Viime vuoden aikana on nähty Palestiinalaishallinnon (PA) valvonnan murenevan myös Länsirannalla, Gazassahan Fatahin kilpailija Hamas vakiinnutti asemansa jo voitollisten viime vaalien - tammikuussa 2006 - joissa Hamas voitti 76 paikkaa 132:sta. Monet palestiinalaiset pitävät PA:ta korruptoituneena organisaationa, joka ei enää edusta heidän etujaan. Viimeaikaiset tapahtumat Nablusissa ja Jeninissä viittaavat mahdollisuuteen muuttaa status quoa ja lopettaa PA:n ja Israelin välinen vähäinenkin turvallisuusyhteistyö.
< .Bar-Ilan yliopiston Begin-Sadat ajatuspaja (BESA) on julkaissut tuoreen vision .
.
Palestiinalaishallinnon mahdollisesta näivettymisestä ja mainittua visiota seuraavassa referoidaan.
.Huhtikuuta 2023 leimasivat Ramadan ja Eid al-Fitr, aika, jolloin Palestiinan yhtenäisyys tuodaan usein esille, tai ainakin sellaisen yhtenäisyyden mielikuva. Hamasin ja Fatahin liput ripustettiin Temppelivuorelle, ja molemmat järjestöt ilmoittivat haluavansa kansallista yhtenäisyyttä. Pinnan alla tilanne oli kuitenkin paljon vähemmän ystävällinen. Vaikka Fatah yrittää saada viidettä yhtenäisyyttä koskevaa sopimusta Hamasin kanssa (vuosien 2006, 2011, 2014 ja 2017 sopimusten jälkeen), Hamas ei näytä siitä olevan kiinnostunut.
< .Palestinian Center for Policy and Survey Research (PCPSR) 23. maaliskuuta julkaisema kysely heijastaa hälyttäviä tietoja, jotka viittaavat suuntaukseen, johon Israelin on varauduttava. Ensimmäistä kertaa palestiinalaisväestön selvä enemmistö (52 %) uskoo, että Palestiinalaishallinnon (PA) romahtaminen olisi palestiinalaisten etujen mukaista. 57 prosentin enemmistö on sitä mieltä, että PA:n jatkuva olemassaolo eli status quon säilyttäminen on Israelin edun mukaista ja että PA:n kaatuminen palvelisi palestiinalaisten ja aseellisten ryhmien, erityisesti Hamasin, etua.
.Yksi Fatahin suurimmista saavutuksista oli Palestiinan kansallisen hallinnon perustaminen, jonka oli tarkoitus olla Palestiinan hallituksen itsemääräämisvallan ilmaisu. Se on eräänlainen valtio, jonka piti olla perustana tulevalle Palestiinan hallitukselle, joka kattaisi koko Länsirannan, Gazan alueen ja Itä-Jerusalemin. Visio kahden valtion ratkaisusta on murentunut viime vuosina, ja palestiinalaiset uskovat nykyään, että sen toteutuminen olisi enemmän samanlainen kuin Donald Trumpin vuoden 2016 rauhansuunnitelma kuin Bill Clintonin Camp Davidin suunnitelma vuodelta 2000.
.JPalestiinalainen yhteiskunta on nyt jaettu kahden erillisen hallintoviranomaisen kesken. Gazan kaistaa hallitsee Hamas, joka on näennäisesti itsenäinen ja jota pidetään Israelin pelotteena. Toinen on PA, jota Fatah hallitsee (osissa Länsirannan aluetta). PA nähdään kokonaisuutena, joka tekee yhteistyötä Israelin kanssa säilyttääkseen hallintonsa ja aineelliset hyötynsä.
.Palestiinalaisten sosiaalisten verkostojen toiminta vuosien aikana paljastaa, että Hamas on suositumpi kuin mikään muu palestiinalainen järjestö. Hamasin johtaja Ismail Haniya on voittanut lähes kaikissa vaalikyselyissä vuodesta 2014 tähän päivään saakka äänestäjien enemmistön Mahmoud Abbasin yli. (Viimeisimmässä kyselyssä Haniya voitti 52 % Abbasin 36 prosenttiin.)
.Kun kysyttiin: ”Kuka mielestäsi edustaa parhaiten Palestiinan etua?”, 26 % vastaajista sanoo Hamasin ja 24 % Fatahin. Hämmästyttävintä on, että 44 prosenttia uskoo, että kumpikaan osapuoli ei edusta parhaiten Palestiinan etua. Palestiinan politiikan suurin puolue on valikoima uusia paikallisia järjestöjä, kuten Lion’s Den ja paikalliset pataljoonat Nablusissa, Jeninissä ja muualla Länsirannalla. Nämä paikalliset organisaatiot eivät pidä itseään sitoutuneina tiettyyn organisaatioon. Heitä yhdistää sota Israelia vastaan. Palestiinan kansan suuren osan silmissä PA nähdään korruptoituneena hallintoviranomaisena, joka tekee yhteistyötä Israelin kanssa. Tapa saada legitimiteetti yleisön keskuudessa on kamppailu ja vastarinta. Valtavat 58 % kansalaisista kannattaa paluuta aseelliseen intifadaan.
.Terrori-iskujen massiiviset paineet Israelissa yhdessä maan hallinnon epäjärjestyksen kanssa (kohta puoli vuotta jatkuneet suurmielenosoitukset mm oikeusreformia kohtaan) luovat vaikutelman Israelin hajoamisesta. Lauseet "Israel kaatuu" tai "Israel on romahtamassa" ovat saamassa vauhtia sosiaalisissa verkostoissa. Näin ollen ei ole ihme, että tuki Israelin ja palestiinalaisten väliselle rauhanprosessille on ennennäkemättömän alhaalla, sillä 74 prosenttia palestiinalaisista uskoo, että kahden valtion ratkaisu ei ole enää relevantti vaihtoehto.
.Väkivaltainen vastarinta on palestiinalaisväestön keskuudessa yhä merkittävämpi vaihtoehto. Hamas lisää painetta Länsirannalle ja Jerusalemiin. Terroristit, jotka murhasivat Lucy Deen ja hänen kaksi tytärtään, olivat Hamasin ryhmä Nablusista. Hamasin tiedottaja ja Hamasin poliittisen toimiston jäsen Hassam Badran teki selväksi, että Hamasin politiikkana on sytyttää Länsiranta tuleen. Hyökkäys, jossa kolme naista murhattiin, kuvattiin sankarilliseksi iskuksi. .
Hamas pyrkii osoittamaan, että vaikka se säilyttää suhteellisen rauhallisen Gazan kaistalla, se ei ole hylännyt vastarintaa ja jatkaa terrori-iskuja Israelin kansalaisia ja Länsirannan uudisasutuksia vastaan. Esimerkiksi Tulkaremissa (Länsirannalla) 6. toukokuuta surmatut terroristit olivat omien julkaisujensa mukaan Hamas-ryhmä.
.BESAn julkaisun perusviestin mukaan todellisuus Länsirannalla on, että PA, jota pidetään laajalti korruptoituneena, on menettämässä valtaansa. Presidentti Abbasia pidetään laittomana hallitsijana, koska hän on toistuvasti lykännyt presidentinvaaleja ja parlamenttivaaleja, Abbasin toimikausihan loppui 9. tammikuuta 2009. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että Hamasin pelisuunnitelma on horjuttaa Länsirantaa lisäämällä väkivaltaa, lisätä järjestön suosiota tällä alueella ja ottaa myöhemmin haltuunsa PA:n voimakeskukset. Tämä huolimatta siitä poistuuko Abbas näyttämöltä luonnollisesti tai joskus mahdollisten vaalien kautta. Tämän räjähdysherkän tilanteen jatkuminen voi hyvinkin johtaa palestiinalaishallinnon hajoamiseen ja erilaiseen hallintotilanteeseen, joka muostaa Israelille Länsirannalla nykyistä merkittävämmän turvallisuushaasteen.
.Lähde: BESA Center Perspectives Paper No. 2,198, May 23, 2023: .
Are We Witnessing the End of the Palestinian Authority? .
by Dr. Leut. Col. (res.) Shaul Bartal
Liite: Israelin 5 strategiavaihtoehtoa Länsirannalla Abbasin jälkeen
Olen aiemmin käsitellyt Israelin Abbasin jälkeisen ajan strategiavaihtoehtoja otsikossa mainitussa artikkelissa BESAn aiemman analyysin pohjalta [Professori Hillel Frisch’n artikkeli Israel’s Five Policy Options Regarding Judea and Samaria [BESA Center Perspectives Paper No. 336, March 29, 2016 ]. Sen pohjalta laatimani yhteenveto alla: .
JYksi toimintaympäristöön liittyvä tekijä nähdäkseni puuttuu Frisch’n analyysista nimittäin Gazan erillisrauha/pitkä aselepo Hamasin kanssa. Erityisesti jos sen yhteydessä saadaan toteutettua ns Siinain optio voisi tämä suurelta osin ratkaista Gazan alueen myönteisen taloudellisen kehityksen sekä pakolaiskysymyksen vaikuttaen tätä kautta myös Länsirannan tilanteeseen.
.JToisin kuin professori Frisch pidän Israelin yksipuolista vetäytymistä turva-aidan suojaan sekä toteuttamiskelpoisimpana että parhaana Israelin strategiana Länsirannan tilanteeseen. Vaikka ajatus on nykyisellään oppositiojohtaja Isaac Herzog’n esiinnostama sillä on kannatusta keskusta-vasemmiston ohella myös poliittisesta keskustasta ja myös keskusta-oikeiston piirissä. Tästä vaihtoehdosta enemmän kirjoituksessa Herzogin suunnitelma: ”Settlerit” turvamuurin suojaan [Op-Ed] .
Jos rauhanneuvottelut Israelin ja Palestiinalaishallinnon välillä eivät ala tai ne jälleen totuttuun tapaan epäonnistuvat eikä alueellisiakaan ratkaisuja saada toteuttamisvaiheeseen niin nähdäkseni Israel voisi välittömästi toteuttaa ns. ’Kylmän rauhan’ ratkaisun ’Yksipuolinen vetäytyminen’ vaihtoehdon pohjalta. Kun rajakysymys näin olisi osaltaan ratkaistu voitaisiin neuvotteluihin muilta osin palata sitten kun osapuolet näkevät tarpeelliseksi pysyvämmän keskinäisen sopimuksen aikaansaamisen. Jos tähän tiekarttaan liitetään Israelin vasemmiston myös esittämä periaate ’rakentavasta yksipuolisuudesta’ [constructive unilateralism] voisi ratkaisu palvella myös ’Kahden valtion’ tavoitetta. Aiheesta taustoitusta myös kirjoituksissa Analyysi: Lähi-idän konfliktin ratkaisut ja Op-Ed: Konstruktiivinen unilateralismi Israel-Palestiina -konfliktin vasemmistolaisena ratkaisuna .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti