Syyrian moniulotteinen ongelmavyyhti

Aleppon, Haman ja Homsin kaupungit vallattuaan Syyrian kapinalliset etenivät 7.12.24 etelästä ja pohjoisesta jo Damaskosia – al-Assadin hallinto on kokenut strategisia takaiskuja vaikka al-Assad vielä tiettävästi onkin vielä pääkaupungissaan.  Homsin myötä kapinalliset hallitsevat käytävää Turkin rajalta pohjoisessa aivan Libanonin rajan etäisyydelle etelässä, jakaen maan melkein kahtia ja estäisi Syyrian hallinnon mahdollisuudet liikkua rannikkolinnoitusten ja Damaskoksen pääkaupungin välillä.

Heikentyneet Venäjä ja Iran sekä Libanonin Hizbollah ovat ryhtyneet vastaiskuihin mutta riittääkö se sillä jää nähtäväksi millainen ameebamainen kulttuurien, uskonnollisten suuntausten, muuntuvien liittolaisuus- ja vihollissuhteiden verkosto lähipäivinä ja -viikkoina muodostuu.

Taustaa

Advertisement

Tietosuoja-asetukset

Syyrian sisällissota on yksi 2000-luvun verisimmistä ja monimutkaisimmista konflikteista. Se alkoi vuonna 2011 osana laajempaa arabikevään liikehdintää, kun mielenosoittajat vaativat Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinnon loppua. Rauhanomaisista mielenosoituksista kehittyi nopeasti väkivaltainen konflikti, joka on johtanut yli 500 000 ihmisen kuolemaan ja aiheuttanut yhden maailman suurimmista pakolaiskriiseistä kun yli 6 miljoonaa syyrialaista on paennut maasta, ja lähes yhtä moni on siirtynyt kotimaansa sisällä​.

Syyrian hallitus johtajanaan Bashar al-Assad on taistellut Venäjän, Libanonin Hizbollahin ja Iranin tuella pysyäkseen vallassa. Al-Assad kutsui iranilaiset Syyriaan ratkaistakseen ISIS: n ja sisällissodan ongelmat, mutta kun ISIS voitettiin, Iranista muodostui taakka sekä Syyrialle että Venäjälle. Nyt Syyria haluaa palata takaisin sunnileiriin ja Arabiliigaan, vapautua Iranin vallankumouskaartin joukoista ja velastaan Iranille.

Hyökkäys tapahtuu aikana, jolloin Assad oli aloittanut integroitumisen laajempaan arabimaailmaan vuosien eristäytymisen jälkeen, varsinkin toukokuussa 2023 pidetyssä Arabiliiton huippukokouksessa Riadissa, jossa hän piti paljon julkisuutta saaneen puheen.

Syyrian tilanteen moniulotteisuutta kuvaa myös Israelin epävarmuus siitä mitä pitäisi tehdä, on kuviteltavissa jopa tilanne jossa Israel yhdessä Venäjän kanssa torjuu kapinallisia pelastaakseen al-Assadin samalla muilla rintamilla taistellen Hizbollahia ja Irania vastaan. Entä mitä tekee jihadisteja tukeva Turkki.  Pääpelureista Yhdysvallat todennäköisesti pysyy sivustakatsojana ellei sitä vastaan hyökätä, samoin kurdiarmeijat joilla on täysi työ pitää asemansa pohjois-Syyriassa.

Kapinalliset

Syyrian nyt hyökkäävä Turkin tukema sunni-arabien kapinallisryhmä Hayat Tahrir al-Sham (HTS) perustettiin vuonna 2017 useiden islamististen ja jihadististen ryhmien, mukaan lukien al-Nusran rintama (al-Qaidan entinen Syyrian-haara), yhdistymisen seurauksena ja se toimii pääasiassa Syyrian luoteisosassa, erityisesti Idlibin maakunnassa. HTS syntyi islamististen ryhmien koalitiona tavoitteenaan yhdistää resurssit Assadin hallintoa vastaan ja HTS:n ideologia pohjautuu jihadismiin ja sharia-lain soveltamiseen. Vaikka ryhmällä on juuret al-Qaidassa, se on sittemmin sanoutunut irti suoraan yhteydestä kyseiseen kansainväliseen terroristiverkostoon.  HTS:n johtaja Mohammed al-Golani oli al-Qaidan komentajana Syyrian sisällissodassa on Syyrian tunnetuin kapinallinen ja toiminut viime vuodet luoteis-Syyrian tosiasiallisena johtajana.

ISIS nousi merkittäväksi osapuoleksi konfliktin aikana, valloittaen suuria alueita Syyriassa ja Irakissa vuosina 2014–2017. Se on sittemmin kärsinyt tappioita ja menettänyt suurimman osan alueistaan.

Pohjois-Syyrian kurdijoukot, kuten YPG, ovat keskittyneet rakentamaan itsehallinnollista aluetta, ”Rojavaa.” He ovat taistelleet ISIS:iä vastaan ja joutuneet Turkin sotilaallisten operaatioiden kohteeksi.

HTS pyrkii kaatamaan Syyrian hallituksen ja luomaan islamilaisen valtion alueelle. Ryhmä hallitsee suurta osaa Idlibistä, jossa se on luonut oman hallintojärjestelmänsä, mukaan lukien oikeuslaitoksen ja paikallishallinnon. HTS on luokiteltu terroristijärjestöksi useissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Venäjällä, sekä YK:ssa johtuen sen jihadistisista juurista ja väkivaltaisesta toiminnasta. Se on kuitenkin yrittänyt parantaa mainettaan luomalla yhteyksiä paikallisyhteisöihin ja esittäytymällä alueellisena vastarintaryhmänä toisin kuin ISIS joka on säilyttänyt globaalimman terroriverkoston.  

Venäjä, USA ja Israel

Vahvistamattomien tietojen (mm DEBKAfile ) mukaan presidentti Trumpin ja presidentti Putinin huippukokouksessa Helsingissä 16.7.2018 tehtiin Israelin hyväksynnällä USAn ja Venäjän välinen salainen sotilastiedustelua koskeva sopimus. Kyseisen sopimuksen keskeisimpiä kohtia on Syyrian etelä- ja lounaisosien Israeliin ja Jordaniaan rajoittuvien alueiden valvonnan siirtäminen Venäjän vastuulle.  Lisää kirjoituksessani Trump-Putin-Netanyahu ja salainen sopimus Syyriasta ).

Syyrian ja Israelin delegaatiot pitivät joulukuussa 2020 tapaamisen Venäjän lentotukikohdassa Khmeimimissä, lähellä Latakian satamakaupunkia Pohjois-Syyriassa.  Tämä tapahtui sen jälkeen, kun ainakin yksi kokous Syyrian ja Israelin edustajien välillä oli jo pidetty Kyproksessa. Khmeimimin kokouksen keskeinen teema oli yhteinen pyrkimys karkottaa Iran Syyriasta (aiemmin aiheesta kirjoituksessani Syyria ja Israel salaa lähentymässä?).

Advertisement

Tietosuoja-asetukset

Israelin turvallisuuden takia tilanteen rauhoittuminen tai jopa liittolaisuus Syyrian kanssa saattaa olla hyvinkin houkutteleva sen vähentäessä Iranin mahdollisuuksia siirtää kehittynyttä ohjusteknologiaa Libanoniin ja samalla vahvistamalla Israeliin suhteitaan normalisoivaa sunni -blokkia Irania vastaan.  Vaikka alunperin Israel suhtautui myönteisesti Al-Assadin hallinnon kaatamiseen lienee Israelissa viime vuosina ymmärretty Al-Assadin sittenkin voivan olla alueellisesti vakauttava tekijä. Tämä selittänee joitakin Israelin aiempia  toimia joilla on pyritty ehkäisemään  Al-Assadin hallinnon kaatumista.  

Israelin dilemma

Aiemmin tällä viikolla toinen Israelin hallituksen valtuuskunta vieraili Moskovassa toistamiseen alle kuukauden sisällä keskustelemaan Syyrian tapahtumista. Israel ja Venäjä ovat aiemmin tehneet tiivistä yhteistyötä maiden ilmavoimien keskinäisten konfliktien välttämiseksi.

Israel on erityisen huolissaan pohjois- ja keski-Syyriassa olevien ohjusten ja kemiallisten aseiden joutumisesta jihadistikapinallisten käsiin.   Erityisen huolestuttavaa on Alepposta kaakkoon As-Safiran alueella sijaitseva Syyrian sotilas-teollinen kompleksi, jossa valmistetaan tarkkuusohjuksia.

Toinen huoli on mikäli Iranin tukemat shiiajoukot Iranista ja Irakista laajamittaisemmin tulevat nyt Syyrian avuksi.

Paitsi ohjuksia saavat kapinalliset samalla haltuunsa pääosan Syyrian “vientituloista” muodostavat huumelaboratoriot (Taustaa artikkelissani  Captagon: Hizbollahin päärahoittaja).

Syyrian hallinto on antanut, ennen kapinaa, sotilaallisia käskyjä rajoittaakseen Irania tukevien miliisien ja Hizbollahin toimintavapautta Etelä-Syyriasta lähellä Golanin kukkuloita ja ulottuen sitten Damaskoksen ympäristöön ja maaseutualueille. Assad on myös lisännyt Syyrian armeijan valvontaa ja läsnäoloa alueilla, jotka aiemmin suosivat iranilaisjoukkojen toimintaa. Al-Assad on estänyt Irania-mielisiä ryhmiä laukaisemasta droneja Israelia vastaan ​​Syyrian alueelta. Israelin Syyriassa tekemien  murhien jälkeen ilmoitettiin vuoden 2024 alussa, että iranilaiset olivat syyttäneet Syyrian armeijan henkilöstöä yhteistyöstä Israelin kanssa ja tietojen paljastamisesta iranilaisista. Venäjä, joka on työskennellyt vuosia Syyrian hallinnon vakauttamiseksi, näyttää tukevan tätä politiikkaa samoinkuin sallinut israelilaisten vapaasti iskeä Hizbollahin ja Iranin asemia vastaan Syyriassa. 

Arvioni

Tämän hetken arvioni on, että al-Assad liittolaisineen on siinä määrin pinteessä, että hän hyvinkin saattaa suostua tulitaukoon tai aselepoon kapinallisten kanssa, varsinkin kun Venäjä, Hizbollah tai Iran tukijoineen ei lähipäivien aikana näytä pystyvän tarjoamaan riittävää tukea kapinallisten lyömiseksi.  Sen hintana al-Assad joutunee luovuttamaan vähintään Syyrian luoteisosan jihadisteille.  Turkille tämä voi hyvinkin sopia koska tällöin se jihadistien myötä saisi vapaat kädet hyökätä Syyrian kurdien Rojavaa vastaan. 

Arvioni on, että jos Israel puuttuu tilanteeseen se tapahtuu vasta kun al-Assad on todella häviämässä sotansa.  Israelin hallitus valmistautuu myös siihen mahdollisuuteen, että Syyrian armeija voi romahtaa kokonaan joka voi näin avata pohjoiseen uuden aiempaa vaarallisemman rintaman joko kapinallisten tai Iranin tukemien shiiajoukkojen muodossa.

Lähteenä mm INSS ,  BICOM , BICOM

---

Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa

Libanoniin odotettavissa tulitauko lähiviikkoina

Toisin kuin Gazassa, tulitauko/aselepo näyttää oman arvioni mukaan lyhyellä aikajänteellä jopa todennäköiseltä.Hamasia vastaan sotaa on käyty 7/10/23 mittavan terrorihyökkäyksen jälkeen yli vuosi päätavoitteina Hamasin lyöminen siten ettei vastaava koskaan toistuisi ja että Hamasin kidnappaamat panttivangit saataisiin palautettua;  panttivangeista on neuvoteltu koko sodan ajan ja vankeina on edelleen epäinhimillisissä oloissa liki puolet ja näistäkin ehkä puolet jo kuolleina. 

Hizbollahia vastaan sotaa on käyty pari kuukautta päätavoitteena Hizbollahin poistaminen ainakin Libanonin Litani-joen ja rajan väliseltä turvavyöhykkeeltä jolloin mahdollistuisi noin 60 000 israelilaisen pohjoiselta rajalta evakuoidun kotiinpaluu. 

Keskeisinä perusteina em arviooni pidän seuraavia kolmea kolmea kehityskulkua eli

1. Israelin armeijan ja tiedusteluvirastojen merkittävä menestys pohjoisella rintamalla,
2. Israelin ja Libanonin sisäinen tilanne, ja
3. Ratkaisun pohjaaminen aiemmin sekä Israelin että Libanonin hyväksymään YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1701 täytäntöönpanoon.

IDF:n ja tiedusteluvirastojen menestys Libanonissa

Israelin asevoimat aloitti Libanonin operaation lokakuussa 2024 maan tiedusteluviranomaisten loistavasti toteuttamalla Hizbollahin hakulaite- ja radiopuhelinräjäytykset jotka eliminoivat Israeliin hyökkäystä suunnitelleen Radwan prikaatin johdon sekä merkittävän osan muusta Hizbollahin sotilasjohdosta.  Tiedustelun avulla Israelin ilmavoimat toteuttivat puolestaan täsmäiskuja Hizbollahin ja Iranin vallankumouskaartin Libanonissa olevaan ylimpään johtoon ml  Hassan Nasrallah. 

Israelin iskut paitsi tuhosivat johtorakenteen myös levittivät demoralisaatiota ja herättivät vakavia pelkoja siitä, kuinka syvälle Israel oli soluttautunut Hizbollahin teknisiin operaatioihin.  Edelleen Israelin turvallisuusviranomaiset saivat tiedon Hizbollahin suunnittelemasta massiivisesta ohjus-, raketti- ja drooni-iskusta tuhoten noin 80% Hizbollahin kapasiteetista edeltävänä päivänä.  Massiivisessa hyökkäyksessä tuhannet raketit ym olisivat pystyneet ylittämään Israelin ilmapuolustuskapasiteenin ja tuhot olisivat olleet mittavat – tuhansia kuolleita ja merkittävät materiaaliset vauriot.  Iskujen jälkeen Hizbollah on kyennyt enimmillään tekemään 300 raketin ym päiväiskuja joka määrä on vielä torjuttavissa.  

Mielenkiintoinen detalji on myös  ”Syyrialaisten turvallisuuslähteiden väite, että Israelin ja Syyrian hallinnon välillä on ollut viimeaikaista turvallisuuskoordinaatiota Iranin vaikutusvallan vähentämiseksi Etelä-Syyriassa. ”Lähteiden” mukaan Israel oli yhteydessä Daraan maakunnan sotilastiedustelun johtajaan, prikaatikenraali Louay al-Aliin, jolla oli myös vaikutusvaltaa Quneitran alueella. He väittivät, että hän toimitti tietoja Iraniin liittyvien sotilasryhmien liikkeistä Etelä-Syyriassa. Tietojen kerrotaan auttavan Israelia suorittamaan rajoitettuja tunkeutumisia Syyrian alueelle saadakseen kiinni Iranin kanssa toimivia yhteistyökumppaneita (Syria TV, 12.11.2024).

Israel iski 14.11.24 Palestiinan Islamilaiseen Jihadin (PIJ) sotilasrakennuksiin ja komentokeskuksiin Damaskuksessa, Syyriassa, surmaten kaksi korkea-arvoista PIJ:n komentajaa.  Lähinnä Gazassa toimivalla PIJ:lla arvioidaan olevan suuri osa israelilaisista panttivangeista. 

Menestyksestä huolimatta Hizbollah on edelleen asevoimiltaan merkittävä tekijä Libanonissa, ainakin niin kauan kuin sitä saadaan purettua IDF:n ja Libanonin armeijan toimesta.  Hizbollahin kehittynyttä rakettiarsenaalia kuvaa sekin, että 18.11.24 opettaja ja neljän lapsen äiti Safaa Awad kuoli Hizbollahin raketin osuessa asuinrakennukseen Israelin arabikaupungissa Shfaramissa. Raporttien mukaan hän kuoli huolimatta siitä, että hän oli pommisuojassa raketin osuessa suoraan yhteen sen seinämistä.

Israelin ja Libanonin sisäinen tilanne

Israelin osalta traumaattinen 7/10 kokemus jätti pysyvän jäljen israelilaisiin ja panttivankien yhä jatkuva piina jatkuu edelleen.  Hizbollah oli valmis vastaavaan iskuun mm Radwan -prikaatin voimin Libanonista rajan yli Israeliin ja tukemaan sitä Hamasiin verrattuna noin kymmenkertaisella ohjus-, raketti- ja droonikapasiteetilla mutta Israel onnistui tämän ennakkoon torjumaan. Israelin sisäiseen tilanteeseen saattaa vaikuttaa sekin että pääministeri Benjamin Netanjahu tarvitsee vain yhden jatkuvan sodan pitääkseen äärioikeistolaisen koalitionsa pystyssä ja itsenä pois vastaamasta 7/10 virheistä sekä häntä vastaan aiemmin nostetuista oikeusprosesseista.

Israelin sota Libanonissa Hizbollahin kanssa näyttää olevan päätösvaiheessa. Iranin tukema Hizbollah on pääosin lyöty ja näin IDF:n menestys Hizbollahia vastaan on luonut maan muille valtaryhmille tilaisuuden minimoida Hizbollahin vaikutusvaltaa ja näin itsenäistää maataan tästä Iranin varjoarmeijan piinasta. 

Libanon on pitkään ollut Hizbollahin ylivallan, sen varjohallituksen ja sotilaallisen voiman panttivankina. ”Tänään on mahdollisuus tuoda kaikki takaisin valtion vallan alle”, sanoi varapääministeri Najib Mikati viime viikolla. 

Libanonin Free Patriotic Movementin johtaja Gebran Bassil, jota pidettiin viime aikoihin asti Hizbollahin poliittisena liittolaisena, huomautti vastustavansa Hizbollahin vihollisuuksien aloittamista Israelia vastaan ​​lokakuussa 2023 palestiinalaisten tukemisen varjolla. Hän väitti, että se vahingoitti Libanonin etuja ja itse valtiota. Bassil totesi, että Hizbollah oli menettänyt legitimiteettinsä Libanonissa, ja vaati, että ”vastarinnasta” tulee osa Libanonin konsensusta. Tämä sisältää vaatimuksen tulitauosta, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1701 täytäntöönpanosta riippumatta Gazan ja alueen tapahtumista sekä osallistumisen kansalliseen vuoropuheluun sellaisen puolustusstrategian kehittämiseksi, joka ratkaisee ”vastarintaliikkeen” aseita koskevat kiistat (al-Nashra, 12. marraskuuta 2024).

Myös Lebanese Forces Partyn johtaja Samir Geagea kehotti Hizbollahia laskemaan aseensa mahdollisimman nopeasti ja lopettamaan sodan Libanonin säästämiseksi ”kuolemalta ja tuholta” ja lisäsi, että hyökkäykset Hizbollahin ”sotainfrastruktuuriin” ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja. maahan. (Reuters, 14.11.2024)

Hizbollahin sotilaallisten tappioiden oheisvaikutuksina ovat Libanonin taloudelle aiheutuneet vahingot, jotka Maailmanpankki arvioi noin 8,5 miljardiksi dollariksi. Tämä on lisännyt kritiikkiä Hizbollahia kohtaan sekä sen vastustajilta että jopa joidenkin Libanonin shiialaisten kannattajien taholta, vaikkakin Iran lupaa kunnostaa maan vaikutusvaltansa säilyttämiseksi. Lisäksi taistelualueilta on evakuoitu noin 1.2 miljoonaa libanonilaista eli viidennes maan väkiluvusta. Pakolaisista noin 500 000 on mennyt Syyriaan Libanonista, joista kaksi kolmasosaa on kotimaahansa palaavia syyrialaisia ​​pakolaisia ​​ja loput sotaa pakenevia libanonilaisia ​​šiialaisia.

Yhdysvaltain tulitaukoehdotus

Libanonin tiedotusvälineet julkaisivat (16.-18.11.24) pääkohdat Yhdysvaltojen tulitaukoehdotuksesta, jonka Yhdysvaltain Libanonin-suurlähettiläs Lisa Johnson oli esitellyt parlamentin puhemiehelle Hizbollahia edustavalle Nabih Berrille ja ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat:

• Tulitauko ja YK:n päätöslauselman 1701 täytäntöönpano; 
• IDF-joukkojen vetäytyminen Etelä-Libanonista ja Hizbollahin vetäytyminen Litani-joen pohjoispuolelle; siirtymään joutuneiden henkilöiden paluu rajan molemmin puolin.
• Libanonin armeijan joukkojen sijoittaminen Etelä-Libanoniin, aluksi 5 000 sotilasta. UNIFILin avulla Libanonin armeija estää Hizbollahia aseistautumasta uudelleen. Libanonin armeija saa tehtävää varten tarvittavan tuen kansainväliseltä yhteisöltä.
• Amerikkalais-ranskalaisen komitean perustaminen valvomaan tulitaukoa ja päätöslauselman 1701 täytäntöönpanoa; komiteaan voi kuulua edustaja jostain arabimaasta.
• Israel säilyttää oikeuden ryhtyä sotilaallisiin toimiin, jos komitea ei ryhdy toimiin tulitauon tai päätöslauselman 1701 rikkomusten osalta.
• Ehdotukseen sisältyy myös Litani-joen pohjoispuolella olevien Hizbollahin laitosten purkaminen.

Eri raporttien mukaan 17. marraskuuta 2024 Hizbollah toimitti vastauksensa Berrille, jonka odotettiin välittävän se Yhdysvaltain suurlähetystölle ja Yhdysvaltain erityishallinnon lähettiläs Amos Hochsteinille. Libanonin väliaikainen pääministeri Najib Mikati totesi, että Libanonin vastaus Yhdysvaltojen ehdotukseen oli myönteinen, vaikka jotkut kohdat vaativat vielä keskustelua. Hän totesi olevansa jatkuvassa yhteydessä Nabih Berriin ja että ”epäselvät asiat” ratkaistaan ​​Hochsteinin vierailun aikana. Mikatin mukaan ehdotus ei asettanut ehtoja Israelin sotilaalliselle liikkumisvapaudelle. Hän korosti, että hallitus on sitoutunut panemaan täytäntöön päätöslauselman 1701 Litani-joen eteläpuolella ja vahvistamaan armeijan läsnäoloa Etelä-Libanonissa.

Israelin viranomaisilla ei tiettävästi ole suuria odotuksia välittömän läpimurron suhteen lähipäivinä;  Israel valmistautui sopimuksen täytäntöönpanoon ja joukkojen vetämiseen, mutta lisää tulivoimaa niin kauan kuin sopimusta ei ole virallisesti allekirjoitettu.

Lähteinä mm  The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center, BICOM , Substack 

---

Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa