Ennakkovaroitukset 7/10/2023
Israelilainen sanomalehti Haaretz julkaisi syyskuussa 2026 tutkivan artikkelin, joka perustuu toimittajien Shlomi Eldar ja Ruth Yuval tulevaan kirjaan. Sen mukaan puolitoista viikkoa ennen palestiinalaisen terroristijärjestö Hamasin hyökkäystä 7. lokakuuta 2023 Mohammed bin Zayed (MbZ) soitti Israelin pääministeri Benjamin Netanjahulle varoittaakseen häntä ”valtavasta” Yahya Sinwarin suunnittelemasta hyökkäyksestä, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien (UAE) hallitsijan ja Benjamin Netanjahun välisen keskustelun kerrotaan kestäneen 45 minuuttia. Pääministerin kanslia on tyrmännyt koko uutisen täysin valheena.
Kirjan väitteitä pidetään varsinkin hallituskoalition piirissä poliittisesti motivoituina, onhan vaaleihin aikaa enää puolisentoista kuukautta. Mielestäni väitettä puhelusta tukevat muutkin ennakkovaroitusmerkit joista seuraavassa MbZ väitteen ohella käsittelen Egyptin turvallisuuspalvelun johtajan Netanjahun kanslialle antamaa varoitussoittoa juuri ennen 7/10/23 hyökkäystä. IDF:n Hamasilta haltuunsa saamaa “Jericho Wall” -hyökkäyssuunnitelmaa, IDF:n sotilastiedustelun ja Shin Betin ennakkovaroituksia.
MbZ
“We passed warnings on to the Israelis. They did nothing with them.” (former Fatah official Mohammed Dahlan days after the onslaught)
MbZ:n puhelun kerrotaan tapahtuneen sen jälkeen kun tiedot hyökkäyksestä oli välitetty Yhdistyneiden arabiemiirikuntien presidentin neuvonantajan kautta Israelin kotimaiselle tiedustelupalvelulle Shin Betille syyskuun puolivälissä 2026. Raportin mukaan tämä ratkaiseva tiedustelutieto oli peräisin suoraan Sinwarilta. Shin Betin kerrotaan epäonnistuneen tulkitsemaan tätä oikein Gazan kaistalta lähtöisin olevaksi täysimittaisen sodan uhkaksi, minkä vuoksiMzB, joka oli huolissaan Israelin laimeasta vastauksesta, soitti suoraan Netanjahulle. Netanjahun ei kuitenkaan kerrottu jakaneen puhelun sisältöä Israelin turvallisuusjohdolle, mukaan lukien Shin Betille.
Mohammed Dahlan, maanpaossa asuva ja verkottunut palestiinalainen, joka oli aikoinaan yksi Välimeren alueen vaikutusvaltaisimmista miehistä ”Gazan sheriffinä”, oli ilmeisesti myös läsnä emiraattilaisten puolella puhelun aikana.
Presidentti Isaac Herzog, jolla on läheiset suhteet MbZ:han, kertoi Haaretzille, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien presidentti oli ollut huolissaan tilanteesta jo ennen sotaa. ”Hän puhui minulle siitä paljon kuukausina ennen sotaa”.
Pääministeri Benjamin Netanjahu määräsi lakimiehensä nostamaan kunnianloukkauskanteen israelilaista Haaretz-lehteä, toimittaja Shlomi Eldaria ja muita osapuolia vastaan. Toimet ovat seurausta julkaistusta väitetystä MbZ:n puhelusta ennen 7/10/23.
Pääministerin kanslian mukaan sen puhelulokista ei löytynyt MbZ:n puhelua. Tämä ei ole ihmeellistä koska raportin mukaan Arabiemiirikuntien suurlähetystön edustaja toi erityisen salatun puhelimen Netanjahun kansliaan varmistaakseen keskustelun luottamuksellisuuden ja sitä on näin ollen turha lokeista etsiäkään.
Shin Bet
Vajaa viikkoa ennen 7. lokakuuta tapahtunutta iskua silloinen Shin Betin johtaja Ronen Bar tapasi pääministeri Benjamin Netanyahun 1. lokakuuta 2023 ja suositteli Hamasin Gazan johtajan Yahya Sinwarin kohdennettua salamurhaa sekä useita muita salamurhia, jotka kohdistuisivat järjestön korkeisiin henkilöihin. Turvallisuuslähteen mukaan Bar kertoi Netanyahulle, että Shin Bet oli havainnut Hamasin ”valmistelevan jotain äärimmäistä”, ja käytti keskustelun aikana myös termiä ”maanjäristys”. Lähde vahvisti, että tiedot esitettiin pääministerille, mutta Netanyahu ei hyväksynyt sitä.
Lokakuun 7. päivän aamuna Shin Bet sai useita varoitusviestejä, mikä johti kiihkeisiin neuvotteluihin sekä järjestön johdon sisällä että Shin Betin ja IDF:n välillä. Kaikki osapuolet päätyivät siihen tulokseen, että kyseessä oli pelkkä harjoitus – samanlainen, jollaisia Hamas oli järjestänyt useita kertoja kuluneen vuoden aikana. Shin Bet kantoi kuitenkin huolta siitä, että jotakin saattoi olla tekeillä – mahdollisesti ihmisryöstö – ja päätti lähettää etelään ”Tequila”-ryhmän.Jotkut tässä mainituista korkean tason johtajista ovat ottaneet vastuun tiedustelupetoksesta, joka johti siihen, ettei hyökkäystä kyetty estämään. Heidän joukossaan merkittävimpiä ovat Shin Betin johtaja Ronen Bar, sotilastiedustelun johtaja Haliva sekä tutkimusosaston johtaja Sa’ar.
Egyptin ennakkovaroitus
Useiden raporttien mukaan Egyptin tiedustelupäällikkö Abbas Kamel otti yhteyttä pääministeri Netanjahuun päiviä ennen hyökkäystä ja antoi varoituksen, , että Hamas valmisteli ”epätavallista ja kauhistuttavaa operaatiota”. Varoituksen sisältö oli samanlainen kuin MbZ:n varoituksen, mutta Netanjahun vastaus oli sama: ”Gazassa tilanne on hallinnassa. Ongelmamme on Länsirannalla, ja sinne mekin ohjaamme joukkojamme.”
Jotkin raportit tarjoavat erilaisen tulkinnan. Israelin puolustusvoimien radion (IDF Radio) mukaan Egyptin tiedustelupalvelun antama varoitus oli ”yleisluontoinen” eikä sisältänyt yksityiskohtia; Shin Betin silloinen johtaja arvioi, että varoitus saattoi liittyä pikemminkin Hamasin hallussa oleviin israelilaispanttivankeihin kuin laajaan sotilaalliseen hyökkäykseen.
Monet riippumattomat mediat ja henkilöt ovat vahvistaneet Egyptin tiedustelujohtajan Abbas Kamelin varoituksen Netanjahulle ennen hyökkäystä:
- Israelilainen Ynetnews: Israelin keskeinen uutissivusto raportoi yksityiskohtaisesti, että kolme päivää ennen hyökkäystä Egyptin tiedustelujohtaja Kamel otti yhteyttä Netanjahun kansliaan varoittaen ”epätavallisesta, kauheasta operaatiosta”.
- Israelilainen The Jerusalem Post: Raportoi opposition johtaja Jair Lapidin lausunnon, jossa hän väitti Egyptin hallituksen sanoneen varoittaneensa Netanjahua, ja pääministerin olisi pitänyt estää verilöyly.
- Brittiläinen BBC: Arabialaisella kanavallaan raportoi, että Netanjahu vastasi Kamelin varoitukseen: Israel tietää hyvin Gazan tilanteen ja hallitsee sitä, kun taas pääasiallinen uhka on Länsirannalla.
- Israelilainen entinen pääministeri Naftali Bennett: Hän kertoi julkisesti tietävänsä, että Egyptin tiedustelujohtaja Kamel välitti varoituksen Netanjahulle juuri ennen hyökkäystä.
- Unkarilainen uutissivusto HVG: Lainasi Israelin entisen pääministerin Simon Peresin neuvonantajaa Nimrod Novikia, joka sanoi nähneensä henkilökohtaisesti Egyptin Israelille lähettämän varoituksen asiakirjan ennen hyökkäystä ja uskoi Netanjahun myös vastaanottaneen sen.
- Egyptiläinen lähde: Israelilainen Ynetnews lainasi Egyptin viranomaisten sanoneen, etteivät he peru tai muuta lausuntoaan ”millimetriäkään” ja vahvistivat edelleen lähettäneensä varoituksen.
“Jericho Wall” – hyökkäyssuunnitelma ja sen toteutus ‘Al-Aqsa Floodina’ 7/10/23
Toukokuussa 2022 IDF vastaanotti ’Jericho Wall’ -hyökkäyssuunnitelman eli todellisen tiedusteluhelmen. Tämä on Israelin tiedusteluviranomaisten Hamasilta saamalleen noin 40-sivuiselle asiakirjalle – ”Suunnitelma IDF:n Gazan-divisioonan kukistamiseksi” – antama koodinimi. Se kuvaa yksityiskohtaisesti, kuinka Israelin ja Gazan rajalla oleva raja-aita ja linnoitteet ylitetään, israelilaiset kaupungit ja sotilastukikohdat (mukaan lukien divisioonan päämaja) vallataan.
Toisin kuin vuoden 2018 aiempi aineisto, jota kuvailtiin luonteeltaan pikemminkin yleisluontoiseksi, päivitetty versio sisälsi selkeämpiä operatiivisia piirteitä. Operaatiosuunnitelman kehitti Hamasissa sotilassiiven operaatiopäällikkönä 2010-luvun lopulta saakka toiminut Raad Saad (jonka IDF eliminoi 13.12.2025). Hän käänsi Yahya Sinwarin ja Mohammed Deifin strategisen vision yksityiskohtaiseksi toimintasuunnitelmaksi – ”Suunnitelma IDF:n Gazan-divisioonan kukistamiseksi” koska asiakirjan ydinkohde oli nimenomaan Gazan-divisioonan tuhoaminen.
Suunnitelman keskeiset elementit olivat:
- Raketit: Voimakas rakettitulitus hyökkäyksen alussa sotilaiden huomion viemiseksi ja heidän ajamisekseen suojiin.
- Lennokit: Miehittämättömät ilma-alukset, joilla lamautettiin rajan valvontakameroita ja automatisoituja konekiväärejä.
- Tunkeutuminen: Taistelijoiden aallot, jotka ylittävät rajan jalkaisin, moottoripyörillä ja varjoliitimillä.
- Tavoitteet: Israelin sotilastukikohtien – kuten Gazan divisioonan esikunnan Re’imissä – valtaaminen sekä rajaseudun asutuskeskusten haltuunotto.
Sotilas- ja tiedustelujohdon korkea-arvoiset edustajat luokittelivat asiakirjan pikemminkin tavoitteelliseksi visioksi tai joukkojen kehittämisen viitekehykseksi kuin välittömäksi uhaksi, sillä he uskoivat Hamasin kykyjen riittämättömiksi suunnitelman toteuttamiseen. Tiedustelu-upseerit ja alemman tason sotilaat antoivat hälytyksen heinäkuussa 2023 havaittuaan Hamasin harjoituksia, jotka vastasivat kyseistä suunnitelmaa, mutta johto ei silti ryhtynyt toimiin.
Vuosien ajan nuorista naispuolisista varusmiehistä (spotters – tatzpitaniot) koostuvilla yksiköillä oli Gazan rajalla yksi tehtävä: istua tuntikausia valvonta-asemilla ja tarkkailla merkkejä mistä tahansa epäilyttävästä. 7/10/23 edeltävän kuukauden aikana he havaitsivat ja raportoivat esimiehilleen useita epäilyttäviä ilmiöitä rajalla. Oli systemaattinen IDF:n epäonnistuminen etteivät varoitukset juuri edenneet. Ja aivan Jericho Wall suunnitelman mukaisesti nämä rajaa valvovat “silmät” ajettiin rakettihyökkäyksellä pommisuojiin raketeilla sen jälkeen rajan valvontakamerat oli ensin sokaistu saman suunnitelman mukaan.
IDF:n sotilastedustelun katastrofaalinen virhe
IDF:n tiedusteluyksikkö 8200:n toimittama tiedustelutieto – “Jericho Wall” – hyökkäyssuunnitelma oli todellinen kultakaivos; se sisälsi kaiken: tiedot IDF:n joukkojen sijoittelusta (hyytävän yksityiskohtaisesti) ja tavoista toimia niitä vastaan, ohjeet rajaesteen murtamiseen ja hyökkäyksen toteuttamiseen sekä kuvauksen hyökkäyksen aikaisista ja sen jälkeisistä kohteista ja tavoitteista.
Raporttien mukaan asiakirjan näkivät vain muutamat korkea-arvoiset sotilastiedusteluviranomaiset, mukaan lukien silloinen sotilastiedustelun johtaja Aharon Haliva, yksikkö 8200:n komentaja Yossi Sariel, Gazan divisioonan komentaja Avi Rosenfeld ja silloinen eteläisen sotilasalueen komentaja Eliezer Toledano. Asiakirja ei ollut pääministeri Netanjahun, puolustusministeri Gallantin eikä IDF:n esikuntapäällikön Herzi Halevin nähtävillä. Halevi sai tietää ”Jericho Wall” -asiakirjasta vasta noin kaksi viikkoa sodan alkamisen jälkeen.
Sotilastiedusteluviranomaiset saivat asiakirjan haltuunsa, mutta arvioivat Hamasin kyvyttömyyden toteuttaa näin laajamittaista hyökkäystä tai haluttomuuden tehdä niin, ja siten hylkäsivät sen ”toiveajatteluna” tai epärealistisena suunnitelmana. Tämä hylkäävä arviointi esti asiakirjaa etenemästä poliittiselle tasolle.
Jos edellä kuvattu pitää paikkansa eli että poliittinen johto tai laajempi piiri armeijassa ei ollut tietoinen Jericho Wall materiaalista oli tämä laiminlyönti tai pikemminkin katastrofaalinen virhe; kyseessä ei ollut mikään tavallinen tiedonjyvänen vaan mullistava asiakirja, jonka olisi pitänyt johtaa jompaankumpaan seuraavista toimista: joko ajattelutavan perusteelliseen muutokseen ja sen oletuksen hylkäämiseen, että Hamas olisi peloteltavissa ja pyrkisi rauhaan ja vakauteen, tai toimiin kyseisen arvokkaan tiedon kumoamiseksi, jotta aiempaa käsitystä olisi voitu edelleen ylläpitää.
IDF ja sotilastiedustelu
Sotilastiedustelun kuuluisa Yksikkö 8200 ja sen tutkimusosasto eivät kyenneet yhdistelemään tietoja, vaikka varoitusmerkit – joiden olisi pitänyt soittaa hälytyskelloja kaikkialla ja käynnistää uusia tiedonhankintatoimia hyökkäyksen estämiseksi – vilkkuivat punaisina.
Yksikkö 8200 ei toiminut asiassa oma-aloitteisesti, kuten sen olisi pitänyt. Sen komentaja, prikaatikenraali Y., tyytyi siihen, että oli hankkinut arvokkaan tiedusteluraportin, mutta laiminlöi pyrkimykset varmistaa – niin yksikön sisällä kuin sen ulkopuolellakin – että tietoa hyödynnettäisiin tehokkaasti. Hän ei luonut kattavaa tiedustelumallia Hamasin suunnitelman seuraamiseksi tai häiritsemiseksi eikä sellaista varoitusjärjestelmää, joka olisi mahdollistanut Israelin puolustusvoimien (IDF) valmistautumisen uhkaan. Hän ei myöskään edistänyt valmisteluja yksikössään, ei muuttanut arkaluonteisen tiedon hankinnan painotuksia eikä keskustellut asiasta IDF:n ylimmän johdon kanssa; ennen kaikkea hän jätti palauttamatta toimintaan useita alayksiköitä, jotka oli lakkautettu hänen kaudellaan. Kyseessä olivat yksikön 8200 osastot – kuten taktisen viestinnän (käsiradiot) ja avoimista lähteistä saatavan tiedustelun (OSINT) osastot – jotka olisivat voineet antaa merkittävän panoksen tiedusteluyhteisön käyttämän ”I&W”-käsitteen (indications and warnings eli viitteet ja varoitukset) mukaiseen toimintaan.
Yksikkö 8200:n komentaja ei ole yksin syypää laiminlyönteihin: IDF:n sotilastiedustelupalvelun operatiivisen osaston johtaja, prikaatikenraali G., ei ryhtynyt mihinkään olennaisiin toimiin ymmärtääkseen, mitä Gazassa oikeastaan tapahtui. Operatiivinen osasto perustettiin yhdeksi toisen Libanonin sodan keskeisistä opetuksista; sen tavoitteena oli synkronoida kaikki tiedustelutoiminta siten, että se keskittyisi sotilastiedustelupalvelun päätehtävään – sodasta varoittamiseen hyvissä ajoin. Myös sotilastiedustelupalvelun tutkimusosaston johtaja, prikaatikenraali Amit Sa’ar – itsekin kokenut tiedustelu-upseeri, jolla on vankkaa asiantuntemusta Gazasta ja palestiinalaisista – kantoi osansa vastuusta, sillä hän ei vaatinut kaikkien käytettävissä olevien tiedustelumenetelmien valjastamista käyttöön sen varmistamiseksi, ettei Hamas pääsisi yllättämään.
Lokakuun 3. päivänä Israelin puolustusvoimien (IDF) tiedustelupalvelun johtaja Aharon Haliva vieraili Yksikkö 8200:n keskeisessä tiedonkeruutukikohdassa Etelä-Israelissa. Vierailu ajoittui sukkot-juhlan aikaan, ja Halivalla oli käynnissään erittäin kiireinen työpäivä. Hän aloitti vierailunsa tapaamisella Galilean alueesta vastaavan 91. divisioonan esikunnassa tarkistaakseen divisioonan tiedusteluvalmiuden suhteessa Hizbollahiin; tämän jälkeen hän siirtyi Golanin kukkuloilla toimivan 210. divisioonan luo varmistamaan, että tilanne Syyrian vastaisella rintamalla oli hallinnassa, ja lensi sieltä edelleen Negeviin tarkkailemaan tilannetta Gazan sektorilla.
Hänen vierailemassaan tukikohdassa palveli sittemmin ”kuuluisaksi” tullut kokenut aliupseeri, joka oli pitkään varoittanut toistuvasti, että Gazassa oli tekeillä jotakin – jotakin outoa ja erilaista kuin mitä yleisesti uskottiin. Hän katsoi, että kaikki raja-aidan tuntumassa havaitut sotaharjoitukset ja harhautusliikkeet olivat osa laajamittaista suunnitelmaa, joka huipentuisi hyökkäykseen. Aliupseeri V. vertasi tätä suunnitelmaa kentällä todellisuudessa tapahtuviin asioihin ja yritti saada näkemyksensä kuuluviin. Hän lähetti asiasta kolme yksityiskohtaista sähköpostiviestiä, mutta ne sivuutettiin väittämällä, ettei hänen kuvailemansa skenaario ollut realistinen.
Ainoat, jotka olivat valmiita kuuntelemaan häntä ja tukivat hänen näkemystään, olivat hänen lähimmät työtoverinsa. Hänen suora esimiehensä P. keskeytti jopa lomansa osallistuakseen kyseisenä päivänä järjestettyyn tapaamiseen tiedustelupalvelun johtajan kanssa. Hän yritti varoittaa kenraalia, mutta Haliva sivuutti hänen sanomisensa tyystin.
Toukokuussa 2024 Israelin puolustusvoimat (IDF) vahvisti virallisesti että Netanjahu oli saanut sotilastiedustelulta neljä erillistä varoituskirjettä maalis-heinäkuun 2023 välisenä aikana.
Lokakuun 7. päivänä 2023 Gazan divisioonan todellinen vahvuus oli vakavasti alimiehitetty, ja joukot olivat hajallaan eri tehtäviin Länsirannalle ja Libanonin rajalle. IDF:n omien tutkimusten mukaan Gazan divisioonan alueella oli tuolloin vain 767 sotilasta, kun taas hyökkääviä Hamasin taistelijoita oli noin 5 000.
Netanyahu itsekin väitti Egyptin varoituksen jälkeen, että Israelin pääasiallinen huolenaihe oli Länsiranta ja että joukkoja siirrettiin sinne. Useat Lisäksi sotilaat olivat lomalla tai poissa yksiköistään lomakauden ja normaalin viikonloppurutiinin vuoksi ja se selittää osaltaan sitä, miksi divisioona oli niin alimiehitetty. Lisäksi osia joukoista oli siirretty pohjoiseen varautumaan mahdolliseen Hizbollahin hyökkäykseen.Kun Hamas hyökkäsi noin 5 000 taistelijan voimin, vastassa oli vain 767 sotilasta – ja divisioonan komentorakenne tuhoutui nopeasti. Tämä epäsuhta selittää osaltaan sitä, miksi Gazan divisioona menetti tilapäisesti toimintakykynsä useiksi tunneiksi. Kaiken lisäksi raja-aidan tuhottujen sensorien johdosta läpimurto tuli yllätyksenä ja paikalla olleita sotilaita oli pommisuojassa Gazasta tulleiden rakettien takia.
Yhteenvetoni
Johtavassa puolustus- ja turvallisuusalan ajatuspaja The Royal United Services Institute (RUSI) julkaisussa RUSI Journalissa julkaistussa tutkimusartikkelissa todetaan mm seuraavaa:
Vaikka oli runsaasti näyttöä siitä, että tiedusteluanalyytikot olivat havainneet Hamasin toimintatavoissa selkeän muutoksen – joka viittasi mahdolliseen, tilanteen täysin muuttavaan hyökkäykseen –, nämä arviot eivät koskaan painaneet riittävästi muuttaakseen vallitsevia oletuksia (ja siten syy-yhteyttä) hierarkkisessa rakenteessa, jossa Jerusalemissa sijaitsevan pääministerin kanslian määrittelemät poliittiset painopisteet pysyivät muuttumattomina.
Nähdäkseni ennakkovaroituksista huolimatta pahin mahdollinen skenaario toteutui 7. lokakuuta 2023. Edellä mainitut tiedustelun virheet eivät kuitenkaan vähennä hivenen vertaa poliittisen päätöksentekotason – ja ennen kaikkea pääministerin – vastuuta. Pääministeri Benjamin Netanjahu on Gazan epäonnistumisen arkkitehti; hän on mies, joka rakensi ja vahvisti Hamasia ja ennen kaikkea kohteli sitä silkkihansikkain estäen kaikki ehdotukset ja yritykset iskeä järjestön johtoon (vaikka Shin Betin johtajat esittelivät hänelle viime vuosina useita yksityiskohtaisia suunnitelmia tästä). Netanjahun velvollisuus oli tietää, kysyä, painostaa ja vaatia. Hän ei tehnyt mitään näistä; päinvastoin, hän pyrki vahvistamaan ja ylläpitämään vallitsevaa käsitystä tilanteesta. Hän oli mies, joka lähetti Mossadin johtajan sopimaan Qatarin kanssa ”käteisellä täytettyjen salkkujen” toimittamisesta Hamasille; joka piti Hamasia parempana vaihtoehtona kuin palestiinalaishallintoa; joka vaihtoi viestejä Sinwarin kanssa; jonka huomio keskittyi täysin Saudi-Arabiaan ja joka uskoi palestiinalaiskysymyksen tulleen ratkaistuksi; ja joka sivuutti kaikki viimeisen vuoden aikana saamansa strategiset varoitukset siitä, että Israelin puolustusvoimat (IDF) olivat heikentyneet merkittävästi ja että Israelin viholliset pitivät tilannetta otollisena hetkenä iskeä.
Hyökkäystä edeltäneisiin turvallisuuskeskusteluihin osallistunut korkea-arvoinen israelilaisviranomainen kertoi Channel 12 -kanavalle, että “he olisivat saattaneet päätyä toisenlaisiin johtopäätöksiin ja toimia toisin, jos Netanjahu olisi kertonut heille raportoidusta varoituksesta [MbZ ja Egypti], jonka mukaan Hamasin johtaja Yahya Sinwar valmisteli laajaa operaatiota”; toinen virkamies totesi: ”Jos olisimme tienneet, olisimme ainakin tutkineet asiaa syvällisemmin”.
Aivan samoin kuin tasan 50 vuotta aiemmin (Yom Kippurin sota) tälläkin kertaa aliupseerien, ”spottereiden” ja muiden kenttätyöntekijöiden ennakkovaroitukset sivuutettiin viimeistään kenraalitasolla jos ne sinne ylipäätään ylsivät. Ja aivan samoin poliittinen, sotilaallinen ja tiedusteluelinten ylätaso sivuutti ulkomailta tulleet varoitukset pitäytyessään vääräksi osoittautuneessa tilannekuvassa ja aliarvioidessaan vastustajan. (Näitä Yom Kippurin sodan ennakkovaroituksia käsittelin kirjoituksessani Jom Kippurin sota: kriittisiä näkökohtia hyökkäyksen aattona 6/10/23).
Totuus edellä mainituista ja muista ennakkovaroituksesta selvinnee vasta kun riippumaton tutkintakomissio – jonka asettamista oppositio on jatkuvasti vaatinut mutta jota Netanjahu on kieltäytynyt nimittämästä – tekee työnsä valmiiksi. Ainakin Yom Kippurin (1973) jälkeinen komissio teki perinpohjaista työtä vaikka – kuten sanottu – samat virheet sitten toistettiin 50 vuotta myöhemmin.
Lähteinä mm Der Spiegel , Jerusalem Post , IsraelHayom , Times of Israel , ynetNews , ynetGlobal , The New York Times ja SoMe sekä julkaisu Jones, C., & Geist Pinfold, R. (2025). Israel and the Politics of Intelligence Failure on 7 October. The RUSI Journal, 170(3), 40–50.
The article first appeared – in Finnish – in the online publication Ariel-Israelista suomeksi
Kommentit
Lähetä kommentti