Gospel-Gazan maalitus tekoälyn avulla

“Israel must be like a mad dog, too dangerous to bother.” (Moshe Dayan)

 

Gospel (Habsora) -nimisen tekoälyä hyväksikäyttävän järjestelmän oletetaan IDF:n taholta merkittävästi lisäävän Israelin sotatoimien tehokkuutta ja tarkkuutta samalla rajoittaen siviiliuhrien määrää. Gazan humanitaarinen katastrofi ja siiviiliuhrien määrä johtuvat pääosin Hamasin taistelutavasta siviilisuojakilpensä takana ja tukeutumisesta siviiliasutuksen alle rakennettuun jopa 500 km pitkään tunneliverkostoon – maanalaiseen Gaza metroon.  On myös väitetty mm humanitaaristen organisaatioiden taholta suuren siviiliuhrimäärän johtuvan näitä säästävän Israelin armeijan (IDF:n) sotilasdoktriinin “löystymisestä” ja osittaisesta korvaamisesta ns. Dahlan doktriinilla. 

Israel aloitti vastatoimet Hamasia ja PIJ (Palestinian Islamic Jihad) vastaan näiden 7. lokakuuta Israeliin tekemän brutaalin ja laajan prikaatin voimin tehdyn hyökkäyksen jälkeen. Hyökkäyksen aikana terroristit murhasivat rakettitulituksen alla yli 840 siviiliä ja tappoivat 350 sotilasta ja turvahenkilöstöä, sieppasivat noin 240 ihmistä – siviilejä ja sotilaita – Gazaan ja syyllistyivät laajalle levinneeseen seksuaaliseen väkivaltaan, mukaan lukien raiskaukset. 

Hyökkäys oli suurin yksittäinen tappio Israelin siviiliväestölle sitten holokaustin ja niinpä ensimmäisestä hetkestä lokakuun 7. päivän hyökkäyksen jälkeen Israelin päättäjät julistivat sotatilan ja että vastaus olisi täysin erilainen kuin aikaisemmissa sotilaallisissa operaatioissa Gazassa.   Tavoitteena on Hamasin sotilaallisen uhan hävittäminen ja panttivankien vapauttaminen.

IDF:n gazalaisille jakama interaktiivinen kartta ilmoittamaan kulloisistakin taistelualueista. (Ruutukaappaus)

  Gospel maalitusjärjestelmä

Vuonna 2019 Israelin armeija loi uuden keskuksen (Targets Administrative Division), jonka tarkoituksena on käyttää tekoälyä maalittamisen nopeuttamiseen. Yksikköön kuuluu satoja upseereita ja sotilaita ja sen toiminta perustuu tekoälyn kykyihin. Aiempi IDF:n päällikkö Aviv Kochavi on kuvannut Gospelia seuraavasti: 

”Tämä on kone, joka tekoälyn avulla käsittelee paljon dataa paremmin ja nopeammin kuin kukaan ihminen ja muuntaa sen hyökkäyskohteiksi”… Tuloksena oli, että Operation Guardian of the Walls [vuonna 2021] -operaation yhteydessa kone loi 100 uutta kohdetta joka päivä siitä hetkestä lähtien, kun tämä kone otettiin käyttöön. Aiemmin Gazassa oli aikoja, jolloin loimme 50 kohdetta vuodessa. Ja tässä kone tuotti 100 kohdetta yhdessä päivässä.”  

Gospelin ansiosta IDF pystyy ensimmäistä kertaa luomaan uusia kohteita nopeammin kuin hyökkäyksiä.

Järjestelmän tehoa kuvaa vertailu aiempaan.  Nykyisessä sodassa Israel hyökkäsi 10. marraskuuta mennessä taistelujen ensimmäisten 35 päivän aikana yhteensä 15 000 kohteeseen Gazassa. Tämä on erittäin korkea luku verrattuna neljään edelliseen suureen operaatioon Gazassa. Vuonna 2021 Guardian of the Walls) Israel hyökkäsi 1500 kohteeseen 11 päivässä. Vuonna 2014 (Protective Edge), joka kesti 51 päivää, Israel iski 5 266–6 231 kohteeseen. Vuonna 2012 (Pillar of Defense) hyökättiin noin 1 500 kohteeseen kahdeksan päivän aikana. Vuonna 2008 (Cast Lead) Israel löi 3 400 kohteeseen 22 päivässä.

Tekoälyjärjestelmä Gospel (Habsora) mahdollistaa automaattisten työkalujen käytön maalien tuottamiseen nopeassa tahdissa ja toimii parantamalla tarkkaa ja laadukasta tiedustelumateriaalia [toiminnallisten] tarpeiden mukaan. Tekoäly käyttää olemassa olevaa tiedustelutietoa paikantaakseen mahdolliset kohteet Gazassa ja kartoittaakseen teoreettisten siviiliuhrien määrän, jonka isku näihin kohteisiin aiheuttaisi. Tämä kaikki luokitellaan ”liikennevalojärjestelmällä”: punainen tarkoittaisi, että palestiinalaisten uhreja olisi liian paljon hyökkäyksen perusteeksi, kun taas vihreä viittaa päinvastaiseen. Gospel käsittelee valtavia määriä dataa, joita edes kymmenet tuhannet tiedusteluviranomaiset eivät ole pystyneet käsittelemään ja suosittelee pommituksia reaaliajassa.

Koska useimmat Hamasin korkeat johtajat suuntaavat maanalaisiin tunneleihin minkä tahansa sotilasoperaation alkaessa, Gospelin kaltaisen järjestelmän käyttö mahdollistaa lähinnä suhteellisen nuorempien upseerien kotien paikantamisen ja hyökkäämisen. Tällaisiin kohteisiin hyökätään esimerkiksi silloin kun työntekijä saapuu kotiin. Tiedusteluvirkailijat tietävät, voivatko työntekijän perheenjäsenet tai naapurit myös kuolla hyökkäyksessä, ja he osaavat laskea kuinka moni heistä voi kuolla. Useimmissa tapauksissa Hamasin sotilaallista toimintaa näissä kohteissa ei suoriteta, ne ovat vain yksittäisten terroristien asuinpaikkoja.

Israelin armeijalla on tiedostot suurimmasta osasta mahdollisista Gazan kohteista – mukaan lukien kodit –  joista ilmenee tiettyyn kohteeseen kohdistuneessa hyökkäyksessä todennäköisesti kuolevien siviilien lukumäärä. Syy kohteiden suureen määrään perustuu suurelta osin  Gospel -järjestelmään joka voi ”luoda” kohteita lähes automaattisesti nopeudella ylittäen huomattavasti aiempien järjestelmien mahdollistaman tehon.  Israel on myös paljastanut Gospelin ohella toisen tekoälyjärjestelmän, joka tunnetaan nimellä ”Fire Factory”. Tämä järjestelmä käyttää tietoja armeijan hyväksymistä kohteista laskeakseen ammuskuormia, priorisoidakseen ja kohdistaakseen tuhansia kohteita lentokoneille ja droneille sekä ehdottaakseen aikataulua myöhempiä hyökkäyksiä varten.

Dahiya Doktriini

”Painopiste on vaurioissa eikä tarkkuudessa” (IDF:n tiedottaja Daniel Hagari)

Kun Israelin tavoitteena on eliminoida niin monta Hamasin terroristia kuin mahdollista on samalla lievennetty  palestiinalaisten siviilien vahingoittamisen kriteereitä. Aiemmissa operaatioissa kohteiden ennakkovaroitus oli sääntö jota nykyisen kaltaisessa sotatilassa ei ehkä aiempaan tapaan voida noudattaa. Israelin sotilaspolitiikan keskeinen periaate on ”pelote”. Tämä sisältyy ns. ”Dahiya-oppiin”, joka sanelee ylivoimaisen ja suhteettoman voiman käytön – ja samalla mahdollisen sotarikoksen –  siviili infrastruktuuriin kohdistamisen sotilasoperaatioiden aikana.

Dahiya-doktriinin sanotaan saaneen alkunsa Libanonin sodassa 2006. IDF:n entisen esikuntapäällikön ja nyt sotakabinetin jäsenen Gadi Eizenkotin kehittämän opin mukaan, sodassa Hamasin tai Hizbollahin kaltaisia sissiryhmiä vastaan Israelin on käytettävä suhteetonta ja ylivoimaista voimaa siviili- ja hallitusinfrastruktuuriin pelotteen luomiseksi ja siviiliväestön pakottamiseksi painostamaan terroristiryhmiä lopettamaan hyökkäyksensä. 

Käsite ”voimakohteet” näyttää olevan lähtöisin tästä samasta logiikasta. Marraskuussa 2018 IDF vastahyökkäyksessään jälleen iski voimakohteisiinl pommitaen mm  kerrostaloja, ostoskeskuksia ja Hamasin sidoksissa olevan Al-Aqsa-televisioaseman rakennusta. ”Hyökkääminen voimakohteisiin tuottaa erittäin merkittävän vaikutuksen toiselle puolelle”, yksi ilmavoimien upseeri sanoi tuolloin. ”Teimme sen tappamatta ketään ja varmistimme, että rakennus ja sen ympäristö evakuoitiin.” Aiemmat operaatiot ovat myös osoittaneet, kuinka näiden kohteiden iskeminen ei ole tarkoitettu vain vahingoittamaan palestiinalaisten moraalia, vaan myös nostamaan moraalia Israelissa. Aikaisemmin Israelin ajatuksena oli käyttää voimaa hillitysti ja ylläpitää heikkoa Hamasia, jotta se voisi johtaa Gazan kaistaa. Kun Hamas toteutti onnistuneesti 7/10 iskunsa, se muutti pelin sääntöjä, joten Israel muutti omiaan.

Ilmaiskujen kategoriat

Israelin ilmaiskut Gazassa voidaan – vahvistamattomien tietojen mukaan – jakaa karkeasti neljään kategoriaan: 

• Ensimmäinen on ”taktiset kohteet”, joihin kuuluvat tavalliset sotilaalliset kohteet, kuten aseistetut terroristisolut, asevarastot, raketinheittimet, panssarintorjuntaohjusheittimet, laukaisupaikat, kranaatinheittimet, sotilaallisetjohtokeskukset, havainnoitipisteet ja niin edelleen.
• Toinen on ”maanalaiset kohteet” – pääasiassa tunnelit, joita Hamas on kaivanut Gazan siviiliasuntojen alle. Ilmaiskut näihin kohteisiin voivat johtaa tunnelien yläpuolella tai lähellä olevien talojen romahtamiseen.
• Kolmas on ns. ”voimakohteet”, joihin kuuluvat korkeat kerrostalot kaupunkien sydämessä sekä julkiset rakennukset, kuten yliopistot, pankit ja valtion virastot. Ajatus tällaisten kohteiden lyömisen takana on, että tarkoituksellinen hyökkäys yhteiskuntarakenteita vastaan kohdistaa ”siviilipainetta” Hamasiin.
• Viimeinen luokka koostuu ”perheasunnoista” tai ”terroristien kodeista”. Näiden hyökkäysten tarkoituksena on tuhota yksityisasuntoja, jotta yksittäinen Hamasin tai PIJ:n toimija eliminoitaisiin.

Israelin Gazan kaistan tuhoisaa pommitusta koskien on kriittisesti arvioitu (mm YK:n turvallisuusneuvoston kokouksissa, että se iskee tarkoituksella kohteisiin tietäen sen seurauksena kuolevan siviilejä. Useat IDF:n tiedusteluyksiköissä palvelleet lähteet sanoivat, että ainakin nykyiseen sotaan asti armeijan protokollat sallivat hyökkäysvoiman. kohteet vain silloin, kun rakennukset olivat tyhjillään asukkaista lakon aikaan. Todistukset ja videot Gazasta viittaavat kuitenkin siihen, että lokakuun 7. päivästä lähtien joihinkin näistä kohteista on hyökätty ilman ennakkoilmoitusta niiden asukkaille, mikä on tappanut kokonaisia perheitä.   Israelin sotilaallinen kampanja Gazan kaistalla on mitä ilmeisimmin kohdistanut tarkoituksella myös paikkoihin, joilla ei ole sotilaallista arvoa tietoisena siitä että siviiliuhreja syntyy.  

Tekoäly avustaa maallakin ja somessa

Israelin pyrkimys tekoälyavusteiseen sodankäyntiin ei ole uusi. Israelin armeija väitti taistelleensa ”ensimmäistä tekoälysotaa” Gazan 11 päivää kestäneen sodan aikana toukokuussa 2021, mikä korosti maan jatkuvaa pyrkimystä integroida edistynyt teknologia ja supertietokoneet osaksi sotilaallista strategiaansa.

Gospelin ja Fire Factoryn ohella IDF hyödyntää tekoälyä ilmaiskujen lisäksi muissakin asejärjestelmissään korostaen maan jatkuvaa pyrkimystä integroida edistynyt teknologia ja supertietokoneet osaksi sotilaallista strategiaansa.  Maasodassa algoritmit laskevat välittömästi esimerkiksi kenellä ampujalla paras hyökkäyskulma tai mitä asetta tulisi käyttää jossakin määrätyssä tilanteessa.

Miehittämättömät maakulkuneuvot (UGV) ovat robotiikan kehittymisen myötä valtaamassa alaa erityisesti taistelukentillä. Maakulkuneuvot voivat edetä pisteestä toiseen itsenäisesti ilman että niitä tarvitsee ohjata sauvaohjaimella. Tämä ominaisuus vapauttaa operaattorin keskittymään vaikkapa sensoreihin ja asejärjestelmiin. Useista käytettävistä AI-järjestelmistä tietoja ei luonnollisestikaan anneta vielä julkisuuteen.

Monet normaalisti siviilissä tekoälyä käyttävät yritykset ovat liittyneet digitaaliseen sotaan valeuutisten havaitsemiseksi ja postamiseksi mm sosiaalisessa mediassa.  Esimerkiksi datatieteilijät Eternitystä, Aman Groupiin kuuluvasta datakonsultointi- ja projektiyhtiöstä, paljastavat näitä vääristelyjä jatkuvasti kuten esimerkiksi näissä tapauksissa:

• Tilannekuva sosiaalisessa mediassa ruumispusseista, joissa oli Israelin armeijan tappamia lapsia Gazassa osoittautui väärennökseksi: tekoäly havaitsi, että kuva otetun videolta palestiinalaismyönteisestä mielenosoituksesta Bostonissa, jossa käytettiin ruumispusseja rekvisiittana.
• Toisessa laajasti julkaistussa valokuvassa väitettiin, että IDF-joukot ampuivat Shifa-sairaalan sisällä Gazassa. Itse asiassa kuva oli videolta elokuussa 2013 Egyptin turvallisuusjoukkojen hyökkäyksestä mielenosoittajia vastaan Kairon sairaalassa.

• Kuva, jossa väitetään olevan Hamasin Gazan kaistalla pidättämästä israelilaisia upseerista, osoittautui valokuvaksi Turkissa vuonna 2016 pidätetyistä upseereista.
• Ja kuva, joka väitti esittävän haavoittunutta siviiliä Gazan sairaalassa, havaittiin otetun malesialaista tv-showsta.

Datatieteilijöiden käyttämät työkalut – tekoälyalgoritmit, data-analyysit, botit – ovat osa heidän jokapäiväistä työtään. Tässä tapauksessa he käyttävät niitä vapaa-aikanaan Israelin ja Hamasin välisessä informaatiosodassa.

Laajempi kuva  

Yksi keskeisiä nykyhetken kysymyksiä robotiikkateollisuudessa on se kuka painaa laukaisinta. Nykyisin aseistetut maarobotit avaavat tulen operaattorinsa käskystä;lähivuosina on määriteltävä olosuhteet joissa robotti voisi avata tulen automaattisesti. Jo nyt robotit voidaan varustaa asejärjestelmin, päivä- ja yönäköoptiikalla ja liittää niihin vaikkapa biometrisen tunnistuksen mahdollistava ohjelmisto mutta silti tarvitaan määrittely laukaisimen painajasta.  Tekoäly ei ole virheetön kuten ei ihminenkään kuten kävi ilmi IDF:n sotilaiden ampuessa antautuvat, pankkivangeiksi osoittautuneet, maanmiehensä Gazassa.  Jatkossa ehkä taistelijoiden kameroihin liitetty kasvojentunnistusohjelma ehkä sekunnin murto-osassa tunnistaa kohdatun henkilön ystäväksi, viholliseksi tai siviiliksi.

Gazan runsaat siviiliuhrit ovat aiheuttaneet mittavaa kansainvälistä kritiikkiä ja on hyvinkin mahdollista, että Israel joutuu laskemaan Gospelin tehoja Dahiya doktriinin uudelleenarvioinnin kautta.

Israel kuului vuosia USA:n Euroopan komennon (EUCOM) operatiiviseen toimivaltaan, kun taas muut sen naapurit olivat Yhdysvaltain keskusjohdon (CENTCOM) alaisia. Vuonna 2021 Israel siirtyi EUCOM-sidoksesta CENTCOMiin. Useat CENTCOMin keskeiset liittolaiset olivat jatkuvassa retorisessa konfliktissa Israelin olemassaolon kanssa. Kuitenkin Israelin siirtyminen CENTCOMiin on kehittänyt infrastruktuuripohjaa tiedustelutietojen siirtoon, yhteisiin ilmaoperaatioihin CENTCOMin kanssa ja operaatioihin 5. laivaston kanssa.  Siirto mahdollistaa yhteistyön sunniarabimaiden kanssa Yhdysvaltain lipun alla Iranin ja muiden vihollisten johtamaa akselia vastaan.  Israelilaisnäkemyksen mukaan Hamasin tappion jälkeen CENTCOM luo edellytyksiä kaikkien Israelin ja arabimaiden välisten strategisten liittoutumien vahvistamiselle ja lujittamiselle ja tasoittaa tietä Gazan jälleenrakennukselle.

Aiemmin aiheesta:

• Taistelurobotit tulevat – kuka sen laukaisee
• IDF julkisti tekoälyllä boostatun supertankin 
• Aseteollisuus elämän säästäjänä?
• Viestintätekniikan vallankumous IDF:ssa
• Israelilaisinnovaatiot koronaa taltuttamassa

 Lähteinä mm:  TheNewArab ,  INSS , Ynet , Israel21c  

---

Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.