Somalimaan tunnustus
Pääministeri Benjamin Netanjahu ilmoitti perjantaina [26.12.2025] Israelin virallisesti tunnustavan Somalimaan itsenäiseksi ja suvereeniksi valtioksi. Somalimaa puolestaan ilmoitti välittömästi solmivansa diplomaattisuhteet Israelin kanssa sekä aikovansa liittyä Abrahamin rauhansopimuksiin.
Adeninlahden rannikolla sijaitseva Somalimaa julistautui itsenäiseksi Somalian sotilasdiktaattori Siad Barren syrjäyttämisen jälkeen vuonna 1991. Itsenäisyysjulistus seurasi separatistista taistelua, jonka aikana Siad Barren joukot ajoivat takaa kapinallississejä alueella. Vaikka Somalimaata ei ole kansainvälisesti – poikkeuksina Taiwan ja nyt Israel – tunnustettu, siitä on kehittynyt toimivan poliittisen järjestelmän, valtion laitokset, poliisivoimat ja oman valuutan omaava suhteellisen rauhallinen valtio jonka presidenttinä on jopa Suomen kansalainen.
Somalimaan pääkaupunki on Hargeisa, maan pinta-ala on 177 000 neliökilometriä jolla asuu hallituksen mukaan kuusi miljoonaa asukasta (arvio koska virallista väestölaskentaa ei ole tehty sitten vuoden 1975 Somalian viimeisen virallisen väestönlaskennan). Asukkaiden pääuskonto on islam ja heidän pääkieliään ovat somali, arabia, englanti (maa on entinen brittiläinen protektoraatti).
Somalimaan presidentti kiitti Netanjahua historiallisesta päätöksestä ja ilmaisi arvostuksensa Israelin ponnisteluille terrorismin torjunnassa ja alueellisen rauhan edistämisessä. Israel ilmoitti aikovansa välittömästi laajentaa suhteitaan Somalimaahan maatalouden, terveydenhuollon, teknologian ja taloudellisen yhteistyön aloilla.
Tunnustaminen sai kritiikkiä Arabiliitolta, Afrikan Unionilta (AU), Persianlahden yhteistyöneuvostolta (GCC), Islamilaisen yhteistyön järjestöltä (OIC), Kiinalta, Palestiinalaishallinnolta ja erityisesti Somaliasta jossa al-Qaidaan kytköksissä oleva aseellinen ryhmittymä al-Shabab lupasi lauantaina taistella kaikkia Israelin yrityksiä vastaan ”vaatia itselleen tai käyttää osia Somalimaasta”. Euroopan unioni (EU) puolestaan ilmoitti kunnioittavansa Somalian alueellista koskemattomuutta ja kehotti Somalian kansallishallitusta ja Somalimaata vuoropuheluun.
Etiopialla osaltaan on kauppa- ja diplomaattisuhteet Somalimaan kanssa, mutta se ei ole virallisesti tunnustanut sitä.
Yhdysvaltojen hallituksen virallinen kanta on edelleen, että se tukee “yhtä Somaliaa”, eikä tunnusta Somalimaan itsenäisyyttä. Tästä huolimatta USA:n kongressissa on ollut kasvavaa tukea Somalimaan tunnustamiselle ja myös presidentti Trump on viitannut siihen, että tunnustamista tutkitaan.
Oman näkemykseni mukaan Somalimaa täyttää jo kansainvälisen lain mukaiset valtiollisuudelle asetetut oikeudelliset, poliittiset ja institutionaaliset kriteerit – esimerkiksi Montevideon sopimuksen mukaiset – aivan toisin kuin vaikkapa virtuaalivaltio Palestiina. Israelilla ja USAlla on strateginen intressi Somalimaahan sen sijainnin vuoksi, onhan maa vastapäätä Jemenin huthien hallitsemia alueita, jotka puolestaan muodostavat merkittävän uhan kansainvälisesti hyvin merkitykselliselle Suezin kanavaa hyödyntävälle laivaväylälle.
Lähteinä mm BBC , YnetNews , AlJazeera
Liite:
Israelin ja Somalimaan tunnustuskirjeet
Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi -verkkojulkaisussa
Kommentit
Lähetä kommentti