Israelin talous vahvassa kasvussa
Israelin talous on vahvistumassa kahden vuoden sodan jälkeen. Israelin talous on monella mittarilla osoittanut vahvaa ja jopa yllättävää kasvua ja elpymistä,Vuonna 2024 Israelin bruttokansantuotte (BKT) kasvoi noin 1 %, mikä ylitti ennusteet mutta oli vaimeaa verrattuna pitkän aikavälin tasoon. Vuosi 2025 näyttää elpymisen merkkejä: Ensimmäisellä neljänneksellä (Q1 2025) talous kasvoi noin 3,4 % vuosivauhdilla, mikä viittaa toipumiseen sotatoimien aiheuttamasta vaikutuksesta. Kolmannella neljänneksellä (Q3 2025) raportoidun tiedon mukaan talous kasvoi erittäin vahvasti n. 12,4 % vuosivauhdilla, mikä on merkittävä elpymisen merkki sotatilanteen jälkeen.
Israelin vuotuinen talouskasvu on keskimäärin ollut vahvempi kuin monissa muissa kehittyneissä maissa viime vuosina. Viimeisimmät tiedot osoittavat v. 2025 BKT:n kasvun olevan reilusti positiivinen eli noin 3,5 %. Yksityisen kulutuksen menot kasvoivat 23 prosenttia kolmannella neljänneksellä laskettuaan 5,3 prosenttia toisella neljänneksellä. Investoinnit käyttöomaisuuteen, kuten rakennuksiin ja laitteisiin, kasvoivat 36,9 prosenttia edellisen neljänneksen 12,8 prosentin laskun jälkeen. Israelin tavaroiden ja palveluiden tuonti kasvoi 16,5 prosenttia kolmannella neljänneksellä verrattuna toisen neljänneksen 8 prosentin kasvuun. Sen vienti kasvoi 23,3 prosenttia toisen neljänneksen 5,7 prosentin laskun jälkeen.
Viimeiset viisi vuotta Israelin valtionvelka on laskenut ja sen osuus BKT:ta on nyt noin 55%.
Israelin talouden kestävyys pohjautuu vahvoihin perustekijöihin ei tilapäisiin suhdanteisiin, näin se viime vuosina on kestänyt kaksi merkittävää kiisiä eli koronan ja kaksi vuotisen sodan seitsemällä rintamalla.
Vienti- ja innovaatiovetoinen talous
Israel on edistynyt, innovaatiovetoinen talous jonka BKT on: ~610 miljardia USD, henkeä kohti: ~60 100 USD. Keskeinen syy vahvaan talouteen ja sen voimakkaaseen kasvuun on, että Israel käyttää yhden maailman suurimmista BKT:n osuuksista tutkimukseen ja kehitykseen (~5 %), mikä tukee vahvasti vientiä. Suurimmat vientituotteet ovatkin huipputeknologiapalvelut (~50 % kokonaisviennistä) ja yleisesti korkean teknologian tuotteet ja palvelut (mukaan lukien ilmailu, viestintä, televiestintälaitteet, tietokoneiden laitteistot ja ohjelmistot, ilmailu- ja avaruusteollisuuden ja puolustusalan urakointi, lääkinnälliset laitteet, valokuitu, tieteelliset instrumentit), lääkkeet, kalium-fosfaatit, metallurgia, kemikaalit, muovit, timanttien hionta, rahoituspalvelut, öljynjalostus, tekstiilit.
Vienti Israelista oli vuoden 2022 tilaston mukaan 166 miljardia USD tuonnin oltua v. 2019 tilastoissa 108 miljardia USD
Alla olevaan taulukkoon olen tekoälyavusteisesti kerännyt tavaraviennin pääluokat:
Talouden vahvuustekijöitä
Israelin talous on osoittanut poikkeuksellista resilienssiä sotaa ja geopoliittisia jännitteitä kohtaan, mm. kuluttajakysyntä on pysynyt kohtuullisena ja investoinnit ovat elpyneet sotatoimien jälkeen.
Vaikka monet kehittyneet taloudet ovat kamppailleet hidastuvan kasvun ja epävakaiden markkinoiden kanssa, Israelin keskeiset talousindikaattorit ovat osoittaneet tasaista vahvuutta, mikä viittaa siihen, että pohjatalous on edelleen vakaa jatkuvista turvallisuushaasteista huolimatta. Näkyvin merkki tästä vahvuudesta on ollut Tel Avivin pörssin (TASE) kehitys. TA-125-vertailuindeksi nousi noin 81 % lokakuun 2023 ja lokakuun 2025 välisenä aikana, ohittaen tärkeimmät kansainväliset indeksit, kuten S&P 500 ja Nasdaq Composite, jotka nousivat noin 56 % ja 71 % samana aikana. Vuosien 2023 ja 2025 välillä TASE:ssa listattujen yhtiöiden markkina-arvo kasvoi noin biljoonasta sekelistä noin 1,4 biljoonaan sekeliin (noin 430 miljardia dollaria), mikä korostaa sijoittajien huomattavaa joustavuutta ja osakemarkkinoiden kasvua sota-ajan olosuhteissa.
Sekeli on myös vahvistunut merkittävästi suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin. Israelin keskuspankin mukaan valuutta vahvistui 9,3 % suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja nimellisesti efektiivisesti 6 % vuoden 2025 toisella neljänneksellä.
Sota-ajan menot nostivat julkisen velan noin 69 prosenttiin BKT:stä vuonna 2024, kun se edellisenä vuonna oli 61 prosenttia. Silti vain noin neljännes Israelin julkisesta velasta on ulkomaisille velkojille, tarkoittaen, että suurin osa valtion lainasta on sekeleissä ja rahoitettu kotimaassa.
Ulkomaisilla investoinneilla on edelleen ratkaiseva rooli Israelin taloudellisessa vahvuudessa, erityisesti korkean teknologian sektorin kautta. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla israelilaiset startup-yritykset keräsivät noin 9,3 miljardia dollaria 365 rahoituskierroksella, mikä on 54 % enemmän kuin vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Kansainväliset sijoittajat muodostivat lähes 70 % näistä kierroksista, mikä korostaa jatkuvaa maailmanlaajuista kiinnostusta meneillään olevasta turvallisuustilanteesta huolimatta.
Fuusioiden ja yritysostojen (M&A) määrä on ollut vieläkin huomattavampi. Lokakuuhun 2025 mennessä israelilaiset teknologiayritykset olivat kirjanneet noin 71 miljardin dollarin arvosta fuusioita ja yritysostoja, joista suurin osa oli kyberturvallisuus-, tekoäly- ja yritysohjelmistoyrityksiä. Näistä suurin oli Alphabetin noin 32 miljardin dollarin arvoinen israelilaisen pilvitietoturvayrityksen Wizin osto. Se on yksi suurimmista koskaan tehdyistä kaupoista maailmanlaajuisessa teknologiateollisuudessa ja mittari Israelin asemalle kyberturvallisuusinnovaatioissa.
Ansiona Israelin talouden kestävyydelle voi pitää maan sotaa edeltäneelle finanssipoltiikkaa, kyvykkästä rahapolitiikan hallintaa ja vahvaa teknologiasektoria. S&P Global Ratings vahvisti Israelin valtion luottoluokituksen ”A/A-1” toukokuussa 2025 mainiten ”sen varakkaan ja monipuolisen talouden, huomattavan ulkomaisen nettovarallisuuden sekä joustavan rahapolitiikan ja suhteellisen suuren kotimaisen säästämisen tuomat hyödyt”.
Merkittäviä sopimuksia
Yritysostojen lisäksi monikansalliset yritykset laajentavat pitkäaikaista läsnäoloaan Israelissa. Nvidia on ilmoittanut suunnitelmista Pohjois-Israelin miljardiluokan (USD) tutkimus- ja datakeskuskampukselle. Viranomaiset kuvailevat kampusta riittävän suureksi tuhansien työntekijöiden työllistämiseen ja alueelliseksi edistyneen laskennan keskukseksi. Hanke on yksi Israelin suurimmista yksittäisistä fyysisistä investoinneista teknologiainfrastruktuuriin.
Muista merkittävistä viimeaikaisista sopimuksista mainittakoon seuraavat:
- Israeli on allekirjoittanut [17.12.2025] maan historian suurimman kaasusopimuksen Egyptin kanssa arvoltaan 112 miljardia sekeliä (noin 30 miljardia€). Sopimuksen odotetaan tuovan suoraan valtion kassaan 6 miljardia sekeliä (1.6 miljardia€). Israelin kerrotaan neuvottelevan myös Syyrian kanssa kaasusopimuksesta.
- Yhdistyneet arabiemiirikunnat on allekirjoittanut 2,3 miljardin dollarin strategisen puolustussopimuksen israelilaisen puolustusyrityksen Elbit Systemsin kanssa edistyneen elektronisen puolustusjärjestelmän kehittämisestä sekä siviili- että sotilaslentokoneiden suojaamiseksi.
- Saksan parlamentti hyväksyi 3,1 miljardin dollarin laajennuksen Arrow 3 -ohjuspuolustusjärjestelmäsopimukseen Israelin kanssa. Israel toimitti Arrow 3 -järjestelmän Saksalle joulukuussa aiemmin allekirjoitetun 3,5 miljardin dollarin sopimuksen mukaisesti. Arrow-sopimuksen kokonaisarvo Saksan kanssa on on sen kaikkien aikojen suurin puolustusalan vientisopimus.
Riskit
Vaikka S&P Global Ratings vahvisti Israelin A/A-1-luokituksen, se säilytti näkymät negatiivisina ja totesi, että ”voimme laskea Israelin luokitustamme seuraavien 24 kuukauden aikana, jos sotilaalliset konfliktit haittaavat maan talouskasvua, julkista taloutta ja maksutaseasemaa”.
OECD:n vuoden 2025 Israelin talouskatsauksessa varoitettiin myös, että jatkuva geopoliittinen riski ”voisi vahvistaa Israelin finanssipoliittiseen asemaan kohdistuvia laskupaineita”, erityisesti jos maailmanlaajuinen kasvu hidastuu. Geopoliittiset rajoitukset ovat jo verottaneet merkittävästi Israelin matkailumarkkinoita, joka talouden sektori on erittäin herkkä poliittisille uhille ja vähemmän kestävä kuin muut Israelin talouden sektorit.
Lisäksi Israelin talous on edelleen erittäin altis ulkoisille markkinoille. Yli 60 % sen viennistä menee Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, mikä tekee siitä haavoittuvan kaupan hidastumiselle, tulleille tai sijoittajien mielialan muutoksille. Tähän riippuvuuteen liittyy myös geopoliittisia riskejä: Pitkäaikainen alueellinen konflikti tai diplomaattinen kitka voi laukaista sääntelypaineen, kohdennettuja vientirajoituksia tai jopa rajoitettuja pakotteita.
Israelin liiketoimintaympäristöä haittaavat edelleen tiukka sääntely ja kohonnut verorasitus. OECD:n vuoden 2025 talouskatsauksessa Israelin kuvailtiin kärsivän tiukasta sääntelystä tuotemarkkinasääntöjen, lupamenettelyjen ja byrokraattisten menettelyjen osalta. Raportissa kehotettiin hallitusta ”vähentämään hallinnollista monimutkaisuutta ja virtaviivaistamaan lupamenettelyjä” tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
Israelin talouden kaksijakoinen luonne on vielä suurempi sisäinen haaste. Israelin innovaatioviranomainen raportoi, että korkean teknologian sektori työllistää 11 % työvoimasta, mutta tuottaa kuitenkin noin 53 % maan viennistä ja 20 % BKT:stä. Muille työmarkkinoille on ominaista alhainen tuottavuus ja korkea köyhyysaste. OECD:n vuoden 2024 sosiaalisten indikaattorien raportin mukaan noin 21 % israelilaisista elää köyhyysrajan alapuolella, mikä on OECD:n korkeimpien lukujen joukossa.
OECD varoitti viime raportissaan, että tiettyjen väestöryhmien, kuten ultraortodoksisten miesten ja arabinaisten, alhainen työvoimaosuus hidastaa maan talouden kasvupotentiaalia. ”Monet haredi-miehet [ultraortodoksiset] ja arabinaiset pysyvät työttöminä…Väestörakenteen kehitys tarkoittaa, että Israelin kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä tulevina vuosikymmeninä ovat haredimien osuus työllisyydestä ja heidän ottamiensa työpaikkojen tuottavuus.”
Loppukevennys Suomea koskien
Vaikka Israel Suomen tapaan on globaalisti väkimäärältään pieni maa on sen talouden kasvuvauhti täysin eri luokkaa huolimatta sen kohtaamista mittavammista kriiseistä. Alla oleva kaavio näyttää selkeän eron:
Kaavion pohjalta voi kysyä olisiko Israelin talouskasvusta jotain opittavaa ja sovellettavaa Suomeenkin vaikkapa akateemisen ja yritysyhteistyön avulla boikotointien sijaan.
Lähteinä mm SoMe, JNS , Xinhua , Times of Israel
Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi -verkkojulkaisussa
Kommentit
Lähetä kommentti