15-kohdan rauhansuunnitelma Iranille

Credit: Dee Knight, public domain

Iranin ja Israelin välinen sota astui uuteen vaiheeseen 28. helmikuuta 2026 kun Yhdysvaltojen ja Israelin yhteiset iskut Iraniin surmasivat Iranin silloisen korkeimman johtajan Ali Khamenein sekä korkea-arvoisia sotilaskomentajia ja tuhoten mm Iranin laivastoa, vallankumouskaartin johtokeskuksia ja ohjustukikohtia. Iran vastasi ohjus- ja lennokki-iskuin 11 maahan – Lähi-idän ohella myös Turkiin, Kyprokselle ja jopa brittien hallinnnassa olevalle Diego Garcian saarelle Intian valtamerelle noin 4000 km:n päässä Iranista.

Nyt maaliskuun lopussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on esittänyt, Pakistanin kautta, 15-kohtaista rauhansuunnitelmaa jonka Iran on hylännyt ja esittänyt Yhdysvalloille vastaehdotuksen.  Israel suhtautuu suunnitelmaan kriittisesti, neuvottelut jatkunevat ainakin 6.4.2026 saakka jonka jälkeen odotettavissa on iskujen jatkuminen ja mahdollisesti jopa Yhdysvaltain maaoperaatio esimerkiksi Khargin saaren tai muun Hormuzin salmen kohteen valtaamiseksi.

🇺🇸 Yhdysvaltain keskeiset vaatimukset 15-kohtaisessa rauhansuunnitelmassa

Vahvistamattomien tietojen mukaan suunnitelmassa esitetään aluksi 30 päivän tulitaukoa, jonka aikana osapuolet neuvottelisivat lopullisesta sopimuksesta. Suunnitelman keskeiset vaatimukset koskevat erityisesti Iranin ydin- ja ohjusohjelmaa sekä sen vaikutusvaltaa alueella.

  • Ydinohjelman osalta Iranin on sitouduttava lopullisesti olemaan hankkimatta ydinasetta, purettava olemassa olevat ydinlaitokset (Natanz, Isfahan, Fordow) ja luovutettava korkeasti rikastettu uraani (arviolta 450 kg) IAEA:lle . Uraanin rikastaminen Iranin maaperällä kiellettäisiin.
  • Ohjusohjelmaa on rajoitettava kantaman ja määrän osalta, ja ohjuksia saisi jatkossa käyttää vain puolustustarkoituksiin .
  • Iranin on lopetettava alueellisten liittolaistensa (kuten Hezbollah, Hamas, huthit) rahoittaminen, aseistaminen ja ohjaaminen .
  • Strategisesti tärkeän Hormuzinsalmen on pysyttävä avoimena ja toimittava vapaana meriväylänä . Iran on viime viikkoina estänyt salmen käyttöä.

Vastineeksi Yhdysvallat tarjoaa

  • Kaikkien kansainvälisten pakotteiden poistamista.
  • Apu Iranin siviiliydinvoimalaprojektiin Bushehrissa sähköntuotantoa varten .
  • Pakotteiden uudelleen käyttöönoton uhan poistaminen (”Snapback”-mekanismi, joka olisi mahdollistanut pakotteiden automaattisen palauttamisen) .
  • Asteittainen täytäntöönpano sidotaan määräysten noudattamiseen.

🇮🇷 Iranin vastavaatimukset

Iranin valtion omistama Press TV lainasi nimeämätöntä ”korkeaa poliittista turvallisuusvirkamiestä”, joka listasi viisi ehtoa sodan lopettamiseksi., jotka poikkeavat merkittävästi Yhdysvaltain vaatimuksista:

  • Hormuzinsalmi: Iran vaatii täyttä hallintaa salmesta ja oikeutta periä läpikulkumaksuja laivoilta (kuten Egypti Suezin kanavasta) .
  • Sotakorvaukset: Yhdysvaltojen ja Israelin on maksettava sotakorvauksia Iranille aiheutetuista vahingoista .
  • Tukikohdat ja takuut: Kaikkien Yhdysvaltain tukikohtien sulkeminen Persianlahden alueelta sekä kansainväliset takeet siitä, että sota ei uusiudu .
  • Ohjusohjelma: Iranilla on oikeus säilyttää ohjusohjelmansa ilman neuvotteluja tai rajoituksia .
  • Israelin hyökkäysten lopettaminen: Israelin on lopetettava iskunsa Iranin liittolaisia, kuten Hezbollahia, vastaan .

🇮🇱 Israelin näkökulma

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hallitukselle sodan lopettaminen on mahdollista vasta, kun kolme keskeistä tavoitetta on saavutettu :

  • Iranin ballististen ohjusten uhan täydellinen eliminointi.
  • Varma takuu siitä, ettei Iran kykene koskaan kehittämään ydinasetta.
  • Sellaisten olosuhteiden luominen Iranissa, jotka mahdollistaisivat kansannousun ja hallinnon vaihtumisen.

Israel siis suhtautuu Trumpin 15-kohtaiseen rauhansuunnitelmaan erittäin kriittisesti. Maan johto katsoo, että suunnitelma ei takaa Iranin ydin- ja ohjusohjelmien riittävää rajoittamista, ja se pelkää Yhdysvaltain haluavan lopettaa sodan liian aikaisin. Israelin mukaan Trumpin suunnitelma ei täytä näitä tavoitteita, vaan se keskittyy liikaa diplomaattiseen ratkaisuun ilman riittäviä takeita

Saatuaan tiedon suunnitelmasta Netanjahu määräsi armeijalle 48 tunnin määräajan tuhota mahdollisimman suuri osa Iranin aseteollisuudesta. Tämä osoittaa huolen siitä, että Trump saattaa julistaa rauhanneuvottelut milloin tahansa.

Neuvottelutilanne on ristiriitainen, sillä osapuolet antavat siitä hyvin erilaisia lausuntoja:

Presidentti Trump ja erityislähettiläs Steve Witkoff ovat toistuvasti sanoneet, että neuvottelut ovat meneillään ja edistyvät. Trump väittää Iranin olevan ”epätoivoinen” sopimuksen saamiseksi. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi ja sotilasjohto kiistävät jyrkästi, että neuvotteluja käytäisiin. Heidän mukaansa Yhdysvallat ”neuvottelee itsensä kanssa” ja yrittää kääntää sotilaallisen tappionsa ”sopimukseksi” .

Tilanne on hyvin epävarma. Kuitenkin diplomaattinen kanava on avattu Pakistanin ja Turkin välityksellä vaikka molempien osapuolten ehdot ovat kaukana toisistaan . Yhdysvallat on samanaikaisesti vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan alueella.

Yhdysvallat on keskeyttänyt tietyt energiainfraa koskevat iskut antaakseen diplomatialle lisää aikaa, mutta taistelut jatkuvat ilman virallista tulitaukoa.Hän väitti Teheranin antaneen kymmenen öljytankkerin purjehtia Hormuzinsalmen läpi hyvän tahdon eleenä neuvotteluissa, mukaan lukien joitakin Pakistanin lipun alla purjehtivia aluksia.

Israelin kerrotaan poistaneen Iranin ulkoministeri Abbas Araghchin ja Iranin parlamentin puhemiehen,Mohammad Bagher Ghalibafin iskulistaltaan sen jälkeen, kun Pakistan pyysi Washingtonia varmistamaan, etteivät he joudu eliminoiduiksi. Ghalibafin kerrotaan olevan ”huippumies”, jonka kanssa Trump sanoi maanantaina neuvotelleensa epäsuorasti konfliktin lopettamisen ehdoista.

Lähteinä mm XINHUA BBC , WION , The Guardian , SoMe


The article first appeared in the online publication Ariel-Israelista suomeksi

Kommentit

Suositut tekstit