssa v. 1947, oli, että ainut tie juutalaisten ja paikallisten arabien välisen konfliktin ratkaisuun on Palestiinan jakaminen erillisiin juutalais- ja arabivaltioihin ja taata kansallinen itsemääräämisoikeus molemmille kansoille jotka katsovat Palestiinan kuuluvan itselleen.

Palestiinan arabiväestölle on tarjottu menneisyydessä rauhaa kolme kertaa – YK v. 1947, Israel vuosina 2000 ja 2008. Joka kerran arabijohto on vastannut ei, Israelin vastatessa kyllä.
Olen pitänyt Valkoisen talon rauhansuunnitelmaa tähän saakka vakavimpana, realistisimpana ja yksityiskohtaisimpana aloitteena joka paitsi vakauttaisi aluetta myös toisi sille ennennäkemätöntä hyvinvointia ja ylipäätään menneisyyden vääryyksien muistelun sijaan myönteisen vision tulevaisuudesta.

Mielestäni Valkoisen Talon suunnitelmaa on kehittävissä vieläkin paremmaksi tai hyväksyttävämmäksi palestiinalaisille ja kansainväliselle yhteisölle. Rajoja koskeva kartta muodustuisi huomattavasti selkeämmäksi jos Israel liittäisi vain nykyiseen rajaansa liittyvät ennen -67 rajan (ns Vihreä linja”) ja turvamuurin väliset asutuskeskukset (noin 300 000 israelilaista) ja 12 Suur-Jerusalemiin liittyvää juutalaisasutuskeskusta (noin 200 000 israelilaista). Tällaista ratkaisua voi kuvata konstruktiiviseksi unilateralismiksi koska se antasi Palestiinalaisille yli 90% Länsirannasta omaa valtiotaan varten ja Israelista tarjottavien alueiden myötä enemmänkin. Noin 90 000 turvamuurin ulkopuolella asuvaa israelilaista olisi mahdollisuus uudelleenasuttaa turvamuurin ja uuden rajan sisällä oleville alueille mikäli näin osapuolten kanssa sovitaan.

Paras etenemistie Israelille nyt olisi välittömästi tarjota – USA:n, Egyptin, Jordanian, Saudi Arabian ym Israelin kanssa asialliset suhteet omaavien maiden voimakkaalla tuella – Palestiinalaishallinnolle suoria neuvotteluja rauhanprosessin jatkamiseksi. Palestiinalaisten osalta vastaehdotuksen tekeminen Israelille voisi nyt olla paras ja pragmaattisin tie omien tavoitteidensa maksimoimiseksi. Etenemistapa voisi johtaa lähikuukausina win-win tilanteeseen niin Israelille, palestiinalaisille kuin presidentti Trumpillekin.

Israelin tulisi nähdäkseni viivyttää alueliitosta muutamaksi kuukaudeksi jotta nähdään saadaanko palestiinalaisosapuoli neuvotteluihin vai ei. Ellei neuvotteluihin päästä tulisi Israelin tehdä suurimpien Länsirannan asutuskeskuksien liitos (noin 3-8% Länsirannasta) ja jättää vielä toistaiseksi avoimeksi turvamuurin ulkopuolisten alueiden liittäminen.


Omasta mielestäni edelleen paras Kolmen-Valtion ratkaisu hyödyntämällä Siinai ja Jordania -optiot.


Lähteitä:

BESA Center Perspectives Paper No. 1,606, June 15, 2020 ,

Trump peace plan ,

al-Jazeera ,

Council on Foreign Relations ,

Dr. Raphael G. Bouchnik-Chen/BESA in The Jordan Valley Annexation Dilemma: A Realistic Approach ,

INSS: A Strategic Framework for the Israeli-Palestinian Arena ,

Israel Defense ,

Aiemmin:

Gaza Options ,

Deal of Century finally released ,

Constructive Unilateralism (II) as Solution to Israeli-Palestinian Conflict,

Herzog’s Plan: Security Barrier Around the Major Settlement Blocs of West Bank ,

Analysis: Resolving The Israeli-Palestinian Conflict

---

Kirjoitus on tiivistelmä Conflicts by Ari Rusila  ilmestyneestä englanninkielisestä artikkelistani  ja suomeksi ensinnä ilmestynyt  Ariel  -verkkojulkaisussa