Israelin tuhoisa ilma-isku Iraniin

Israelin ilmavoimien toteutettua odotetun vastaiskunsa Iraniin 26,10.2024 myönnän siitä kuultuani ensivaikutelmani olleen odotuksiini nähden melko vaisut.  Olihan Israelin puolustusministeri Gallant aiemmin kuvannut sen olevan olevan “tappava, tarkka ja pääosin yllättävä. He eivät ymmärrä mitä tapahtui ja miten se tapahtui; he näkevät tulokset.” Ensimmäisissä sateliittikuvissa näkyi joissakin tukikohdissa muutama tuhottu rakennus ja Iranin johdon mukaan materiaaliset tappiot olivat pieniä ja kuolleitakin vain muutama.  Mietin tässäkö tämä hehkutettu isku oli.

Nyt tiedot iskusta ovat tarkentuneet ja tuloksena vaikuttaakin olevan melkoinen menestystarina joka kuitenkaan ei eskaloine konfliktia mutta luo samalla pohjan tuhoisampiin iskuihin mikäli tilanne huononeekin. 

Israelin ilma-isku

26.10.2024 Israel tuhosi hävittäjillään ilman tappioita kaikki venäläiset S-300 ilmapuolustusjärjestelmät Iranissa.  Kyseessä oli kolme moderneinta S-300PMU-2Favorit versiota.  Niiden korvaaminen ei ole helppoa: Venäjä tarvitsee järjestelmiä itse ja uuden S-400 järjestelmän hankinta voi viedä vuosia.  Operaatio oli haasteellinen pitkän lentomatkan, ilmatankkauksen ja koneiden määränkin takia.

Varhain lauantaiaamuna Israelin ilmavoimat (IAF) löivät 20 kohteeseen kolmella eri alueella Iranin sisällä. Kohteet olivat Iranin modernit pitkän kantaman ilmapuolustusjärjestelmät, useiseat Iranin ballististen ohjusten ohjelman tärkeiden osien tuotantolaitokset  ja ballististen aseiden varastointipaikat.

Operaatiota pidetään yhtenä monimutkaisimmista IAF:n koskaan suorittamista tehtävistä. Siihen osallistui noin 140 erityyppistä lentokonetta, mukaan lukien itse hyökkäykseen, tiedustelutietojen keräämiseen ja pelastustehtäviin tarvitut resurssit. Yli puolet miehistöstä oli reserviläisiä ja neljä ohjaamomiehistön jäsentä oli naisia. Isku suoritettiin aamuyöllä, ja kohteet valittiin siten, ettei siviiliuhreja ja sotilashenkilöstöä menehtyisi mahdollisimman vähän.

Vaikka Israel toimi itsenäisesti, iskuja koordinoitiin tiiviisti Yhdysvaltojen kanssa.  Jo aiemmin Yhdysvallat oli pyytänyt välttämään hyökäämistä ydin- tai energialaitoksiin tai valtion symboleihin konfliktin eskaloitumisen estämiseksi.  Näin Israel keskittyi yksinomaan sotilaallisiin kohteisiin.

Israel on tehnyt toimintakyvyttömäksi Iranin venäläiset S-300 kehittyneet ilmapuolustusjärjestelmät. Koska Venäjä vaatii kaikkia saatavilla olevia järjestelmiä puolustautuakseen Ukrainaa vastaan, Iran tuskin pystyisi täydentämään tätä puolustusta lähitulevaisuudessa.  Edelleen alustavien arvioiden mukaan Iranilla saattaa kestää 2–3 vuotta palauttaa kapasiteetti rakentaa lisää ballistisia ohjuksia.

Iranin ydinohjelma?

Israelin isku ei siis kohdistunut Iranin ydinohjelmaan tai strategisesti tärkeään energiajärjestelmään.  Välillisesti iskulla on niihin vaikutusta sillä Iranin mahdollisesti suunnitteleman ydintaistelukärjen kuin myös taistelukärjen kuljettamiseen soveltuvan ohjuksen kehittämistyö hidastuvat.  Korjattavat tai uudet tuotantolaitokset kuin myös Iranin energiainfrastruktuuri puolestaan on aiempaa uhanalaisempia Iranin ilmapuolustusjärjestelmälle nyt aiheutettuja tuhojen takia.

GBU-57 proto

Isku nyt suoraan Iranin ydinaseohjelman laitoksiin ei ollut järkevää Yhdysvaltain tuen tälle puuttuessa ja vaikka tukea oli ollutkin ei isku olisi ollut riittävä ohjelman tuhoamiseen.  Syynä on tärkeimpien laitosten sijainti yli 60 metriä syvyydessä ja tällä hetkellä tehokkainkin yhdysvaltalainen bunkkerintuhoojapommi GBU-57A/B ulottuu korkeintaan 61 metriin. [GBU-57A/B Massive Ordnance Penetrator (MOP) on tarkkuusohjattu, 14 000 kg  bunkkerintuhooja, jota kokonsa vuoksi (paino ja pituus 6 metriä) voivat kuljettaa vain suuret pommittajat, kuten B-2 Spirit.]

Israel itse kykenee tarvittaessa tuhoamaan Iranin ydinaseohjelman syvimmälläkin sijaitsevat laitokset mutta se edellyttää omien ydintaistelukärkien käyttöä ja käyttökynnys on hyvin korkea vaatien Israelin eksistentiaalista uhkaa.

Oma arvioni

Kolmen tunnin ajan sen jälkeen, kun Israel oli poistanut Iranin ilmapuolustusjärjestelmät käytöstä, sillä oli kyky kohdistaa mihin tahansa haluamaansa kohteeseen. Tämä mahdollisuus saanee Iranin pohtimaan tätä haavoittuvuutta, kun he harkitsevat reagoimista.

Operaatiota voi pitää hyvinkin onnistuneena. Se on merkittävästi heikentänyt Iranin ballististen ohjusten tuotantokykyä, neutraloinut sen ilmapuolustuksen ja paljastanut hallinnon haavoittuvuuden Iranin yleisölle ja laajemmalle alueelle. Israel pitää tätä operaatiota varoituksena Iranille. Sillä on edelleen myös lukuisa joukko kohteita, joihin se voi jatkossa lyödä.

Iran ei voi enää luottaa varjoarmeijoihinsa, eli Hizbollahin ja Hamasin kostotoimiin Israelia vastaan. Vuoden konfliktin seurauksena molemmat ryhmät ovat heikentyneet huomattavasti.

Merkittävänä yksityiskohtana mainittakoon, että USAn toimittama THAAD (Terminal High-Altitude Area Defence) -patteristo on nyt ensimmäistä kertaa käytössä Israelissa yhdysvaltalaissotilaiden operoimana ja tämä myös hillinnee Iranin agressioita.

Israelin hallitusta kritisoitiin Likud-ryhmässä sekä oppositio, koska se ei käyttänyt tilaisuutta iskeä Iranin ydinohjelmaan.  

Israel on edelleen korkeassa valmiustilassa ja odottaa, vastaako Iran sotilaallisesti. Israelissa tällä hetkellä vallitseva näkemys on, että Iran vastaa, koska hallituksella ei ole varaa näyttää heikolta sekä ulkoisesti että sisäisesti, mutta vastauksen odotetaan olevan puhtaasti muodollinen ilman eskaloitumisen vaaraa.

Iskut olivat inspiroiva osoitus Israelin tiedustelukyvyn laajuudesta, teknologisesta edusta mahdollistaen täsmällisen, päättäväisen ja tuhoisan sotilaallisen toimen Irania vastaan liki ilman välillisiä siviiliuhreja.

Lähteinä mm IDF , BICOM 

P.S:

Israel studiossa tänään klo 20 lisää Israelin ilmaiskusta Iraniin ja katsottavissa myös tämän jälkeen YouTubessa linkistä https://youtu.be/H_HwVwZ6JC4

Ja kuvan alla olevasta linkistä ”matkasuunnitelma” geopoliittiseen konfliktiin:

https://www.facebook.com/reel/564783232616875

---

Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa

Hizbollah, Iran ja mahdollinen aselepo

23.syyskuuta 2024 IDF ilmoitti aloittaneensa kauan ennakoidun operaatio Northern Arrowsin Hizbollahia vastaan aiemman Hamasin tuhoamiseen keskittyneen Iron of Swords operaation jatkeeksi.  Hizbollah oli aloittanut Hamasia tukevat rajoitetut raketti-, drooni- ja ohjushyökkäykset jo 8.10.2023 mutta IDF vastasi niihin lähinnä ohjustorjunnalla ja rajatuin ilmaiskuin.

Kasvava Israelin ja Hizbollahin konflikti on tappanut Libanonissa reilusti yli 1 000 ihmistä viimeisen kahden viikon aikana ja saanut yli miljoonan ihmisen pakenemaan pois Hizbollahin tukialueilta. Ensisijainen IDF:n tavoite on tuhota Hizbollahin sotilaallinen infrastruktuuri lähellä Israelin rajaa. erityisesti Metulan kaltaisilla alueilla, joilla Hizbollahilla oli topografisen edun vuoksi suora tulilinja kohdistaakseen siviilikoteihin.

Israelin ilmaiskut ovat tappaneet jo kaksi Hizbollahin surmatun johtajan seuraajaa, kun Israel laajensi maahyökkäystään Iranin tukemaa ryhmää vastaan ​​neljännellä armeijadivisioonalla Etelä-Libanoniin.

Hizbollah

Hizbollah (”Allahin puolue”) on maailman raskaasti aseistetuin valtiosta riippumaton toimija, ja se perustettiin Libanonissa vuonna 1982 Iranin IRGC:n avulla. Hizbollahin uskotaan omaavan vähintään 45 000 taistelijaa, joista 5 000 on suorittanut jatkokoulutuksen Iranissa ja joista 20 000 on järjestetty reserviyksiköihin. Sillä on myös hallussaan arviolta 130 000 – 200 000 ohjusta joista täsmäohjuksia noin 1500 sekä tuhansia UAV:ia (drooneja). Hezbollah on rakentanut 1 miljardin dollarin vuosittaisen maailmanlaajuisen verkoston. Vuonna 2020 Yhdysvaltain ulkoministeriö arvioi, että Hizbollah sai Iranilta 700 miljoonaa dollaria vuodessa (eli noin seitsenkertaisesti Hamasiin verrattuna).

Aiemmin kirjoituksessani Hizbollah säilyy uhkana Nasrallahin eliminoinnista huolimatta  kuvailin Hizbollahin uhkaa pohjaten  yli 100 korkean sotilas- ja hallitusvirkamiehen laatimaan Reichmanin yliopiston terrorisminvastaisen instituutin osin julkiseen,ennen 7/10/23 tehtyyn, 130 sivuise en  raporttiin, jossa kerrotaan kuinka valmistautumaton Israel on laajaan sotaan Hizbollahin kanssa.  Uhkakenaarion mukaan Israelin sota pohjoisesta eskaloituu massiivisella ja tuhoisalla Hizbollahin raketti-iskulla kaikkialle Israeliin 2 500 – 3 000 laukaisun päivävauhdilla. Tulinopeus haastaa Israelin teknologian enemmän kuin koskaan ennen. Iron Dome -torjuntahävittäjien ja David’s Sling -ohjusten varastot tyhjenevät muutaman päivän kuluessa taisteluista, jolloin Israel on alttiina tuhansille raketteille ja ohjuksille ilman tehokasta aktiivista puolustusta.

IDF näyttää edistyvän Hizbollahin sotilaallisen kapasiteeti tuhoamisessa ja kyvyssä uhata Israelia. IDF on iskenyt Libanoniin ilmasta 4 900 maaliin ja noin 6 000 maakohteeseen on isketty sodan alun jälkeen. Yli 800 terroristia, joista noin 90 komentajaa, on eliminoitu. Juuri tuli kuluneeksi vuosi, jolloin Hizbollah on hyökännyt Pohjois-Israeliin yli 12 000 ohjuksella ja raketilla.

IDF:n pohjoisen komentoyksikön päällikkö on kertonut paikallisille pohjoisten yhteisöjen johtajille, että he voisivat alkaa suunnitella asukkaidensa paluuta Sukkotin loman jälkeen, kuun lopussa.

Iran

“Our attack will be lethal, precise and mainly surprising. They won’t understand what happened and how it happened; they’ll see the results.” (Defence Minister Gallant)

Eri tiedusteluraportien mukaan Iran on maahyökkäyksen jälkeen jatkanut Hizbollahin tukemista kolmella tavalla:

• Se on lähettänyt sotilaallisia neuvonantajia auttamaan komentorakenteiden palauttamisessa sen jälkeen, kun Israel tappoi onnistuneesti monia Hizbollahin keski- ja ylätason komentajia.
• Iran on lisännyt ponnistelujaan aseiden siirtämiseksi sekä Syyrian varastostaan ​​että Irakin kautta.
• Auttaa suorittamaan tutkimusta ymmärtääkseen, kuinka israelilaiset pystyivät tunkeutumaan organisaatioon ja saamaan niin arvokasta tiedustelutietoa komentajista ​​ja estämään lisävuodot

Ydinaseen tuottamiseksi Iranin on rikastettava suuria määriä uraania aseluokkaan (90 %), saatava aikaan pommin räjäyttämiseen tarvittava ketjureaktion ja jakelujärjestelmä kuten taistelukärjen sijoittaminen ohjukseen.

Iran on myös organisoinut ja rahoittanut terrorismia Britannian ja muun Euroopan ohella ympäri maailmaa sen ohella että tukenut Venäjän hyökkäystä Ukrainassa. Aiheesta Washington Institute for Near East Policy on julkaissut tuoreehkon raportin: list of Iranian attacks around the world. 

Israelin ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut jatkuvat vastauksesta Iranille 181 ballistisen ohjuksen ampumisesta Israeliin viime viikolla. Hyökkäysvaihtoehtoja on useita: sotilaslaitoksista hallituksen symboleihin, energiainfrastruktuuriin ja Iranin ydinohjelmaan. 

Vaikka hallitus saattaa hyvinkin päättää vastauksestaan ​​itsenäisesti, Israel on riippuvainen Yhdysvalloista monissa kysymyksissä, mukaan lukien sen ylivoimainen tiedustelu (satelliittien kautta), Israelin ja Iranin välisen ilmatilan hallinta, muiden liittolaisten, mukaan lukien Yhdistyneen kuningaskunnan armeija, koordinointi. arabien alueelliset kumppanien kanssa ja israelilaisten ammusten, mukaan lukien ohjustentorjuntalaitteet, huolto.  Yhdysvallat suhtautuu kielteisesti Iranin ydinohjelmaa tai öljyinfrastruktuuria vastaan tehtävään iskuun.

Iskusta ja sen sisällöstä on jo päätetty ja puolustusministeri Gallant on kuvannut sen olevan olevan “tappava, tarkka ja pääosin yllättävä. He eivät ymmärrä mitä tapahtui ja miten se tapahtui; he näkevät tulokset.” 

Aselevon mahdollisuus

Hizbollah on jo kärsinyt sodan nykyisessä vaiheessa vakavia vahinkoja paitsi fyysisesti ohjuskapasiteettinsa vähentyessä myös organisatorisesti Israelin tuhottuan pääosan komento- ja päätöksentekotason ketjusta.  Tätä kuvaa se, ettei Hizbollah ole kyennyt koko sodan aikana toteuttamaan uhkaskenaariossa esitettyjä toimiaan kuten 7/10 tapaista maahyökkäystä Israeliin erikoisjoukkojensa toimesta eikä mittavaa keskitettyä Israelin ilmapuolustuksen lamauttavaa raketti-, drooni- ja ohjusiskua; pelätyn 3500 kappaleen päivittäisannoksen sijaan Hizbollah on kyennyt vain korkeintaan kolmeen sataan laukaisuun päivässä. 

Israelilla on tarve aselepoon sille sopivin ehdoin, jotta sen pohjoisen rajan evakuoidut asukkaat viimeinkin pääsisivät palaamaan koteihinsa. Toiminta siviiliasutuksen keskellä turvavyöhykkeen ja Beirutin välisellä Hizbollahin tukialueella aiheuttaisi merkittäviä ongelmia Israelin maaoperaatiolle joskin tuho Hizbollahille ja sen kautta myös Libanonille olisi Gazan tapaan tuhoisa.  Operaation jatkaminen on myös kallista yhden ballistisia ohjuksia torjuvan Arrow ohjuksen maksaessa $3 miljoonaa, David Slingin vajaa $800 000 ja Iron Domin noin $50 000 kappaleelta ja Hizbollahilla arsenaalia lienee käytettävissä vielä vajaa 100 000 rakettia, droonia ja ohjusta.

Itse Hizbollahin/Libanonin ja Israelin aselevon ehtojen ei tarvitse olla kovin monimutkaisia minimissään aselepo voitaisiin tehdä toimeenpanemalla YK:n turvallisuusneuvoston 11.8.2006 hyväksymä päätöslauselma – UNSC resolution 1701 (2006) – jossa Libanonin armeija (LAF) poistaa Hizbollahin aseistuksen Litani -joen ja rajan (Blue Line) väliltä YK:n UNIFIL joukkojen tuella. Israelin armeija tehnee pääosan puhdistustyöstä ja UNIFIL on jo paikalla sitä jatkamaan.

Alkanut Northern Arrows -operaatio on jo kääntänyt osapuolten roolit päinvastaisiksi:  Aiemmin Gazan sodan aikana Hamas rohkaisi iranilaisia  liittymään Israelin hyökkäämiseen, ja Hizbollah asetti tulitauon Gazassa ehdoksi hyökkäyksensä lopettamiseen. Nyt Israel käänsi yhtälön ja Hizbollah on ilmaissut olevansa valmis aselepoon Gazan tilanteesta huolimatta ja samalla Iranille on ilmaistu, että pelastaakseen itsensä ja sen mitä mitä Hizbollahista on jäljellä, heidän on painostettava Hamasia vapauttamaan panttivangit ja hillittävä Hizbollahia.

Mielestäni aselepo lähitulevaisuudessa olisi nyt kaikkien osapuolten etu. Israel joutuu nyt sitomaan reservejään seitsemällä rintamalla joka haittaa paluuta normaalielämään ja talouden sekä politiikan kehitystä. Hizbollah (shiia) säilyttää rippeet vallastaan mutta kaksi muuta vallanjakosopimuksen (kristityt ja sunnimuslimit) osapuolta nousee merkittävämpään asemaan samoin kuin Libanonin armeija. Iran välttää parhaimman valttikorttinsa täydellisen tuhon ja kansainvälinen yhteisö voi yrittää neuvotella Iranin ydinohjelmaa koskevasta sopimuksesta ja auttaa mahdollisissa osapuolten välisissä neuvotteluissa.

Lähteinä mm: BICOM , BICOM , IDF , INSS

---

Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa