Operaatiosta käytettiin nimeä Badr (täysikuu), eivätkä israelilaiset osanneet varautua siihen vaan niin poliittinen ja tiedustelujohto kuin tavalliset kansalaisetkin yllättyivät. Egyptiläinen kaksoisagentti onnistui syöttämään Israelin tiedustelupalvelulle harhauttavaa tietoa Egyptin aikeista. Israelin pääministeri Golda Meir määräsi yleisen liikekannallepanon vasta muutamia tunteja ennen Egyptin ja Syyrian hyökkäystä. Marokko, Irak ja Jordania tukivat Egyptin ja Syyrian hyökkäystä lähettämällä omia joukkojaan.
Israelilaisten myöhäisen liikekannallepanon vuoksi arabimaat menestyivät sodan ensimmäisinä päivinä aiheuttaen Israelin puolustusvoimille huomattavia tappioita. Tilanne oli erityisen vakava Golanin kukkuloilla, jossa israelilaisten linjat kestivät vain täpärästi. Mikäli Golanin kukkulat olisivat jääneet Syyrian haltuun, olisi sitä voitu käyttää tukialueena jatkohyökkäykselle Galileaan ja kohti Välimerta. Egyptin joukot puolestaan onnistuivat murtamaan Israelin Bar-Lev-puolustuslinjan Suezin kanavan itäpuolella.
Lisäksi Israel kärsi aseiden ja ammusten puutteesta. Reservijoukkojen saapuessa muutamien päivien kuluttua rintamille sotatilanne alkoi muuttua, ja Yhdysvaltain ilmasilta turvasi Israelille sen tarvitseman huollon.
Toisin kuin ‘Kuuden-Päivän-sodassa’ v. 1967 olivat arabimaat nyt paremmin aseistettuja, omasivat kehittyneemmän strategian ja uudistuneen taktiikan. Näistä hyökkääjien vahvuuksista ja yllätyksestä huolimatta Israel kykeni torjuntavoittoon .
- Syyrian rintama 6.-12.10.1973
Vaikka sota päättyi Israelin kiistattomaan sotilaalliseen voittoon, kansa oli raivoissaan huonosta valmistautumisesta sotaan. Tulilinjalle joutui erityisesti puolustusministeri Moshe Dayan. Agranat-komission raportti syytti huonosta valmistautumisesta etupäässä armeijaa, mutta Golda Meirin hallitus joutui silti eroamaan. Yleisesikuntapäällikkö David Elazar erosi komission suosituksen mukaisesti. Israelin kuuden päivän sodassa hankkima voittamattomuuden sädekehä oli säröillyt pahasti sodan alkuvaiheen vastoinkäymisissä, kun taas Egypti ja Syyria olivat osoittaneet arabiarmeijoiden kykenevän toteuttamaan vaativia operaatioita ja käyttämään moderneja asejärjestelmiä tehokkaasti.
Sodan lopputulos - neljäs Egyptin tappio Israelille 25 vuodessa - kuitenkin vakuutti Sadatin rauhan tarpeellisuudesta ja revanssin toivottomuudesta, ja vuosikymmenen lopulla Egypti ensimmäisenä arabimaana allekirjoitti rauhansopimuksen Israelin kanssa. Sadat sai henkilökohtaisesti maksaa sopimuksesta kovan hinnan, kun hänet salamurhattiin sopimuksen allekirjoittamisen takia 1981.
Lähteet ja lisää: WikiPedia ja Israelity
Tunnin englanninkielinen dokumenttielokuva tässä:
[youtube https://www.youtube.com/watch?v=icaeBubBbDg]
ja erityisesti Siinain panssaritaisteluista seuraavassa:
[youtube https://www.youtube.com/watch?v=3Tw1KpbNPps]
Jom Kippurin sota v. 1973 oli, kuten muutkin Israelin itsenäistymistä seuranneet aseelliset konfliktit, sota jota ei ollut varaa hävitä koska häviön myötä katoaisi myös Israelin valtio. Jom Kippur 1973 erosi aiemmista sodista siinä, että Israelin vastustajat saavuttivat myös taisteluvoittoja osoittaen valtion haavoittuvuuden ja myös sen miten tavallisten sotilaiden osoittama sankaruus kompensoi heidän johtajiensa puutteet.
Shaldag
Yksi Jom Kippurin sodan opetuksia oli The Jerusalem Postin Yaakov Lappinin mukaan tarve valmistua paremmin erikoisoperaatioihin ja sen myötä eliittijoukko Shaldag’in perustaminen. Shaldag on maassa ja syvällä vihollisalueella toimiva Israelin ilmavoimien kommandojoukko.Jom Kippurin sodasta tehdyt IDF:n analyysit päättelivät IDF:n olleen tällöin heikosti valmistautunut erikoisoperaatioihin. Israelin ilmavoimat (IAF) halusi omat maajoukot mm tuhoamaan maasta-ilmaan ohjusasemat ja niinpä ilmavoimien eliittikommandojoukko Shaldag perustettiin v. 1976. Vuodesta 1992 Shaldag muodostaa useiden kehitysvaiheiden jälkeen I AF:n pääesikunnan erikoisopraatioiden ytimen.
Shaldagin erityistehtävänä on koota tiedustelutietoa ja hyökätä viholliskohteisiin yllättäen maan rajojen ulkopuolella. Tämän luonteensa mukaisesti tämän eliittijoukon saavutuksista valtaosa säilyy sotilassalaisuuksina. Shaldag on aktiivinen myös sotien välillä tehden arkaluontoisia erityisoperaatioita. Joskus yksikkö toimii itsenäisesti ja joskus se taas liittyy muihin IDF:n operaatioihin.
Shaldag osallistui v. 1978 etelä-Libanonin konfliktiin (koodi-nimi Operation Litani) mutta yksikön varsinaisesti ensimmäinen sota oli Ensimmäinen Libanonin sota v. 1982. Shaldagin jäsenet keräsivät ennakkoon tiedustelutietoa Libanonista, Shadag myös merkitsi kohteet laserilla ohjatakseen IAF:n ammukset kohteisiinsa [nykyisin IAF:n täsmäohjukset saavuttavat kohteensa päivin ja öisin kaikissa sääoloissa ilman tätä apumenetelmää].
Operation Moses Sudanissa v. 1984 ja Operation Solomon Etiopiassa 1991 olivat humanitaarisia tehtäviä joissa sikäläisiä juutalaisia tuhansittain lennätettiin Afrikasta Israeliin.
Vuonna 1991 Saddam Husseinin Scud –ohjusten hyökätessä Israeliin Shaldagin yksiköt olivat jo helikoptereissa lentämässä Irakiin kunnes hallitus kutsui heidät takaisin.
Toisessa Libanonin sodassa v. 2006 Shaldag teki yli 100 operaatioita vihollislinjojen takana. Vuonna 2007 Shaldag osallistui Operation Orchardiin, jossa tuhottiin Syyrian ydinreaktori. Gazan sodassa 2014 Shadag omien operaatioidensa ohella avusti IDF:n maaoperaatioita ottaen osaa mm Hamasin hyökkäystunneleiden etsintään ja tuhoamiseen.
Shaldag on Israelin armeijan kommandojoukkojen ydintä yhdessä Shayetet 13 -yksikön (merivoimien kommandot) ja Sayeret Matkal –yksikön kanssa, jonka reservikomppaniana Shaldag alun perin toimi. Kun Palmachimin lentotukikohdasta operoiva yksikkö ei ole suorittamassa operaatioita sen johto analysoi vihollisia yrittäen ymmärtää tulevaisuuden haasteita.
Lähde: Jerusalem Post
Lisää taustoitusta: Popular Videos - Israeli Special Forces Units & Shaldag Unit - YouTube
Kirjoitus on ensinnä julkaistu kahtena artikkelina Ariel -sivustolla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti