Somalimaan strateginen merkitys
“Look at Somaliland’s strategic location and you will understand everything.” (Israeli political official)
Somalimaan itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen Israelin ulkoministeri Gideon Sa’ar paljasti, että Somalimaan presidentti Abdirahman Mohamed Abdullahi vieraili salaa Israelissa viime kesänä tavaten pääministeri Benjamin Netanjahun, ulkoministeri Sa’arin, puolustusministeri Israel Katzin ja Mossadin johtaja David Barnean. Sa’ar julkaisi myös valokuvan itsestään presidentin kanssa. Sa’ar on saapui viralliselle vierailulle Somalimaahan 6.1.2026 tavaten siellä myös maan presidentin.
Kysyttäessä nimeämättömältä Israelin poliittiselta virkamieheltä, mikä oli Israelin Somalimaan tunnustamisen taustalla, hän osuvasti totesi: ”Katsokaa Somalimaan strategista sijaintia, niin ymmärrätte kaiken.”
Sen jälkeen, kun Israel ilmoitti tunnustavansa Somalimaan 26.12.2025, tuomitsevien lausuntojen aalto on pyyhkäissyt yli arabimaailman ja ilmaistiin tukea Somalian valtiolle ja sen itsemääräämisoikeudelle. Osana kasvavaa vastareaktiota Somalia on pyysi kiireellistä keskustelua Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostossa Israelin Somalimaan tunnustamisesta; keskusteli käytiin 29.12.2025 ja se ei johtanut mihinkään tuomitseviin päätöslauselmiin tai edes äänestyksiin.
UAE
Yksi maa, joka ei selvästikään tuominnut Israelia, oli Yhdistyneet arabiemiirikunnat (UAE), joka on myös Abrahamin sopimuksen jäsen. Tämä ei ollut sattumaa: viime vuosina raportit ovat osoittaneet, että Yhdistyneet arabiemiirikunnat on kehittänyt suhteita Somalimaahan, vaikka se ei ole virallisesti tunnustanut sitä valtioksi.
Yhdistyneillä arabiemiirikunnilla on sotilastukikohta Berberan satamakaupungissa Adeninlahdella Somalimaan parlamentin hyväksyttyä tukikohdan perustamisen vuonna 2017. Vastineeksi UAE:n oli määrä kouluttaa Somalimaan asevoimat. Berbera sijaitsee alle 300 kilometriä sodan runteleman Jemenin eteläpuolella, missä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien joukot ovat taistelleet Iranin liittolaista huthiryhmää vastaan vuodesta 2015 lähtien.
Berberan sotilastukikohta sisältää lentotukikohdan, laivastotukikohdan, hangaareja ja logistiikkaa. Berberan kiitotie on noin neljä kilometriä pitkä, mikä mahdollistaa raskaiden lentokoneiden ja hävittäjien laskeutumisen. Kenttää on tarkoitus käyttää myös siviili lentoliikenteeseen.
Satelliittikuvat näyttävät laajennuksia 2025 (mm. maanalaisia hangaareja, uusia laitureita). Paltimesnews väitti 28.12.2025 Israelin rakentaneen 12 maanalaista hangaaria taisteluhävittäjille ja drooneille. Somalimaa kiisti tammikuussa 2026 väitteet Israelin sotilastukikohdasta tai palestiinalaisten vastaanotosta vastineeksi tunnustuksesta.
Somalimaan puolustusvoimien – vahvuus noin 12 500 sotilasta mekanisoiduissa prikaateissa – keskittyessä lähinnä sisäisiin operaatioihin raja-alueilla on Berberasta suoritettu logistiikkaa ja merivalvontaa (merirosvous, salakuljetus). UAE operoi sieltä Jemenin liittyviä toimia (esim. drooneja, laivastoa). Ei aktiivisia Somalimaan omia hyökkäysoperaatioita.
Mainittakoon, että UAE on jo osoittanut aktiivisuuttaan Jemenin operaatioiden ohella iskien mm klaanijohtajaan, joka vastusti heidän pääsyään Puntlandin kulta- ja mineraaliesiintymiin.
Somalimaan turvalllisuusympäristö
Grey Dynamics on Lontoossa toimiva vuonna 2017 perustettu itsenäinen tiedustelupalveluyritys erikoistuen edistyneeseen analyysiin ja uhkatiedusteluun ja tarjoten käytännönläheisiä näkemyksiä valtion, armeijan ja yksityisen sektorin asiakkaille. Tuore 29.12.2025 julkaistu Somalia -analyysin yhteenveto toteaa seuraavaa:
Somalian liittovaltion hallituksen (FGS) ja Jubalandin hallinnon välinen aseellinen konflikti ei osoita rauhoittumisen merkkejä yhteisen liittolaisen Kenian sovittelusta huolimatta. FGS:n ja Jubalandin hallinnon on todennäköisesti jatkettava sotilaallista koordinointia Al-Shabaabin heinäkuussa 2025 valtaamien kaupunkien takaisin saamiseksi.
FGS:llä on ainutlaatuinen poliittinen ja taloudellinen dynamiikka; sillä on kuusi liittovaltion jäsenvaltiota, joista kaksi on puoliautonominen Jubalandin osavaltio ja Puntlandin osavaltio, mukaan lukien itsenäiseksi julistanut Somalimaan tasavalta. Heinäkuusta 2025 lähtien FGS ja Jubalandin hallinto ovat olleet väkivaltaisessa konfliktissa, joka on johtanut siviilien kuolemaan. Tämä todennäköisesti jatkuu laantumatta, elleivät liittoutuneet maat aloita välitöntä sovittelua.
Somalia on myös Al-Qaidaan kytköksissä olevan islamistisen ääriryhmä Al-Shabaabin uhri. Pelkästään heinäkuussa 2025 se valtasi useita strategisia kaupunkeja eri puolilla Somaliaa. Al-Shabaabin valtaamien kaupunkien takaisin saamiseksi liittovaltion liittovaltion asevoimien ja Jubalandin hallinnon on jatkettava sotilaallisten toimiensa koordinointia.
Putlandissa, Somalimaassa ja Jubalandissa on runsaasti luonnonvaroja, kuten hiilivetyjä ja kriittisiä harvinaisten maametallien mineraaleja. Taloudellinen kasvupotentiaali on houkutellut useita maita ja valtiosta riippumattomia toimijoita, jotka kaikki kilpailevat näiden luonnonvarojen hallinnasta.
Uusi vastakkainasettelu Turkin kanssa
Turkki on viime vuosikymmeninä laajentanut merkittävästi vaikutusvaltaansa Somaliassa. Tämä perustuu pehmeään ja kovaan valtaan yhdistävään strategiaan: humanitaarinen apu, infrastruktuurihankkeet, sotilaallinen yhteistyö ja taloudelliset investoinnit. Turkki ylläpitää suurinta ulkomaista sotilastukikohtaansa Somaliassa; Camp TURKSOM (Mogadishussa, avattu 2017): on kouluttanut yli 15 000 somalialaista sotilasta, mukaan lukien erikoisjoukkoja (Gorgor-kommandot).
Vuonna 2024 allekirjoitetun 10-vuotinen puolustus- ja taloussopimuksen mukaan Turkki suojelee Somalian merialueita, rakentaa laivastoa ja partioi vesillä (vastineena taloudellisista eduista).
Turkki toimittaa drooneja (esim. Bayraktar), aseita ja tiedustelutukea, mikä tekee siitä Somalian armeijan (SNA) keskeisen kumppanin. AU-joukkojen vetäytyessä. Turkki myös hallinnoi keskeistä infrastruktuuria eli mm Mogadishun lentokenttää ja satamaa.
Presidentti Erdogan kutsui Israelin Somalilandin tunnustusta ”laittomaksi ja hyväksymättömäksi”, syyttäen Israelia alueen destabilisoinnista.
Näkemykseni
Somalimaa oli historiallisesti Britannian protektoraatti ja oli lyhyen aikaa itsenäinen vuonna 1960 ennen yhdistymistään Somaliaan. Poliittisen epävakauden ja konfliktien vuoksi se julistautui myöhemmin itsenäiseksi.
⚓ Somalimaa sijaitsee lähellä Bab el-Mandebin salmea, joka on tärkeä maailmanlaajuinen laivareitti; sen kautta kulkee arviolta 12 % maailmankaupasta. Nyt Berberan satamasta on tulossa strategisesti tärkeä kaupan ja logistiikan keskus. Satama ja sotilastukikohta nähdään etulyöntiasemana Punaisenmeren ja Bab al-Mandabin salmen seurannassa, Jemenin sotilaallisen toiminnan, mukaan lukien ohjusten ja droonien laukaisujen seuraamisessa sekä Iranin laivaston liikkeiden tarkkailussa.
Tämä rooli sopii yhteen Israelin laajempien pyrkimysten kanssa tasapainottaa keskeisten alueellisten voimien, erityisesti Egyptin ja Saudi-Arabian, vaikutusvaltaa sekä Turkin laajenevaa strategista läsnäoloa Somaliassa. Erityisesti Somalimaan tunnustaminen luo uuden – Hamas, Gaza, Syyria, kurdit – vastakkainasettelun Israelin ja Turkin kesken.
Logistinen ja sotilaallinen pääsy Berberan satamaan voi tarjota laajempia vaihtoehtoja meri- tai ilmavoimien sijoittamiseen ja helpottaa huolto- ja tukioperaatioita Afrikan sarvessa.
Lähteenä mm ynetnews , Grey Dynamics , aljazeera Some
Liite:
Somalimaan presidentin Abdirahman Mohamed Abdullahi ”Irro” taustan pääkohtia AI Grokin mukaan
Abdirahman Mohamed Abdullahi, tunnetaan yleisesti nimellä Irro (tai Cirro), on Somalimaan kuudes ja nykyinen presidentti ( astui virkaan 12. joulukuuta 2024). Hän on kokenut diplomaatti, poliitikko ja valtiomies, jonka ura kattaa diplomatian, liiketoiminnan ja politiikan.
- Syntynyt 24. tai 29. huhtikuuta 1955 Hargeisassa, Isä toimi Britannian siirtomaa-ajan poliisivoimissa,. äiti Amina Jama Ashuur kuoli jo Irron lapsuudessa.
- Perus- ja lukio-opinnot Somalimaassa: maisterintutkinto liiketaloudesta (MBA) Yhdysvalloista; tutkintoja ja diplomeja Afrikan tutkimuksesta, konfliktinratkaisusta ja taloudesta instituutioista Venäjältä, Yhdysvalloista ja Etiopiasta.
- Aloitti uransa Somaliassa 1980-luvulla: työskenteli Settlement Development Agencyssä (Dan-wadaagaha) ja ulkoministeriössä 1981–1996.
- Muutti perheensä kanssa Suomeen 1996 sisällissodan vuoksi, sai Suomen kansalaisuuden ja oli perustamassa Somalimaan diaspora-yhteisöä Helsingissä.
- Palasi Somalimaahan 1999, toimi aluksi sijoittajana ja kehityshankkeissa ; perusti 2001/2002 Justice and Welfare Party (UCID) -oppositiopuolueen yhdessä Faisal Ali Waraben kanssa, valittiin parlamenttiin 2005 ja toimi edustajainhuoneen puhemiehenä 2005–2017 – pisimpään virassa ollut puhemies Somalimaan historiassa.
- Perusti 2012 Waddani-puolueen, josta tuli johtava oppositiopuolue. presidenttiehdokas 2017, sai 41 % äänistä, hävisi niukasti Muse Bihi Abdille (55 %).
- Voitti presidentinvaalit 13. marraskuuta 2024 Waddanin ehdokkaana ~64 % äänillä; rauhanomainen vallansiirto.
Irro tunnetaan rauhallisesta, konsensus-hakuisesta johtajuustyylistään, monikielisyydestään (somali, englanti, arabia, venäjä, suomi) ja sitoutumisestaan demokratiaan. Hänen kaudellaan Israel tunnusti Somalimaan ensimmäisenä maana joulukuussa 2025, mikä on ollut merkittävä diplomaattinen saavutus.
Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi -verkkojulkaisussa
Kommentit
Lähetä kommentti