Google

Google

tiistai 9. heinäkuuta 2019

Uhka pohjoisesta: Iran c/o Hizbollah

Skenario Iranin ja Israelin välisen konfliktin eskaloitumisesta täysimittaiseksi sodaksi ei välttämättä ole täysin absurdi. Sodanuhka oli lähellä Iranin pudotettua kesäkuussa modernin USAn droonin jolloin eri lähteiden mukaan presidentti Donald Trump oli jo antamassa lupaa kostoiskuun laimentaen sen viimehetkessä vain kyberhyökkäykseksi.

Mitä olisi voinut tapahtua jos USA olisi laukaissut ohjuksensa Iraniin? Tri Eitan Azani, IDC Hertzliyan Libanonin asioihin erikoistunut tutkija, sanoo Hizbollahin tällaisessa tilanteessa todennäköisesti laukaisevan mittavan ohjusiskun Israeliin joka puolestaan johtaisi mittavaan konfliktiin naapureiden kesken. Syynä tähän tapahtumakulkuun on Iranin miljardien dollareiden sijoitukset Hizbollahin kehittyneisiin ohjuksiin näiden käyttämiseksi Israelia vastaan tilanteen niin vaatiessa.



Shaan Shaikh, "Missiles and Rockets of Hezbollah," Missile Threat, Center for Strategic and International Studies, June 26, 2018, last modified May 20, 2019, https://missilethreat.csis.org/country/hezbollahs-rocket-arsenal/.

Sitten Libanonin vuoden 2006 sodan ja erityisesti Hizbollahin sotilasjohtaja Imad Mughniyahin surmaamisen jälkeen vuonna 2008, Iran on kontrolloinut Hezbollahin asevoimia suoraan ja vahvasti. Täten Libanoniin sijoitetut ohjukset voidaan katsoa kuuluvan Iranien asevoimien arsenaaliin. Samoin USAn (tai Israelin) hyökätessä Iraniin tämä voisi määrätä myös toisen tukemansa organisaation, Palestinian Islamic Jihadin, laukaisemaan omat ohjuksensa Gazasta Israeliin.


Hizbollahin sivusto esittää järjestön uhkaavan myös Israelin kaasukenttiä Välimerellä. Photo: Screenshot.

Israel on tehnyt lukemattomia ilmaiskuja iranilaisiin, syyrialaisiin ja libanonilaisiin kohteisiin estääkseen Hizbollahia saamasta yhä tehokkaampia ohjuksia. Myös nämä ilmaiskut saattavat jossain vaiheessa kertautua nykyistä laajempaan laukaustenvaihtoon Iranin ja Israelin kesken.

Prikaatinkenraali (res.) Amnon Sofrin, aiempi Mossadin tiedustelujohtaja, on analysoinut Hizbollahin asevoimien nykytilaa. Sofrinin mukaan Hizbollah on Syyrian sodassa menettänyt noin 2500 taistelijaa mutta vastikkeeksi saanut myös merkittävää sotakokemusta. Israelin osalta suurin uhka Hizbollahin taholta on kyseisen organisaation hallussa olevat 100 000-150 000 ohjusta ja rakettia; näistä muutaman tuhannen – Scud -ohjukset ml - kantama on satoja kilometrejä eli ne kattavat koko Israelin alueen. Pidemmän kantaman ohjusten muuntaminen täsmäohjuksiksi on ollut useiden Israelin ilmaiskujen kohteena, Iran ja Hizbollah ovat kuitenkin kehittäneet näihin ohjuksiin GPS pohjaisen ohjausmoduulin. Tällä hetkellä Hizbollahilla on noin 200 tällaista täsmäohjusta joista jokainen kykenee kuljettamaan mukanaan satoja kiloja räjähteitä.


Sofrin myös huomautti, että IDF:n tuhottua kuusi Libanonista Israeliin johtanutta hyökkäystunnelia oli tämä merkittävä takaisku Hizbollahin operatiivisille suunnitelmille koska nyt organisaatio on epävarma siitä kuinka syvälle Israelin tiedustelupalvelu on tunkeutunut Hizbollahin sisään.  (Hizbollahin hyökkäystunneleista taustoitusta mm Operaatio Northern Shield  ).



Aiempi IDF:n pohjoisen lohkon varaesikuntapäällikkö kenraalimajuri (res.) Yair Golan on todennut Hizbollahin pitkän kantaman täsmäohjusten todella olevan suurin uhka Libanonista Israeliin mutta huomauttaa samalla, että mitä pidempi kantomatka ohjuksella on sitä paremmat mahdollisuudet Israelin ohjuspuolustusjärjestelmällä -Arrow, David's Sling ja Iron Dome - on niiden lento keskeyttää.  (ohjuspuolustuksesta lisää mm Israelissa nyt maailman kehittynein ohjuspuolustus).

Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif on twitterissä lausunut ettei Iran ensimmäisenä aloita sotaa mutta jos se siihen pakotetaan ei sodasta tule lyhyt. Jos Iran pakotetaan sotaan tulee Israel myös osaksi konfliktia liki kaikissa skenaarioissa.

Lähde: Israel Defense



Hizbollahin ohjusuhka Israeliin v. 2016. Nyt uhka suurempi ohjusten määrän ja laadun kehittymisen myötä.


Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel  -verkkojulkaisussa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti