UK Lawyers for Israel (UKLFI) -järjestön uusi tutkimus paljastaa ettei Gazassa ei ollut nälänhätää vaan tätä koskevat väitteet pohjautuvat epätarkkoihin tietohin, epäjohdonmukaisiin menetelmiin ja mahdolliseen puolueellisuuteen. Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) käytti näitä vääriksi osoittautuneita väitteitä hyväkseen antaessaan pidätysmääräyksen pääministeri Benjamin Netanjahulle ja entiselle puolustusministeri Yoav Gallantille marraskuussa 2024.
Nälänhätää koskevat raportit – joihin YK:n pääsihteeri, Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjä ovat tukeneet Israelia koskevissa oikeudenkäynneissä – ovat tuottaneet YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) perustama Integrated Food Security Phase Classification (IPC) ja Yhdysvaltain kansainvälisen kehitysviraston (USAID) perustama Famine Early Warning Systems Network (FEWS NET). Yhdysvaltain hallinto on hiljattain keskeyttänyt FEWS NETin ja USAID:n toiminnan.
UKLFI:n analyysi
UKLFI -järjestön suorittama analyysi kansainvälisten nälänhätää tarkastelevien elinten väitteisiin, joiden mukaan nälänhätä ja vakava aliravitsemus olivat laajalle levinneitä ja yleisiä Gazassa Israelin ja Hamasin välisen sodan aikana, on todennut, että nälänhätä ei puhjennut alueella juuri väitteiden esittäneiden järjestöjen lukujen mukaan.
Raportissa todettiin vakavia ongelmia näiden organisaatioiden laatimissa raporteissa, jotka johtuivat sen mukaan ”epätäydellisten tai epätarkkojen tietojen” käytöstä, metodologisten standardien epäjohdonmukaisesta soveltamisesta, uusien tietojen huomioimatta jättämisestä ja ”mahdollisesta harhasta” siinä, miten se tulkitsi ja esitti hallussaan olevia tietoja.
Kansainvälinen tuomioistuin ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä käyttivät näitä ryhmien tietoja todisteina Israelia vastaan oikeudenkäynneissä.
Lähes sodan alusta lähtien YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestöön yhdistetty Integrated Food Security Phase Classification (IPC) ja USAID:n perustama Famine Early Warning Systems Network (FEWS NET) alkoivat julkaista määräajoin Gazan elintarviketurvatilanteesta kertomuksia, jotka väittivät vuoden 2024 alussa ja lopussa, että nälänhätä oli jo vallannut alueen.
Israelin tutkijat ja kansanterveysviranomaiset alkoivat kyseenalaistaa näiden raporttien tarkkuutta ja luotettavuutta toukokuusta 2024 lähtien korostaen, kuinka näiden organisaatioiden tekemät arviot vaikuttivat jättävän huomiotta tärkeimmät tiedot avun toimittamisesta ja käyttäneet kyseenalaisista lähteistä peräisin olevia tietoja.
UKLFI:n viime viikolla julkaistussa asiaa koskevassa katsauksessa todettiin, että Gazassa ei ollut sodan aikana IPC-standardien määrittelemää nälänhätää ja että jopa akuutin aliravitsemuksen tasot olivat vain hieman korkeammat kuin ennen sotaa.
Nämä virheet johtuivat merkittävien elintarvikehuollon lähteiden huomiotta jättämisestä, IPC:n omien tietojensa virheellisestä luokittelusta ja väärän lähtötason käyttämisestä sotaa edeltäneestä akuutista aliravitsemuksesta, mikä sai vaikutelman, että ilmiö oli lisääntynyt voimakkaasti sodan aikana, UKLFI:n tutkimuksessa todettiin.
Muita ongelmia, jotka johtivat vääriin IPC- ja FEWS NET -määrityksiin Gazan nälänhädästä ja aliravitsemuksesta, olivat näiden ilmiöiden eri mittareiden vertaaminen ja Pohjois-Gazan väestön yliarviointi, missä nälänhätäennusteet olivat erityisen vakavia, koska siellä oli väärä käsitys saatavilla olevan ruoka-avun määrästä henkilöä kohden.
Väitteet nälänhädästä olivat keskeinen osa oikeudellisia prosesseja Israelin sodassa Hamasia vastaan sekä kansainvälisessä tuomioistuimessa että Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Kansainvälinen rikostuomioistuin on syyttänyt pääministeri Benjamin Netanyahua ja entistä puolustusministeriä Yoav Gallantia sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan nälänhädän käyttämisestä palestiinalaisia vastaan sotakeinona ja antanut heidän pidätysmääräyksensä.
Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemän hyökkäyksen ja joukkomurhien jälkeen Israel aloitti massiivisen sotilaallisen kampanjan Gazaa vastaan ja rajoitti aluksi alueelle menevän avun määrää. Mutta kaksi viikkoa sodan alkamisen jälkeen apua alkoi tulla alueelle.
Kaksi ongelmallisinta raporttia väitetystä nälänhädästä julkaistiin maaliskuussa 2024 ja marraskuussa 2024 IPC:n nälänhädän arviointikomitean (FRC) toimesta.
FRC:n maaliskuussa julkaistussa raportissa vahvistettiin, että nälänhätä oli ”ennustettu ja uhkaava” erityisesti Pohjois-Gazassa ja että 677 000 ihmistä Gazan alueella oli jo elintarviketurvallisuusasteikon vaiheen 5 katastrofi tasolla. Jos tämä olisi pitänyt paikkansa, se olisi merkinnyt sitä, että vähintään 135 ihmistä kuoli nälkään joka päivä maaliskuussa 2024.
IPC ennusti, että 1,1 miljoonaa ihmistä olisi vaiheen 5 katastrofi tasolla 16. maaliskuuta – 15. heinäkuuta 2024, mikä olisi merkinnyt vähintään 221 ihmisen kuolemista nälkään joka päivä tuona aikana.
FRC:n marraskuun raportissa todettiin, että nälänhädän esiintyminen oli ”välitöntä ja huomattavan todennäköistä”, kun taas joulukuussa 2024 FEWS NET julkaisi ”varoituksen”, jossa todettiin ”Nälänhätä (IPC Phase 5) -skenaarion jatkuvan Pohjois-Gazan kuvernöörissä”.
UKLFI havaitsi kuitenkin lukuisia, olennaisia ongelmia näissä raporteissa.
Kesäkuussa 2024 FRC julkaisi itse päivitetyn raportin, jossa todettiin, että ”käytettävissä olevat todisteet eivät viittaa siihen, että nälänhätä on tällä hetkellä esiintymässä”, huolimatta sen ankarista ennusteista maaliskuussa. Maaliskuun raportti ei myöskään antanut tilastoja aliravitsemuksesta ja nälästä johtuvasta kuolleisuudesta, jonka se väitti olevan tapahtumassa ja ennustetun vahvistuvan maaliskuusta heinäkuuhun. Raportissa todettiin, että aliravitsemukseen liittyvien kuolleiden määrä oli yhteensä 25, kun taas väitetyn vaiheen 5 katastrofitason Pohjois-Gazassa olisi pitänyt tarkoittaa, että noin 60 ihmistä kuoli aliravitsemukseen joka päivä alueen tuolloin väestön mukaan, UKLFI sanoi.
Kesäkuun raportissa todettiin kuolleisuus kaikista syistä eli sotilaallisista toimista ja aliravitsemuksesta yhdessä. Ilmoitettu taso olisi kuitenkin kelpuutettu korkeintaan elintarviketurvattomuuden vaiheen 3 tasolle, jos se perustuisi ei-traumakuolemiin, mitä se ei ollut. UKLFI totesi tutkimuksessaan, että FRC:llä ja Maailman elintarvikeohjelmalla oli hallussaan ei-traumakuolleisuusluvut, mutta ne päättivät olla jakamatta niitä.
Toinen maaliskuun raportin keskeinen ongelma – kuten Israelin ulkoministeriön toukokuussa julkaisemassa kansanterveysviranomaisen ja UKLFI:n tutkimuksessa todettiin, ettei siinä otettu huomioon yksityisen sektorin Pohjois-Gazaan toimittamaa ruokaa alueelle tuodun humanitaarisen avun ohella.
Kansainvälinen tuomioistuin viittasi maaliskuun raporttiin suoraan Etelä-Afrikan Israelia vastaan nostamassa kansanmurhakanteessa, ja myös Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä Karim Khan ilmoittaessaan hakevansa pidätysmääräyksiä Netanyahua ja Gallantia vastaan. Itse asiassa Khan mainitsi nimenomaisesti FRC:n väitteen, jonka mukaan 1,1 miljoonaa ihmistä kohtasi ”katastrofaalista nälkää”, mikä hänen mukaansa oli korkein määrä ”aikoihin, missä tahansa ja milloin tahansa”, kun hän jätti hakemuksensa pidätysmääräysten saamiseksi Netanjahua ja Gallantia vastaan.
Marraskuussa FRC julkaisi ”varoituksen”, jossa todettiin ”huomattava nälänhädän todennäköisyys, erityisesti Pohjois-Gazassa, ja totesi: ”Siksi voidaan olettaa, että nälkä, aliravitsemus ja aliravitsemuksesta ja sairauksista johtuva liiallinen kuolleisuus lisääntyvät nopeasti näillä alueilla.” Se lisäsi, että nälänhädän kynnys ”on ehkä jo ylitetty”.
Tämäkään raportti ei sisältänyt kuolleisuustietoja väitteidensä tueksi. Siinä todettiin, että MUAC-niminen aliravitsemusparametri osoitti vaiheen 3 aliravitsemusta kaikkialla Gazassa, mutta se ei antanut tarkkoja tietoja. Myös marraskuussa julkaistussa ”Special Brief” -lehdessä FRC sanoi, että akuutti aliravitsemus oli ”kymmenkertainen” verrattuna sotaa edeltävään.
FRC-raportit ja FEWS NET -raportti väittivät virheellisesti, että MUAC-prosentti Gazassa ennen 7.10.2023 oli 1%, kun todellisuudessa se oli 4%, UKLFI huomautti. FRC:n marraskuun raportin mainitsemat tietolähteet osoittivat, että MUAC Pohjois-Gazan elo- ja syyskuussa oli 2 %, mikä viittaa IPC:n vaiheeseen 1, ja koko Gazassa 5 %, mikä viittaa IPC:n vaiheeseen 2, mikä tarkoittaa vain hieman sotaa edeltävää tasoa, UKLFI huomautti.
”Gazan kaistalla ei ole ollut IPC:n määrittelemää nälänhätää lokakuun 2023 jälkeen. Akuutti aliravitsemus on vain hieman korkeampi kuin ennen sotaa”, UKLFI:n tutkimus väittää päätelmissään.
UKLFI:n raportissa todettiin, että IPC- ja FEWS NET -raportit olivat osoittaneet ”yliarviointi- ja harhaanjohtamismallia”, joka johtui ”luottamisesta epätäydellisiin tai epätarkkoihin tietoihin”, ”metodologisten standardien epäjohdonmukaisesta soveltamisesta”, ”ennusteiden tarkistamisen riittämättömyydestä uuden tiedon valossa” ja ”mahdollisesta tulkinnan ja esittämisen harhasta”.
Kirjoittajat lisäsivät: ”Nämä virheet ovat johtaneet liioiteltuun kuvaukseen Gazan elintarviketurvatilanteesta, jota on käytetty kansainväliseen mielipiteeseen ja politiikkaan vaikuttamiseen.”
Arvioni
UKLFI:n analyysi paljastaa selkeästi kansainvälisten tuomioistuimien toiminnan poliittisen luonteen jonka kaltainen enemmistödiktatuuri on aiemmin ollut yleisenä käytäntönä YK:n yleiskokouksissa, YK:n alajärjestöissä ja mm lukuisissa ihmisoikeus- ja kansalaisjärjeistöissä jotka sinänsä ajavat yleisesti hyvää tarkoittavia asioita mutta sortuvat yksipuoliseen tuomitsemiseen erityisesti Israelia koskevissa asioissa.
Mainittakoon Kansainvälinen rikostuomioistuimen (ICC) antaneen pidätysmääräyksen Hamasjohtaja Mohammed Deifille, pääministeri Benjamin Netanyahun ja entiselle puolustusministeri Yoav Gallantille marraskuussa 2024. Deifille annettiin pidätysmääräys, vaikka Israel vahvisti hänen kuolleen Israelin ilmaiskussa elokuussa, ja Hamas oli ilmoittanut arabialaiselle sanomalehdelle Asharq Al-Awsatille, että Deif tapettiin marraskuun alussa. Tämä näytti viittaavan siihen, että Deifille annetulla pidätysmääräyksellä yritettiin ICC:n taholta esittää jonkinlaista näennäistä tasa-puolisuutta konfliktin osapuolten välillä.
Vaikka UKLFI:n analyysin mukaan Gazassa ei ollutkaan laajamittaista nälänhätää on paljon viitteitä siitä että – nälkiintyneiden vapautettujen israelilaisten panttivankien ohella – ruuasta on gazalaisten keskuudessa ollut ajoittain pulaa. Gazan sodan alkuvaiheessa tästä oli vastuussa pääosin Hamas joka ryösti käyttöönsä suuren osan humanitaarisista avustuskuljetuksista omien varastojensa täyttämiseksi ja tulojen hankkimiseksi avustuslähetyksiä myymällä. Monissa sodan alkuvaiheen al-Jazeeran lähetyksissä paikalliset gazalaiset eivät niinkään valittaneet ruokapulasta vaan siitä, että ruuan torihinnat olivat nousseet eli asukkailla ei ollut varaa maksaa ilmaiseksi Gazaan saapuneista UNRWAn viljasäkeistä.
Hamasin heikennettyä tuli humanitaarisen avun jakelujärjestelmää verottamaan paikallisia rikollisryhmiä jotka ottivat itselleen Hamasin roolin ruoka-avun kauppaajina. Näiden tekijöiden – eikä Israelin rajoitustoimien – takia monilla köyhemmillä gazalaissiviileillä varmasti myös oli pulaa elintarvikkeista toisin kuin Hamasin jäsenillä tai varakkaammalla väestönosalla joista yli 100 000 kykeni ostamaan pääsylipun mm Egyptiin.
Pois ei voi laskea sitäkään mahdollisuutta, että Hamas tarkoituksella nälkiinnytti lapsia kuoliaaksi saakka propagandatarkoituksessa tietäen hyvin tämän median kautta aiheuttaman järkytyksen länsimaalaisten hyväntahtoisten kansalaisten keskuudessa.
Lähteinä mm
- UKLFI Review Finds Reports of Famine in Gaza were Erroneous ,
- The Full Report by UKLFI Charitable Trust is available HERE ,
- An Executive Summary, Glossary of Key Terms and Acronyms are available HERE
- Times of Israel
Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi -verkkojulkaisussa
