Kurdien autonomia kaventumassa Syyriassa [Op-Ed]
Syyrian demokraattiset joukot (SDF) ovat menettäneet yli kaksi viidesosaa aiemmin hallitsemastaan alueesta Pohjois- ja Itä-Syyriassa tammikuussa 2026 koettujen sotilaallisten takaiskujen jälkeen. Alueellisen hallinnan romahdus seurasi taisteluita, jotka alkoivat Aleppon Sheikh Maqsoudin ja Ashrafiyehin kurdienemmistöisissä kaupunginosissa ja levisivät nopeasti itään huipentuen Raqqan ja suurten osien Deir ez-Zorin menettämiseen. Näitä alueita on pitkään pidetty SDF:n strategisena ja taloudellisena selkärankanan niillä sijaitsevien öljy- ja kaasukenttien takia.
Energiavarantojen lisäksi SDF on menettänyt merkittäviä vesivarantoja kuten Tabqan padon Eufrat-joella ja Freedom padon (al-Thawra) sekä Tabqan voimalaitoksen. Menetysten osasyynä on että aiemmin SDF:n joukoissa kurdien tukena taistelleita arabeja on siirtynyt Syyrian nykyhallinnon ja sitä tukevien ryhmien puolelle
Syyrian Al-Sharaan johtaman nykyhallinnon aloittamat hyökkäykset kurdeja (SDF-joukkoja) vastaan Aleppossa tammikuussa 2026 olivat tietoinen pyrkimys palauttaa keskushallinnon kontrolli kurdien hallitsemille alueille. Hallitus näkee kurdien läsnäolon uhkana valtion yhtenäisyydelle ja vaatii täyttä integraatiota, mikä heijastaa al-Sharaan pyrkimystä keskittää valtaa. Turkki tukee hyökkäyksiä epäsuorasti (esim. drone-avulla), sillä se pitää SDF:ää PKK:n jatkeena ja haluaa estää kurdien autonomian laajentumisen.
Syyrian demokraattiset joukot (SDF) ovat kurdien johtama monietninen sotilaallinen koalitio, joka hallitsee Pohjois- ja Itä-Syyriaa (AANES/Rojava). SDF:n kokonaisvahvuus on noin 40 000-60 000 taistelijaa, joista 20 000–30 000 on kurdien YPG/YPJ-joukkoja (People’s Protection Units ja Women’s Protection Units). Muu vahvuus koostuu arabieista, assyrialaiset/syrialaiset, armenialaiset, turkmenit ja tšetšeenit. Yhdysvallat jatkaa tukea 130 miljoonaa dollaria FY2026 budjetissa (sis. palkat 65 milj., koulutus ja aseistus 15,6 milj., logistiikka 32,4 milj., ylläpito 1,5 milj.), mikä ylläpitää SDF:n kykyä. Aseistus on osin modernia ja monipuolista mutta omat ilmavoimat, raskas tykistö, taistelupanssarivaunut tai ilmatorjuntajärjestelmät puuttuvat.
ISIS keskushallinon ohella kurdeja vastassa
Muutamat al-Assadin hallinnon kaataneen HTS ryhmän kanssa yhteistyössä toimineet jihadistijärjestöt – näkyvimpänä Saraya Ansar al-Sunna – vastustivat uuden nykyhallituksen pragmaattisia kantoja ja kieltäytyivät integroitumasta sen riveihin. Ne eivät ole hyökänneet Etelä-Syyriassa sijoitettujen Israelin puolustusvoimien joukkojen kimppuun mutta ovat sen sijaan keskittyneet hyökkäämään alaviittien, druusien, shiialaisten ja kurdijoukkojen kimppuun Koillis-Syyriassa.
Samaan aikaan nykyhallintoa vastustava ISIS hyökkäsi tammikuusta heinäkuuhun 2025 yli 90 kertaa eri puolilla maata, keskittyen erityisesti Syyrian demokraattisiin voimiin (SDF) Koillis-Syyriassa laajentaen toimintaansa myös Etelä-Syyrian alueille operoiden pieniä, liikkuvia soluja ja vahvistaen salakuljetusverkostoja liikkumisen helpottamiseksi. Amerikkalaiset joukot hyökkäsivät yhteistyössä Jordanian armeijan kanssa 19. joulukuuta 2025 yli 70 ISIS-kohteeseen useissa eri paikoissa Syyriassa hävittäjillä, taisteluhelikoptereilla ja tykistöllä. Britannia ja Ranska tekivät 3. tammikuuta 2026 yhteisen iskun maanalaiseen ISIS-laitokseen Palmyran alueella Syyriassa. Kohdennettua laitosta oli todennäköisesti käytetty aseiden ja räjähteiden varastointiin.
Pariisin Israel-Syyria -sopimus
Lähi-idän geopoliittinen kartta koki historiallisen mullistuksen, kun Yhdysvaltojen, Israelin ja Syyrian hallitukset julkaisivat dramaattisen yhteisymmärryspöytäkirjan. Israel ja Syyria sopivat Pariisissa 6.1.2026 mekanismin – joint fusion mechanism – luomisesta, joka helpottaa maiden välistä tilanteen liennyttämistä, diplomatiaa ja kaupallisia mahdollisuuksia.
Maanantaina alkaneet neuvottelut, ensimmäiset lähes kahteen kuukauteen, johtivat jo tiistaina ”yhteisen fuusiomekanismin” perustamiseen – omaan viestintäyksikköön, jonka mekanismin tarkoituksena on helpottaa välitöntä ja jatkuvaa koordinointia maiden tiedustelutietojen jakamisessa, sotilaallisessa tilanteen liennyttämisessä, diplomaattisessa kanssakäymisessä ja kaupallisissa mahdollisuuksissa Yhdysvaltojen valvonnassa välittämässä lausunnossa todettiin.
Sopimuksesta annettujen lausuntojen pohjalta on pääteltävissä sen koskevan erityisesti Golanin ja Syyrian druusialuetta maiden sovittua jatkavansa neuvotteluja ”yhteisten tavoitteiden edistämiseksi ja Syyrian druusien vähemmistön turvallisuuden turvaamiseksi”. Näin Pariisin sopimuksella ei näytä olevan suoraa, ainakaan myönteistä, vaikutusta kurdien asemaan koillis-Syyriassa. Toisaalta sopimuksen ytimessä on päätös perustaa ”Joint Fusion Mechanism” jonka tarkoituksena on toimia operatiivisena työkaluna välittömään ja jatkuvaan koordinointiin tiedustelun ja sotilaallisen jännitteen lieventämisen aloilla eli luoda alusta reaaliaikaiselle riitojenratkaisulle ja turvallisuuden heikkenemiseen mahdollisesti johtavien väärinkäsitysten estämiselle.
Yhteenvetoni
Syyrian sisäisen tilanteen keskiössä on että kurdit/Rojava haluaa autonomian, Damaskoksen keskushallinto puolestaan täyttä integraatiota. Kurdit voittivat ISIS:n, rakensivat myös Syyriaan – Irakin ohella – toimivan hallinnon mutta ovat taistelussaan geopoliittisesti yksin. Syyrian kurdien asema on nykytilaneessa hyvin vaikea: USA tarvitsee Turkkia Natossa, Venäjä tarvitsee Turkkia alueellisena välittäjänä, EU pelkää pakolaisvirtoja. Kurdit jäävät kahden vastustajan väliin ilman valtiollista suojelijaa.
Oman arvioni mukaan Irakin Kurdistan säilyy, Syyriassa itsehallinnon uhkana on supistuminen, Turkissa kurdiliike jatkuu poliittisena ja kulttuurisena kamppailuna ja Iranissa jatkunee ajoittainen myös aseellinen vastarinta kunnes Iranin kansannousu viimeinkin toivottovasti vapauttaa maan teokratian sortovallasta.
Omasta mielestäni Israelin tulisi voimakkaasti myötävaikuttaa kurdien itsehallintoalueiden kehittymiseen ja vaikkapa yhtenäisen Kurdistanin muodostamiseen Syyriassa, Irakissaja Iranissa. Strategisena etuna olisi liberaalin, demokraattisen ja pragmaattisesti Israeliin suhtautuvan vakauttavan alueen muodostuminen Lähi-itään, Syyrian osalta myös Turkin vaikutusvallan patoaminen maan rajoille.
Lähteenä mm Times of Israel , Israel Defense , Terrorism-info , Washington Institute
Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi -verkkojulkaisussa
Kommentit
Lähetä kommentti