David's Sling valmis

Israelin puolustusministeriö ja Pentagonin ohjusvirasto päättivät ennen joulua viimeisen vaiheen uuden David’s Sling ilmapuolustusjärjestelmän viisivuotista testiohjelmaa. Israelin ilmavoimat ottaa järjestelmän käyttöönsä vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä. Viimeiset testit tehtiin eteläisessä Israelissa Rafael Advanced Defense Systems’n toimesta joka kehitti järjestelmän yhdessä yhdysvaltalaisen Raytheonin kanssa.

David’s Sling on tarkoitettu torjumaan lyhyen ja keskipitkän matkan raketteja ja ballistisia ohjuksia kuin myös risteilyohjuksia, lentokoneita ja drooneja. Kantomatka [yli 200 km] mahdollistaa torjunnat jo vihollisen ilmatilassa. Testissä monitoimitutkat havaitsivat kohteet välittäen niistä tiedot tulenohjauskeskukseen joka puolestaan laski torjuntasuunnitelmat. David's Sling torjuntaohjukset suoriutuivat kaikista laukaisu- ja lentovaiheistaan ja tuhosivat kohteet suunnitellusti.
 

Rafael’n edustajan mukaan tämänkaltaista teknologiaa käytettiin nyt ensimmäistä kertaa. David’s Sling on yhtiön mukaan uusi ja vallankumouksellinen torjuntaohjus ja se niveltyy saumattomasti Israelin monikerroksiseen ohjuspuolustukseen joka käsittää Iron Dome, Arrow 2 ja Arrow 3 järjestelmät.

Yair Ramati, Israelin ohjuspuolusohjelman johtaja, totesi harjoituksissa ammutun useita kohtrita vastaan; hän kuvasi testiä menestykseksi ja asejärjestelmän nyt olevan valmis. David's Sling järjestelmä sijoitetaan kahdelle alueelle ja laukaisualustat ovat myös liikuteltavia. David's Slingin monipuolinen tutkajärjestelmä on ELTAn kehittämä, laukaisuohjausjärjestelmä - Golden Almond – tulee Elisralta joka on osa Elbit Systems -yhtiötä. Järjestelmä on nyt siirtynyt tuotantovaiheeseen.

Uusinkin ohjuskoe on merkittävä teknologinen kehitysaskel Israelin ohjuspuolustuksessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt ohjuspuolustuksen taloudelliset haasteet. Yksi Iron Dome ohjus maksaa noin 70 000 USD ja yksi David's Sling jopa miljoona USD. Hezbollahilla puolestaan arvioidaan olevan noin 100 000 rakettia/ohjusta ja näistä muutama tuhatta ohjusta on keskimatkoille eli David’s Slingin toiminta-alueelle. Nämä ohjukset ulottuvat jopa Dimonaan [Israelin ydinreaktoreiden sijaintipaikka] asti muodostaen vakavan uhan jonka torjuminen on myös hyvin kallista. David’s Slingin kalleus johtaa vaikeisiin valintatilanteisiin milloin käyttää järjestelmää ja milloin ei. Lähteet: JPost ja JPost

Ohjuskokeiden jälkeen puolustusministeriö ilmoitti yllättäen erottaneensa Yair Ramatin, Israelin ohjuspuolustusohjelman [Homa] johtajan, välittömästi tehtävistään vakavan turvallisuusrikkomuksen takia. Ramatin henkilökohtaiselta salaamattomalta läppäriltä ja ilmeisesti myös hänen älypuhelimestaan löytyi huippuluokiteltuja salaisia aineistoja. Ramatilla oli avainrooli Israelin monikerroksisessa ohjuspuolustuksen eli Iron Dom, David’s Sling, Arrow-2 ja Arrow-3 kehittämisessä. Tapaus ei sinänsä ole poikkeuksellinen sillä hiljattain kenraali [IDF Chief of Staff Lt. Gen.] Gadi Eizenkot erotti pohjoisen tykistökomentaja eversti Ilan Levin tämän jätettyä turvaluokitrltuja asiakirjoja sittemmin varastettuun autoonsa; marraskuussa everstiluutnantti Elad Marom erotettiin laivastosta hänen vuodettuaan luottamuksellisia tietoja ulkopuolisille. Lähde: Israel Hayom

 

Aiemmin aiheesta:

Arrow 3 ohjus testattu
Israelille uusi meripuolustusohjus
Drone Guard
Will Iron Dome balance the Hamas Terror?

---

Turvallisuuteen liittyvä eroaminen tapahtui jouluaattona siviilipuolellakin kun Israelin sisäministeri ja varapääministeri Silvan Shalom jätti tehtävänsä seksuaalista häirintää koskevien syytösten takia. Hänen vastuullaan olivat myös keskustelut Palestiinalaishallinnon kanssa. Kun 11 naista oli esitellyt perustellut syytöksensä jo pari vuosikymmentä lukuisissa merkittävissä poliittisissa tehtävissä toiminutta Shalomia vastaan hän erosi myös Knessetistä. Knessetin jäseneksi puolestaan nousi Likudin ensimmäinen avoimesti homoseksuaali Amir Ohana. Lähde: The Times of Israel

[Kirjoitus julkaistu alunperin Ariel –sivustolla]

På Svenska

Svenskspråkiga läsarna kan få bra information från följande links: Blogg om Israel – speciellt intressant i dessa tider ges ut av Israels ambassad och heter ISRAEL IDAG. Den innehåller nyheter och aktuella artiklar under rubrikerna Media, Politik, Kultur, Innovation, Besök Israel och Ambassadörens spalt. http://israelidag.se

Innovationer från Israel kan du läsa om på http://www.israelinnovation.se där nyheterna hela tiden uppdateras. Dessutom har dessa sidor en tilltalande layout med bilder och kartor.

Informationsbroschyr om Israel Israel & israelerna är namnet på Israels ambassads illustrerade informationsbroschyr. Den innehåller uppgifter om befolkning och samhälle, om landets historia, näringsliv, turism, mat & vin och annat läsvärt. Den och andra intressanta trycksaker kan rekvireras i enstaka eller flera exemplar på info@stockholm.mfa.gov.il eller per telefon 06-528 06 524.

Sionistiska Federationen på Facebook. Sionistiska Federationen, som ger ut Från den Ljusa Sidan och stödjer pro-israeliska initiativ i Sverige, finns också på Facebook: Länken hittar du på www.zionit.se . Här kan du se bilder, videos, få intressanta länkar och tips. Du kan här dessutom bli medlem i Sionistiska Federationen, diskutera med andra och dela med dig av dina åsikter. Bli supporter till sidan och sprid den till dina vänner.

---

P.S: En bra analysis (på engelska) här: Sweden and Israel: A History of Tense Relations

Hamasin terrorisolu kiinni Länsirannalla

Israelin turvallisuusviranomaiset [ISA/Shin Bet], IDF, ja poliisi paljastivat jälleen suuren Hamasin terroristiryhmän Lähellä Jerusalemia sijaitsevassa Abu Dis’ssa. Ryhmä toimi suoraan Hamasin alaisuudessa suunnitellen pommi- ja itsemurhaiskuja Israelissa.

Ahmed Jamal Musa Azam (24) Qalqilya’sta rekrytoitiin Hamasin toimesta Gazassa terroristiryhmän johtajaksi. Azam oli yhteydessä toimeksiantajiinsa Gazassa ja hän sai koulutuksen itsemurhavöiden ja räjähteiden valnistukseen. Hänen tehtävänään oli myös värvätä opiskelijoita Al-Quds’n yliopistosta mm räjähdemateriaalien hankintaan, vuokrata tilat ryhmälle sekä värvätä varsinaisia iskujen tekijöitä. Kaikkiaan tähän mennessä on pidätetty 25 terroristiryhmän jäsentä ja näistä useimmat ovat mainutun yliopiston opiskelijoita. Abu Dis’sta Azanin asunnosta löytyi myös laboratorio laajamittaista räjähteiden valmistusta varten.

Kaksi Al-Quds yliopiston opiskelijaa värvättiin erityisesti siksi, että heillä oli vapaa liikkumisoikeus Israelin maaperällä: Hazam Ziad Amran Sandoka (22), Jerusalemista, värvättiin ostamaan materiaaleja ja kokoamaan tietoja mahdollisista iskukohteista sekä avustamaan terroristeja tunkeutumaan räjähteineen Israeliin; Fadi Daoud Mohamed Abu Kian (19), Negevistä, puolestaan tunnusti kuulusteluissa sopineensa salakuljettavansa itsemurhavyön tai räjähdelastissa olevan auton Israeliin.

Toinen Hamas’n terrorisolu paljastettiin Bethlehemissä, jotkut senkin jäsenistä olivat Al-Quds yliopiston opiskelijoita. Solu sai rahoitusta Gazasta suunnitteli kahden itsemurhaiskun toteutusta.

Lähde: IDF

Pidätykset on tehty muutaman viime viikon aikana mutta turvallisuusviranomaiset tiedottivat asiasta vasta jouluaattona.

Kun Länsirannan “puukkointifada” toteutuu lähinnä yksittäisten tekijöiden toimesta, toki osin Palestiinalaishallinnon innostamana, edustavat kuvatun kaltaiset Hamas’n sotilaallisen siiven ohjaamat terrorisolut täysin toisenlaista organisoitua suunnitelmallisuutta. Vaikka Fatahin ja Hamasin aktiviteettien syyt ja tavoite voivatkin muistuttaa toisiaan ovat ne nykyisen terroritoiminnan kaksi eri puolta.

Tätä Länsirannalla loppuvuoden toteutunutta terroria - jota jotkut pitävät 3.intifadana tai sen alkusoittona - olen aiemmin käsitellyt seuraavissa kirjoituksissa:

https://arielfi.wordpress.com/2015/12/07/3-intifada/
https://arielfi.wordpress.com/2015/11/10/hamasryhma-tuhottu-lansirannalla/
https://arielfi.wordpress.com/2015/11/17/red-crescent-hapaisi-punaisen-ristin-maineen/
https://arielfi.wordpress.com/2015/10/23/lansirannan-terrorin-10-valhetta/
https://arielfi.wordpress.com/2015/10/18/joosefin-hauta-poltettiin/
https://arielfi.wordpress.com/2015/10/16/israelin-hallituksen-nakemys-terrorista-lansirannalla/
https://arielfi.wordpress.com/2015/10/14/vihan-paivat-lansirannalla/
https://arielfi.wordpress.com/2015/10/06/henkinit-murhannut-hamasryhma-pidatetty/
https://arielfi.wordpress.com/2015/09/10/temppelivuoren-hairikkoryhmat-laittomiksi/
https://arielfi.wordpress.com/2015/08/25/gazan-terroristien-hyokkays-lansirannalla-estetty/
https://arielfi.wordpress.com/2015/08/03/turvallisuuskabinetti-juutalaisterrori-kuriin/

¤          ¤         ¤

 

In this video, an officer tells rioters that they have a right to protest peacefully, but asks them to refrain from violence. When they continue throwing rocks, the riot is dispersed with non-lethal methods like stun grenades, tear gas, and rubber bullets.

Israelin terroritilasto loka-joulukuu 2015

BICOM on tuottanut allaolevan infograafin sisältäen terrorihyökkäykset Israeliin loka-marraskuulta 2015 aina 17.12.2015 saakka. Seuraavassa eräitä poimintoja:

• 21 israelilaista kuoli, 255 haavoittui
• 79 hyökkääjää tapettu, 53 hyökkääjää pidätetty
• Terroriteoista 34 ampumisia, 19 päälleajoja ja 92 puukotuksia
• Terrorin kohteista 57% siviilejä, 30% sotilaita ja 13% poliiseja
• Terroristeista 89 Länsirannalta, 16 itä-Jerusalemista ja 4 Israelista

Lähde: BICOM



Antisemitistisiä terroritekoja tapahtui luonnollisesti myös Israelin ulkopuolella. Yksi erikoislaatuisimmista oli Pariisin esikaupunkialueella Bonneuil-sur-Marne'ssa sattunut tapaus, jossa 14 juutalaista sai myrkytysoireita paikallisessa synagoogassa. Synagoogaan tulleet kokivat poltetta silmissä ja ihollaan. Paikalle saapunut palokunta totesi lähteeksi koodilukon joka oli päällystetty ei- tappavalla kemiallisella ärsykkeellä.
Lähde: United with Israel

---

P.S:

Kun Israelia on syyllistetty niin meneillään olevasta "puukotusintifadasta" kuin jopa terroristien Euroopassa tekemistä iskuista niin allaoleva Faktapoiminta voisi luoda pohjaa toisenlaiselle näkökulmalle:

[Kirjoitus ensinnä julkaistu Ariel -sivustolla]

Ariel: Faktapoiminta [tekopyhyys]

[caption id="attachment_1466" align="aligncenter" width="547"] FFFi - kuva[/caption]

Putin antisemitismiä vastaan

Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkaa taisteluaan antisemitismiä vastaan. Arutz Shevan mukaan Putinin aloitteesta Venäjän duuma on laatinut uuden lain koskien Raamatun kirjoitusten vääristelyä. Lain tarkoituksena lienee estää raamatunlauseiden käyttöä antisemiittisessä tarkoituksessa.

Kyynikko saattaisi ajatella kyseessä olevan vain taktinen poliittinen liike. Mielestäni tästä ei nyt ole kyse, sillä Putinin tiedetään kauan vastustaneen antisemitismiä silloinkin kun se ei välttämättä ole edistänyt hänen urakehitystään vaan päinvastoin uhannut sitä. Viime vuosina väkivaltaiset hyökkäykset juutalaisia vastaan ovat vähentyneet ja Putin on pitkään myös ylläpitänyt lämpimiä suhteita Israeliin. Viime aikoina Venäjällä ovat lisääntyneet anti-islamilaiset asenteet varsinkin Siinailla tapahtuneen venäläiskoneen pudotuksen myötä vaikkakin Putin Israelin ohella on jatkuvasti omannut hyvät suhteet myös Iraniin. Venäjän päärabbi Berel Lazar pitää uutta lakia hyvin tärkeänä taistelussa venäläistä antisemitismiä vastaan; hän kiittikin siitä sekä presidentti Putinia että duumaa.
 

Antisemitismin taustaa Venäjällä ja Neuvostoliitossa

Venäjällä ja Neuvostoliitolla on pitkä ja verinen historia juutalaisvastaisuudessa. Venäjä tsaarit säätivät usein antisemiittisiä lakeja asettaen juutalaiset syrjinnän kohteeksi ja pakottaen näitä elämään asutuksissa kaukana isommista kaupungeista.

Sana 'pogram' - joukkovaino - tulee alun perin Venäjältä viitaten ei-juutalaisten väkivaltaisiin hyökkäyksiin juutalaisia vastaan. Yksi ensimmäisiä pogrameja tapahtui Odessassa 1821 sekä sittemmin 1881 venäläisten syytettyä juutalaisia tsaari Aleksanteri II salamurhasta. Tapahtumat johtivat juutalaisten joukkomuuttoon Yhdysvaltoihin ja Palestiinaan. 

Neuvostoliitossa antisemitismi korostui erityisesti vuoden 1948 jälkeen jolloin erityisesti juutalaistaiteilijat joutuivat vainon kohteeksi; huipentumana oli ns “Doctors' trials”, jossa osin juutalaisista koostuvaa lääkäriryhmää syytettiin salaliitosta murhata Stalin. Stalinin kuoleman jälkeen tilanne normalisoitui mutta vuoden 1967 "Kuuden päivän sota" heikensi Neuvostoliiton ja Israelin välejä. 

Vuoden 1988 jälkeen maiden välit alkoivat jälleen lämmetä. Syynä oli etelä-Venäjällä tapahtunut bussikaappaus jossa kaappaajat saivat kiristettyä itselleen Israeliin vievän lentokoneen. Terroristien yllätykseksi Israelin viranomaiset palauttivat heidät välittömästi Neuvostoliittoon. 

Neuvostoaikainen antisemitismi ei ole palannut virallisena valtion politiikkana Venäjälle vaikka yksittäiset poliitikot ajoittain saattavatkin käyttää sitä omien pyrkimystensä edistämiseen. Sen sijaan 1999-luvun lopulla sekä kansallisella että paikallisella tasolla saavutti suosiota juutalaisten syyttäminen Venäjän taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien lähteenä.  

Putin ehkä philo-semiittisin johtaja Venäjän historiassa

Vladimir Putinin lämpimät suhteet juutalaisyhteisöön pohjannevat hänen lapsuusajan kokemuksiinsa monista juutalaisystävistä, naapurustosta ja perhetuttavista. Näillä kokemuksilla lienee vaikutuksensa mm siihen, että myöhemmin ollessaan Pietarin varapormestari hän uskaltautui myöntämään luvan juutalaiskoulun avaamiseen vaikka tämä ei toimivaltaansa kuulunutkaan.

Putinin nousu alkoi vuonna 1999 hänen otettua kovan linjan separatisteja ja islamilaisia radikaaleja vastaan Tsetseniassa. Mallinaan hän piti israelilaista lähestymistapaa jonka mukaan pehmeys tai joustavuus terroristeja kohtaan johtaa vain väkivaltakierteen syvenemiseen. Sama kova linja näkyi seuraavana vuonna Moskovan teatterikaappauksessa ja Beslanin koulukaappauksessa.

Yksi hyvä esimerkki juutalaisyhteisöön suhtautumisesta Putinin ajan Venäjällä on Moskovassa vuonna 2012 avattu Juutalaismuseo [Jewish Museum and Tolerance Center] joka kuuluu alallaan maailman suurimpiin. Putin osallistui myös henkilökohtaisesti hankkeen toteutumiseen.

9. heinäkuuta 2014 presidentti Putin tapasi Venäjän päärabbi Berel Lazarin keskustellakseen yhteisistä toimista taistelussa antisemitismiä, ksenofobiaa ja uusnatsismia vastaan; tapaamiseen osallistui rabbeja myös Israelista, Itävallasta, Belgiasta, Saksasta, Italiasta, Alankomaista ja Ranskasta. Berel Lazar lausui ajatuksinaan mm seuraavaa:

Venäjällä ihmiset ovat huolissaan uusnatsismista, Holokaustin kieltämisestä ja revisionistisista IIMS:n arvioista. Monien maiden johtajat ovat näistä asioista mieluummin hiljaa mutta Venäjällä niitä käsitellään avoimesti. Huomenna lennämme Sevastopoliin, jossa muistelemme jälleen kerran 6 miljoonaa kuollutta juutalaista… meille on hyvin palkitsevaa nähdä kuinka Venäjällä, jossa juutalainen elämäntapa oli aiemmin kiellettyä, elää tänä päivänä dynaaminen juutalaisyhteisö. Olemme hallinnolle kiitollisia saamastamme tuesta ja taistelusta antisemitismiä vastaan.

 

Monia juutalaisia instituutioita on perustettu Putinin hallinnon aikana ja monet juutalaisjohtajat, jotka eivät kaikki ole Putinin kannattajia, myöntävät hänellä olevan nolla-toleranssi venäläiselle antisemitismille.  

Päätelmiä

Putinin hallinto on pitkään pelannut neuvostonostalgian kortilla; venäläismedia saa neuvostohistorian näyttämään liki loisteliaalta. Krimin palautus, Syyrian ilmaiskut ja kansainvälinen yhteistyö Iranin ydinohjelman suhteen ovat palauttaneet Venäjän geopoliittista asemaa. Olennaista neuvostohistorian arvonnousussa on sen puuttuva antisemiittinen komponentti.

Nyky-Venäjällä ei näytä olevan mitään suurimittakaavaista antisemitismiä, pikemminkin päinvastoin. Tutkimuslaitos Levada-Center osoittaa venäläisväestön suhtautuvan hyvinkin myönteisesti Israeliin.

 

 

Israelin ja Venäjän hallitustason yhteistyö ja toistensa strategisten etujen ymmärtäminen näyttää myös reilulta ja vuorovaikutteiselta. Israel mm pidättyi äänestämästä kun YK:n yleiskokouksen enemmistö otti Venäjälle kriittistä kantaa Krimin tilanteeseen 27.3.2014. Vladimir Putin on presidenttinä tehnyt kaksi virallista vierailua Israeliin eli tuplasti enemmän kuin presidentti Obama. Viimeaikaiset Putinin ja Netanyahun tapaamiset, asevoimien koordinaatio Syyrian suhteen ja lähemmät taloudelliset suhteet näyttävät vahvistavan yhteistyötä entisestään maiden välillä. Kuitenkin nähdäkseni nimenomaan Venäjän taistelu antisemitismiä vastaan luo todellista sisältöä ruohonjuuritason yhteistyölle maiden ja kansalaisten välillä.
 

 

 

Presidents Putin and Peres jointly unveiled the, Victory monument in the coastal city of Netanya/Israel honoring the Soviet soldiers who freed central and eastern Europe from Nazism and liberated the German death camps in occupied Poland. | Photo credit: The World Jewish Congress

---

Suomenkielinen artikkeli ensinnä julkaistu Ariel -sivustolla; aiheesta laajemmin alkuperäisessä pääblogin kirjoituksessa Putin Against Anti-Semitism

       

Kuwait Airways lopettaa mieluummin lentoreittinsä kuin antisemitistisen syrjintänsä

Kuwait Airways informoi USAn liikennevirastoa, että se lopettaa palvelunsa JFK’n ja Lontoon Heathrow lentokenttien välillä. Aiemmin ko virasto uhkasi lentoyhtiötä oikeustoimilla sen kieltäydyttyä myymästä lippuja israelilaisille. 
Lähde: USA Today

Aiemmassa kirjoituksessa Karttojen sota: Israel vs. Palestiina käsitellään lentoyhtiöiden lentokartoissaan toteuttamaa syrjintää.

Arrow 3 ohjus testattu

 

Israelin puolustusministeriö on ilmoittanut menestyksellisesti testanneensa Arrow 3 ohjustentorjuntajärjestelmäänsä.  Kyseisen ohjuksen lento-ominaisuuksia on testattu aiemminkin mutta nyt tehty testi oli ensimmäinen jossa konkreettisesti tuhottiin hyökkäysohjus.  Israelilaishävittäjä ampui kaksi maaliohjusta Välimeren rannikolla, Arrow 3 lukittui maaleihin ilmakehän ulkopuolella tuhoten ne kineettisellä osumalla. Testin kaikki osa-alueet onnistuivat.  Arrow 3 järjestelmä on Israelin puolustusministeriön tk-osaston, ohjuspuolustus –organisaation ja Yhdysvaltain ohjuspuolustusviraston yhteishanke.

Arrow 3 kuulunee mailman kehittyneimpiin ohjustorjuntajärjestelmiin.  Yhdessä Iron Dome [Rautakupoli], Arrow 2 ja David’s Sling [aka Magic Wand] järjestelmien kanssa Arrow 3 täydentää Israelin kerroksittaisen ilmapuolustuksen.  Operaatio Pillar of Defence’n aikana marraskuussa 2012 Iron Dome osoitti tehokkuutensa normaalisti Gazasta ja Libanonista Hizbollahin ampumien lyhyen ja keskipitkän kantaman rakettien [Qassam ym.] torjunnassa.  Maasta ilmaan järjestelmät, kuten nyt Arrow 3, on suunniteltu pidemmän kantaman ohjusten, kuten Iranin Shihab-3 ohjusten torjuntaan.  Yhdessä nämä Israelin järjestelmät luovan maalle suojan kaiken tyyppisiin ballistisiin uhkiin.

Lähde: BICOM

Aiempi kirjoitukseni Israelin ohjuspuolustuksesta taustoittaa aihetta lisää:

Will Iron Dome balance the Hamas Terror?

ja myös Israelille uusi meripuolustusohjus

 

3. Intifada?

Palestiinalaishallinto pyrkii antamaan kuvan nykyisestä intifadasta jonkinlaatuisena spontaanina kamppailuna joka ilmentää kansalaisten epätoivoa poliittisesta tilanteesta. Todellisuudessa kyse on kuitenkin Palestiinalaisjohdon Ramallahista (PA, Fatah, PLO) ja Gazasta (Hamas) tukemasta intifadasta. Näin väitetään ainakin itsenäisen tutkimusinstituutti Jerusalem Keskuksen (The Jerusalem Centre for Public Affairs - JCPA) julkaisemassa artikkelissa  The “Spontaneous” Intifada Is Orchestrated by the Palestinian Leadership .  

JCPA’n mukaan Palestiinalaisjohto on näyttänyt vihreää valoa väkivaltaiselle agitaatiolle ja terrorille, sen kenttäjohtajat ovat ovat muuntaneet sanoman toiminnaksi.  Palestiinalaisjohto myös takaa sosiaalisen ja taloudellisen tuen jokaiselle asukkaalleen joka on näiden Israelin vastausten terroritoimien takia pidätetty, haavoittunut tai kuollut tuen käsittäessä mm kuukausittaiset stipendit yksilöille ja näiden perheille.   

Intifadan avulla Palestiinalaishallinto pyrkii toteuttamaan poliittisia päämääriään – kansainvälisen painostuksen tuella -  käsittäen Israelin pakottamisen vetäytymään Judeasta, Samariasta ja itä-Jerusalemista.  Abbas Zaki, Fatah’n keskuskomitean jäsen, osallistui Beirutissa 20.11.2015 intifadan tukemiseksi järjestettyyn yleisarabialaiseen konferenssiin.  Puheessaan ko tilaisuudessa hän totesi palestiinalaisvallankumouksen päättyvän ainoastaan sionisti entiteetin romahtamisen myötä.  Samassa tilaisuudessa Hamas’n politbyroon jäsen Mousa Abu Marzook totesi palestiinalaisten yhtenäisyyden olevan keskeinen tekijä intifadan menestykselle.

 Abu Marzook piti intifada hyvin tehokkaana keinona:  ensimmäinen intifada (1987) johti Oslon sopimuksiin ja Palestiinalaishallinnon perustamiseen, toinen intifada (vuonna 2000) valmisteli Israelinbvetäytymisen Gazasta ja johti turva-aidan [-muurin] rakentamiseen joka hönen mukaansa kuvastaa sionististen pyrkimysten päättymistä.  Nykyisen intifadan [veitsi-intifada aka Al-Quds intifada aka 3. intifada] päämäärinä on pakottaa Israel vetäytymään Judeasta, Samariasta ja Gazasta, vapauttaa palestiinalaisvangit ja lopettaa Gazan saarto.  Abu Marzook’n mukaan intifadan vaikuttavuus riippuu sen jatkumisesta ja laajentumisesta kaikkiin palestiinalaisorganisaatioihin. 

Mainitun konferenssin loppujulistus nimittää nykyistä intifadaa ’Vapauden intifadaksi’ todeten intifadan pyrkivän tekemään vetäytymisen länsirannalta Israelille edullisemmaksi vaihtoehdoksi kuin jatkaa kyseisillä alueilla taistelua sekä intifadaa että kansainvälistä mielipidettä vastaan. Aluekysymysten lisäksi julistus vaatii toteuttamaan PLO’n Keskuskomitean päätökset maaliskuulta 2015 joissa vaadittiin mm Israelin kanssa tehtävän turvallisuusyhteistyön lopettamista

Lähde: Jerusalem Centre for Public Affairs   

“Students for Justice In Palestine” (SJP)

Aiheen aiempaa taustoitusta:

• Analyysi: Lähi-idän konfliktin ratkaisut
• Israelin terroritilastoa lokakuulta 2015
• Länsirannan terrorin 10 valhetta
• Israelin hallituksen näkemys terrorista Länsirannalla

Israelin ja Venäjän Syyria -koordinaatio toimii

Euroopan kaasualaan erikoistunut uutis- ja analyysisivusto Natural Gas Europe pohtii artikkelissaan Russian Jet Penetration into Israel's Air Space May Signal New East-Med Coalition Venäjän ja Israelin mahdollista liittolaisuutta nykyisen Syyrian sodan sodan suhteen.

Israelin puolustusministeri Moshe Ya'alon kertoi radiohaastattelussa viime sunnuntaina [29.11.2015] sattuneesta tapauksesta jossa venäläishävittäjä lensi 1-2 mailia Israelin ilmatilassa. Israelin ja Venäjän välisten avointen tiedotuskanavien ansiosta vastakkainasettelu vältettiin ja venäläishävittäjä piistui Israelin ilmatilasta. Venäjä tekee ilmaiskujab Syyrian kapinallisia vastaan pääosin maan pohjois- ja koillisosissa mutta iskee ajoittain myös Israelin rajan läheisyydessä oleviin kohteisiin.

Amos Gilad, aiempi kenraali ja puolustusministeriön huippuvirkamies totesi Israelin ja Venäjän välisten suhteiden olevan vahvoja. "Venäläispilotit ajoittain tulevat Israelin puolelle mutta johtuen erinomainen sotilasyhteistyön käynnistettiin Netanyahu-Putin tapaamisessa [21.9.2015 Moskovassa] jolloin toiminnan rajat määriteltiin ja luotiin keskinäiset turvajärjestelyt."



Israelin ja Venäjän yhteistyö on osa laajempaa koalitiota Lähi-idässä. Koalitioon kuuluvat Venäjän ja Israelin ohella Kypros, Kreikka, Egypti ja Jordania. Alueellinen koalitio omaa diplomaattista eripuraa Turkin kanssa joka pysyy eristettynä Lähi-idässä ilman paikallisia liittolaisia.

Israelin pääministeri Netanyahu tapasi Pariisissa viime viikolla Venäjän presidentti Putinin ja totesi viime päivien tapahtumien [viittaus Turkin alasampumaan venäläishävittäjään] todistavan koordinaation tärkeyden ja menestyksen.

---

Aiheesta aiemmin:
Venäjä muutti itäisen Välimeren voimatasapainon
Israel ja Venäjä koordinoivat toimiaan Syyriassa  

Miten ISIS öljy kulkeutuu Israeliin

Alla mitä parasta tutkivaa journalismia ajankohtaisesta aiheesta liittyen esimerkiksi Venäjän Syyriassa tekemiin pommituksiin ja Turkin motiiveihin pudottaa venäläishävittäjä. Suosittelen:

Oil produced by the Islamic State group finances its bloodlust. But how is it extracted, transported and sold? Who is buying it, and how does it reach Israel? 

See more at:

How Islamic State oil flows to Israel

By Al-Araby al-Jadeed staff

Date of publication: 26 November, 2015 

Drone Guard

Israel kehitti ensimmäisten joukossa drooneja eli kauko-ohjattavia lentokoneita jo 25 vuotta sitten ollen nyt maailman johtavia drooniteknologian (UAV) maita. Alan puolustussektori alkoi kehittyä voimakkaasti 1990-luvulla venäläisemigranttien toimesta. Aluksi valmistettiin kuvauskoneita, sittemmin mm koneita liikennevalvontaan ja voimalaitosten tarkastamiseen, armeijalla luonnollisesti on ollut drooneille monipuolisia käyttötarkoituksia. Nykyisin maailmassa lasketaan olevan 436 drooni –valmistajaa joista 13 Israelissa ja mm 4 Ruotsissa. Lista valmistajista löytyy osoitteesta http://www.uavglobal.com/list-of-manufacturers

Nyt Israel kehittää etulinjassa kauko-ohjattavien koneiden torjuntaa. Juuri ennen Soul’ssa pidettäviä puolustusalan messuja [the Seoul International Aerospace and Defence Exhibition - ADEX] Israel Aerospace Industries (IAI) ja sen tytäryhtiö ELTA esittelivät ehkä maailman ensimmäisen puolustuslaitteen sotilasdrooneja vastaan – Drone Guard’in. IAI’n mukaan pienten droonien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja niiden muodistavan uhan yhdyskuntarakenteita, toisia lentokoneita ja puolustusta kohtaan pienen kokonsa sekä alhaisen nopeuden ja lentokorkeuden vuoksi. Drooneja voidaan käyttää vihamielisesti mm tiedonkeruussa, salakuljetuksessa ja asealustoina. Drone Guard on uusi järjestelmä droonien havaitsemiseen, identifiointiin ja häirintään.

Drone Guard käsittää 3D –tutkat, elektro-optiset sensorit ja häirintälaitteet. Kolmiulotteiset tutkat ELM-2026D, ELM-2026B ja ELM-2026BF on tarkoitettu lyhyille (10km), keskipitkille (15km) ja pitkille (20 km) etäisyyksille. Häirintälaitteistoa voidaan käyttää tutkien havaitsemiin kohteisiin ja myös jatkuvana itsenäisenä järjestelmänä ja se voinohjata droonin lähtöpaikkaansa, aiheuttaa sen alassyöksyn tai –ampumisen. Järjestelmä toimii testien mukaan myös useita kohteita vastaan samanaikaisesti. Lähteet: IAI , IHS Jane’s ja UPI

Droonisodankäynnin taustoitusta myös kirjoituksessani The Drone Papers By The Intercept 

   

Muita Israelin puolustusteknologiaan liittyviä kirjoituksiani:

• IDF digitalisoituu
• Uusi raja-aita Eilatista pohjoiseen
• Israelin uusi sotilaallinen puolustusstrategia
• MOSSAD täytti 65 vuotta

Casino kompleksi Eilatiin?

Kasino saattaa olla todellisuutta Israelin eteläkärjesssä sijaitsevassa Eilatissa jo lähivuosina. Pääministeri Netanyahun aloitteesta Israelin ministeriöiden välinen komitea kokoontui ensi kertaa viime viikolla matkailuministeri Yariv Levinin johdolla tutkiakseen asiaa. Nykyisin kasinot ovat Israelissa laittomia. Tilannetta kierretään kasinolaivojen avulla jotka vievät pelaajat risteilylle aluevesirajojen ulkopuolelle, samoin pelaaminen mahdollistuu nettikasinojen kautta.

Matkailuministerin mukaan ideana ei ole pelkästään perustaa kasinoa vaan laaja viihdekeskus käsittäen kokoontumistiloja isoihin tapahtumiin, hotelleja, ostoskeskus ja tiloja eri urheilulajeille. Laaja kompleksi sijoitetaan Eilatin keskustassa suljettavalta lentokentältä vapautuvalle alueelle. Parhaillaan on rakenteilla tämän ja Ovdan siviililentoliikennettä varten uusi kenttä Timnaan n. 20 km Eilatista pohjoiseen.

Alustavien suunnitelmien mukaan pelaajille määritellään alaikäraja ja samoin rajoitetaan panostuksia. Pelaajakohtaisten riskien hallitsemiseksi harkitaan israelilaisille ennaltaladattavaa korttia joka estää pelaamisen määritellyn summan ylittävältä osalta.

Hankkeen laajuutta kuvaa myös komitean koostumus sen käsittaessä edustajat liikenne-, valtiovarain-, oikeus-, turvallisuus- ja hyvinvointiministeriöistä sekä lisäksi vero- ja maankäyttöviranomaiset. Ministeri Levin’n mukaan komitea tutkii erityisesti kolmea hankkeeseen liittyvää tekijää eli talous-, laillisuus- ja matkailuaspektia. Erityistavoitteena on estää rikollisuuden leviäminen niin ettei esimerkiksi rahanpesu mahdollistu kasinon myötä. Matkailuministeriön tavoitteena on luovuttaa yksityiskohtainen suunnitelma pääministerille kahden kuukauden aikana jonka jälkeen hallitus viimeistelee tarvittavat asetukset.

Israelille uusi meripuolustusohjus

Israelin puolustusvoimat on menestyksellisesti testannut kehittynyttä maasta-ilmaan ohjus Barak 8’aa.  Ohjuksella voi olla avainrooli Israelin merellä sijaitsevien kaasuntuotantolaitteiden ja merivoimien suojaamisessa.  IDF’n mukaan Barak 8 voi vastata mm Yakhont rannikko-ohjusten strategiseen uhkaan.  Venäläisvalmisteisten Yakhont ohjusten IDF pelkää päätyneen Libanoniin terroristiorganisaatio Hezbollahin haltuun.

Barak 8 puolustusjärjestelmä on Israel Aerospace Industries’n ja Intian puolustuksen tutkimus- ja kehittämisorganisaation yhteishanke joka maksoi $1.4 miljardia. Myös Israelin ja Intian laivastot osallistuivat hankkeeseen.  

Israel Aerospace Industries’n mukaan Barak 8 voi samanaikaisesti käsitellä useita kohteita intensiivisissä tilanteissa ja säästä riippumatta.  Ohjuksen kohteet viivat olla niin mereltä kuin maalta ammuttuja ja ne voivat olla niin yliääninopeuksisia pintaliitäjiä kuin korkean ilmanalan kohteita.  IDF tiedotti asiasta eilen[26.11.2015].

Lähde: IsraelHayom

Palestiinan pakolaisleirien rinnakkaistodellisuus

Palestiinalaisalueilta tulevat uutiskuvat ovat usein lohduttomia kuvaten ankeaa elämää 'miehityksen' alaisissa yhteisöissä tai vuosikymmeniä vanhoilla 'pakolaisleirien' slummeissa. Palestiinalaishallinnon alaisissa Länsirannan yhteisöissä on elpynyt myös rinnakkaistodellisuus jota harvemmin uutisvirrassa näytetään. Köyhyyden ohella löytyvää luksuselämää 'Palestiinassa' valottaa havainnollisesti The Jerusalem Centerin selvitys marraskuulta 2015 ja varsinkin sen osa “A Photo Album of Palestinian Luxury in the West Bank” .

Alla muutamia otoksia mainitusta albumista: 

Liikemies Mohamed Abdel-Hadi'n majapaikka Huvila Kharas'ssa

Kaksi uutta huvilaa Mazraa ash-Sharqiya'ssa

Autokauppa Beitunia'ssa, 3 km länteen Ramallah'sta

 Jawwal matkapuhelinoperaattorin toimisto el-Bireh'ssa

Bank of Palestine Ramallah'ssa

Lastentarha Nablus'ssa Jacir Palace Hotel Bethlehem'issa

Movenpick Hotel Ramallah'ssa

Paitsi kuva-albumin luksuksesta mainittu selvitys käsittää myös taustoittavan johdannon [Introduction] sekä tilastoaineistoon pohjaavan Länsirannan palestiinalaisten elämänlaatua kuvaavia indikaattoreita [Palestinian Quality of Life in the West Bank – Indicators]. [Lähde ja alkuperäinen artikkeli: Luxury Alongside Poverty in the Palestinian Authority by The Jerusalem Center, November 5, 2015 ]

Mistä sitten varat edellä mainittuun rinnakkaistodellisuuteen? Omien itse kerättyjen tulojen ohella Palestiinalaishallinto saa ulkomaista avustusta keskimäärin kaksi miljardia dollaria [$2 billion USD] joka vuosi. Palestiinalaisekonomistien mukaan ulkomaanapua on hallinto saanut $25 miljardia viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Tämä apu ei välttämättä saavuta kohdettaan. Eräs kuva Palestiinalaishallinnon olemattomasta kyvystä välittää kansainvälinen apu tarvitsijoilleen/asukkailleen on puolestaan annettu artikkelissani Palestine – Placebo effect for people and society with 20 bn bucks .

(Kehitys)avun lisäksi merkittävää on, että 'Palestinian Human Rights Monitoring Group’n mukaan 92,000 Länsirannan arabia työskentelee päivittäin Israelissa. Gazan osalta Länsirantaa hitaampi kehitys puolestaan selittynee osaltaan varojen ohjauksella mm tunnelirakentamiseen (ks esim. Gazan jälleenrakennusrahat valuvat terrorismiin ja korruptioon ), tätä seikkaan on arvostellut kärkevästi mm Hamasin poliittista siipeä edustanut ex-ministeri (ks aiempi kirjoitus Gazan ex-kulttuuriministeri syyttää Hamasia Gazalaisten kärsimyksistä ) joka toi esiin myös läpitunkevan korruption yhtenä selittävä tekijänä.

Eräs hyvätasoinen tulonlähde Länsirannan arabeilla on myös terroriteoista maksettavat korvaukset tekijöille tai näiden perheille. Allaolevassa taulukossa taksat näistä aktiviteeteista:

Palestinian Terrorism Industry: Salaries

The Palestinian Authority [PA] pays high salaries and good benefits to convicted terrorists in Israeli prisons. Much of money to reward terrorists comes from Western tax dollars as the PA budget is heavily dependent on foreign aid. Donors gave roughly $30 billion in international aid to the PA between 1993 and 2012; $7 billion came from the U.S. alone and $7 billion came from the EU; $10 billion came from individual European countries, Japan, Australia, and Canada. The salaries are usually far higher than the West Bank average wage of $533/month and sometimes higher than those of any other civil servants. The average monthly salary paid to terrorists was 3,129 shekels ($850) in 2012 while the average salary for civil servants was 2,882 shekels, ($783), and for Palestinian military personnel it was 2,704 shekels ( $734). In 2011, The PA announced the following wages and stipulated that they would be linked to the cost of living index. •All security prisoners get a base salary of 1400 shekels ($400) per month. •Terrorists sentenced to 3-5 years get 2,000 shekels ($560) per month. •Terrorists sentenced to 5-10 years get 4,000 shekels ($1,100) per month. •Terrorists sentenced to 10-15 years get 6,000 shekels ($1,690) per month. •Terrorists sentenced to 15-20 years get 7,000 shekels ($2,000) per month. •Terrorists sentenced to 20-25 years get 8,000 shekels ($2,250) per month. •Terrorists sentenced to 25-30 years get 10,000 shekels ($2,800) per month. •The worst offenders, those who commit mass murder, get the top wage of 12,000 shekels ($3,400) per month—up to 10 times more than the average pay. •Released prisoners receive the status of a deputy minister or the rank of major-general in the PA security forces – both worth a monthly stipend of NIS 14,000 ($4,000). •In 2013, four thousand released Palestinian prisoners received monthly salaries although many of them were able-bodied men who could work.

Source: http://www.notaxesforterror.com/

 

---

[Kirjoitus julkaistu ensinnä Ariel-sivustolla]

Israel ja Palestiinalaishallinto sopivat 3G verkosta

Puukotusten ja muiden terroritekojen sekä niihin vastaamisen jatkuessa Länsirannalla ovat Israel ja Palestiinalaishallinto kuitenkin kyenneet myös käytännön yhteistyöhön. Viime torstaina [19.11.2015] Palestiinalaishallinnon siviiliasian ministeri Hussein al-Sheikh ja Israelin territoriohallinnon koordinaattori [Coordinator of Government Activities in the Territories – COGAT] kenraalimajuri Yoav Mordechai allekirjoittivat sopimuksen laajentaa 3G mobiiliverkon palveluita palestiinalaisille verkko-operaattoreille Länsirannalla .

1990-luvun Oslon sopimusten nojalla Israel kontrolloi radiotaajuuksia ja matkapuhelinverkkoja Länsirannalla. Tähän saakka palestiinalaisoperaattorit ovat vuokranneet 3G taajuuksia Israelilaisoperaattoreilta tai käyttäneet 2G taajuuksia. Nyt kuitenkin Israel myönsi taajuusluvat palestiinalaisoperaattoreille Paltel ja Wataniya. Sopimus ei koske Hamasin hallinnoimaa Gazan kaistaletta. COGAT’n lausunnon mukaan sopimus syntyi turvallisuusjärjestelyjen huolellisen tutkimisen Israelin viestintäministeriön kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta.

Aiemmin tavatessaan USAn presidentti Obaman Israelin pääministeri Netanyahu toivoi löytävänsä käytännöllisiä keinoja alentaa jännitteitä ja luoda vakautta. Nyt tehty sopimus voi olla yksi tällainen osapuolten luottamusta lisäävä toimi.

Lähde: BICOM

Analyysi: Lähi-idän konfliktin ratkaisut

Lähi-idän rauhanprosessi - lähinnä sen Israelia/Palestiinaa koskeva osa - on nyt tienhaarassa. Aloittaakko suorat neuvottelut vai ei; Israelin ja Palestiinalaishallinnon välillä vai alueellisella tasolla; ennakkoehdoin vai ilman niitä; suoraan vai välittäjien avulla; 'Kahden valtion' malli ainoana tavoitteena vaiko ei; tai olisivatko yksipuoliset toimet sittenkin parempi vaihtoehto kuin nykyisen olotilan jatkaminen. Onko kolmas kansannousu - intifada - jo alkanut vai ei? Ensimmäinen intifada päättyi massiivisten rauhanponnistelujen - Madridin konferenssi ja Oslon sopimukset - ansiosta; toinen intifada päättyi massiiviseen sotilasoperaatioon [Operation Defensive Shield/Suojakilpi], miten intifada-3 päättyy sen mahdollisesti alkaessa? Nämä ovat eräitä Lähi-idän konfliktin kysymyksiä. Tässä analyysissa pyrin selkiyttämään Israelilais-Palestiinalaisen konfliktin keskeisimpiä ratkaisuvaihtoehtoja suhteessa nykytilanteeseen.

Viimeiset pari vuosikymmentä suorat neuvottelut 'Kahden valtion' mallin pohjalta ovat olleet liki ainoa Israelin, Palestiinalaishallinnon ja kansainvälisen yhteisön lähtökohta ja vaihtoehto Lähi-idän rauhanprosessissa. Neuvotteluprosessin ylläpitämisestä on jopa muodostunut sopimukseen pääsyä tärkeämpi päämäärä sinänsä. Neuvottelut ovat myös jatkuvasti alkaneet ja päättyneet ilman mainittavia tuloksia eikä sopimusta ole luvassa edes nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

Mahdollisina ratkaisuina Lähi-idän - tässä Israelilais-Palestiinalaiseen - konfliktiin on pidetty 'Kahden valtion' mallin ohella 'Yhden valtion' mallia, osittaisratkaisuja kuten Siinain ja Jordanian optioita ja 'Kolmen valtion' mallin variaatioita. Yksi luonnollinen ratkaisu on myös 'Nolla ratkaisu' eli 'jäätyneen konfliktin' jatkaminen jota sinänsä voidaan toteuttaa myös näennäisten neuvottelujen tuloksena. Tänä päivänä neuvottelujen sijaan harkitaan myös yksipuolisia toimenpiteitä jotka voivat myös pohjustaa maaperää tuleville neuvotteluratkaisuille.

Yhden valtion malli

Yhden valtion malli - “Isralestine” - käsittäisi kaksi kansallisuutta yhdessä valtiossa Jordan joelta länteen, tämä valtio voisi olla muodoltaan myös liittovaltio tai konfederaatio.  Tästä ratkaisumallista ei käydä neuvotteluja vaan siihen ollaan pikemminkin ajautumassa rauhanprosessin pysähtyneisyyden osaltaan luoman näköalattomuuden seurauksena.  Mikään osapuoli tuskin tätä ratkaisumallia tavoitteleekaan. 

Siionistisen Unionin Knesset -edustaja Omer Bar-Lev kuvaa osuvasti 'Yhden valtion' mallin perusongelman seuraavasti:

Jos Israel haluaa olla demokraattinen valtio, joka se nyt on, silloin sen on joko taattava [palestiinalaisille] kaikki kansalaisoikeudet, joka tuhoaisi siionismin tai erottauduttava palestiinalaisista - kaksi valtiota kahdelle kansalle - jolloin Israel säilyttäisi siionistisen henkensä ja palestiinalaiset omin päätöksin voisivat luoda oman Palestiinan valtionsa. (Lähde: Fathom)

Mielestäni todellakin 'Yhden valtion' malli tuhoaisi Israelin 'Juutalaisten kotimaana' koska tässä ratkaisussa sekä demokratia että 'Juutalainen Israel' eivät samanaikaiseti voisi säilyä. Nykytila on kuitenkin sellainen, että neuvottelujen epäonnistuminen ja yksipuolisten ratkaisujen puute on jatkuvasti johtamassa Israelia ja Länsirantaa yhä enemmän kohden de facto ‘Yhden valtion’ mallia.

Kahden valtion ratkaisu

 

To this day, I cannot understand why the Palestinian leadership did not accept the far-reaching and unprecedented proposal I offered them. My proposal included a solution to all outstanding issues: territorial compromise, security arrangements, Jerusalem and refugees.

( How to Achieve a Lasting Peace: Stop Focusing on the Settlements By Ehud Olmert Israel PM 2006-2009)

 

Pari vuosikymmentä kansainvälinen yhteisö on tuloksetta ajanut doktriiniaan 'Kaksi valtiota kahdelle kansalle'. Omastakin mielestäni 'Kahden valtion' malli saattaisi olla mahdollinen; sen toteutuminen on ollut hyvinkin lähellä aina 'Beilin-Abu Mazen understandings' suunnitelmasta (1995) lukien, jossa liki kaikista kysymyksistä saavutettiin neuvoteltu kompromissiratkaisu. Olmertin ehdotus (2008) oli ehkä viimeisin vakava yritys neuvottelutulokseen ja sen toimeenpanoon pääsemiseksi (molemmat suunnitelmat ovat löydettävissä document library -sivulta ). Näitä suunnitelmia on työstetty hyvinkin laajoilla kokoonpanoilla tiiviisti vuosikausia ja tämä on havaittavissa myös vuotaneista 'PaliLeaks' neuvotteluasiakirjoista (Vuodetusta aineistosta enemmän kirjoituksessani ”Pali-Leaks, land swaps and desperate search of peace” ).

Myös 'Kahden valtion' mallin loppupeli on kaikille osapuolille melko selvä koska reunaehdot lienee määritelty jo aiemmin ns 'Clintonin parametreissä' The Clinton Parameters . Keskeisimpiä osia viitekehyksessä ovat vuoden 1967 aselepolinjan rajojen palautus keskenään sovituin maanvaihdoin, Palestiinan valtio palestiinalaisten kotivaltiona ja Israel juutalaisten kotivaltiona, Temppelivuoren hallinta Palestiinan valtiolla ja Länsimuurin sekä eräiden pyhien paikkojen hallinta Israelin valtiolla, Palestiinan määrittely demilitarisoiduksi valtioksi ja pakolaiskysymyksen ratkaisu siten, että joillekin Israel voi myöntää luvan muuttaa Israeliin, pääosan kotimaaksi määritellään Palestiinan valtio ja osaa kotoutetaan nykyisiin olinpaikkoihinsa.

Siinain optio

 

“Virallisen” 'Kahden valtion' mallin ohella on olemassa myös muita versioita kuten esimerkiksi Gazan ja Palestiinan optiot (enemmän esimerkiksi kirjoituksessa Gaza State Under Construction, West Bank Remains Bystander ). Tässä muunnelmassa Israel ja Hamas voivat neuvotella sopimuksen joka johtaisi Gazan valtioon kun taas Palestiinan valtion tulevaisuus Länsirannalla jäisi epämääräiseksi. Tämä (osa-)ratkaisu voi muodostua aiempaa vahvemmaksi yhdistämällä siihen hiljattain ehdotettu Siinain optio.

Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmound Abbas väitti 9.11.2015, että Israel ja Hamas ovat suorissa neuvotteluissaan suunnitelleet Gazan kaistaleen laajentamisesta 1000 neliökilometrillä Siinaille. Hiljattain Kairossa vieraillut Abbas kertoi kyseisen idean ehdotetun aiemmin Egyptin syrjäytetyn presidentti Mohamed Morsin taholta. Kyseessä oleva ns Siinain optio ei todellakaan ole mikään uusi keksintö ratkaista Egyptin ja Israelin yhteistä ongelmaa Gazan suhteen. Yli vuosi sitten Middle East Monitor (MEMO) raportoi myös Egyptin presidentti Morsin seuraajan presidentti Abdel-Fattah el-Sisin tarjonneen Palestiinalaishallinnolle suoraan Gazaan liittyvää 620 neliömailia [¨~1000 km2 ] Siinailta Palestiinan valtion perustamiseen; presidentti Abbas hylkäsi tällöinkin tarjouksen. Myöhemmin puhuessaan Fatahin johdolle Ramallahissa Abbas totesi suunnitelmaa ehdotetun ensimmäisen kerran jo vuonna 1956, jolloin esitys käsitti 1600 km2 luovutuksen Siinailta palestiinalaispakolaisten asuttamista varten. Vastaava idea oli esillä myös vuosia sitten israelilaisten akateemikkojen toimesta mutta tällöin Egyptin silloinen presidentti Hosni Mubarak torjui sen jyrkästi. (Lähde: Israel Hayom , aiheesta hieman laajemmin pääblogini artikkelissa Sinai Option again .)

Kolmen valtion ratkaisu

Olen jo pitkään propagoinut 'Kolmen valtion' (palautus) mallin - kutsuttu myös no-state optioksi - puolesta, joka mielestäni tarjoaa pragmaattisimman ratkaisun Israelilais-Palestiinalaiseen konfliktiin. Tässä 3-valtion skenaariossa Amman hallitsee Länsirantaa ja Kairo puolestaan Gazaa. Tämä malli sisältää myös ajatuksen Jordanian optiosta tarkoittaen Jordanian kehittämistä ja tunnustamista Palestiinan ja palestiinalaisten valtiona. Gazan osalta puolestaan mahdollistuu 'Suur-Gaza' Siinain option myötä..

19 vuotta Judea and Samaria olivat osa Jordaniaa ja sen väestö Jordanian kansalaisia ja itse (Trans)Jordaniakin aikoinaan erotettiin brittimandaatilla hallitusta Palestiinasta alueen arabien asuinsijaksi. 3-valtion mallin etuna olisi Israelille Jordanian osalta naapuri jonka kanssa sillä on ollut rauhansopimus jo vuodesta 1994 lukien, Egyptin osalta naapuri, jonka kanssa rauha on sovittu jo vuonna 1978. Palestiinalaisten osalta etuna olisi pääsy osaksi jo kehittyneitä valtiorakenteita; alueelliset itsehallintoratkaisut mahdollistaisivat tarvittaessa palestiinalaisten oman kulttuuri-identiteetin säilyttämistä. Edelleen 'Kolmen valtion' [palautus] malli eliminoisi merkittävän logistisen ongelman eli Palestiinan valtion kahden eri osan maayhteyden.

Nähdäkseni tämä 'Kolmen valtion' [palautus] malli on sekä pragmaattinen että toteutettavissa oleva sekä kaiken lisäksi ajankohtaisempi kuin koskaan 'Kahden valtion' mallin osoittautuessa yhä lisääntyvästi utopiaksi ja siihen johtavat tiekartat umpikujiksi. Oleellisin osin - pienin maanvaihdoin - ratkaisu palauttaa tilanteen sellaiseksi kuin se vallitsi vuoden 1949 aselepojärjestelyjen ja vuodrn 1967 'Kuuden päivän sodan' välisenä aikana.(Aiheesta enemmän kirjoituksessani A Jordanian-Palestinian Confederation Is On The Move )

Ratkaisujen tiekartat

Mielestäni Israelilais-Palestiinalaisen konfliktin ratkaisuun on päästävissä kolmea väylää jotka ovat seuraavat:

• Neuvottelutie,

• Rakentavat yksipuoliset toimet, ja

• Kylmä rauha

 

Neuvottelutie

Neuvottelujen (uudelleen) aloittamiseen on kaksi vaihtoehtoista tietä eli

1. Israelin ja Palestiinalaishallinnon suorat neuvottelut - paikallinen lähestymistapa joka parhaimmillaan voisi johtaa 2-valtion ratkaisuun
2. neuvottelujen aloitus Israelin, Egyptin ja Jordanian välillä - alueellinen lähestymistapa joka voisi johtaa 3-valtion ratkaisuun.

Molemmat edellämainitut vaihtoehdot voidaan toteuttaa osapuolten keskinäisinä tai myös ulkopuolisia tukijoita (USA, Arabiliiga, YK ...) hyödyntäen.
Neuvottelutien toteutuessa kansainvälisen yhteisön tulisi mielestäni tukea hanketta seuraavien kolmen prinsiipin kautta:

• Neuvottelut tulisi aloittaa ilman ennakkoehtoja
• Neuvottelujen tulisi olla pitkälti osapuolten välisiä ja suoria ilman ulkopuolista ohjausta
• Kansainvälisen yhteisön tulisi tukea, myös taloudellisesti,   mitä tahansa neuvottelutulosta jonka osapuolet yhdessä saavuttavat

Kuvaamani neuvottelutie tarkoittaa että lopputulema - jota olen aiemmin kuvannut termillä 'laaturauha' -  ei ole mahdollista saavuttaa ulkopuolisella painostuksella 'ylhäältä alas'; painostus ei ratkaise konfliktia vaan korkeintaan jäädyttää sen.  Ainoa tie kestävämpiin rauhanratkaisuihin - laaturauhaan - on osapuolten - yksilöt, klaanit, yhteisöt, etniset ryhmät jne - motivaatio ja sitoutuminen kitkeränkin kompromissin sisältävään neuvottelutulokseen dialogin kautta, jolloin toistenkin osapuolten kantoja ymmärretään tai edes siedetään.  (Laaturauhasta enemmän kirjoituksissani  Peacemaking – How about solving Conflicts too?  ja Quality Peace )

Rakentava unilateralismi

Omer Bar-Lev - Siionistisen Unionin MK - ehdottaa suunnitelmassaan 'Se on omissa käsissämme', että Israel yksipuolisesti määrittelee omat rajansa varmistaakseen turvallisuutensa, kontrolloisi koko Jerusalemia ja luovuttaisi 60 % Länsirannasta palestiinalaisille sekä evakuoisi 35 000 juutalaissiirtokuntalaista Länsirannalta uusien rajojensa sisään.   

 

BWF:n - israelilainen NGO - mukaan maan tulisi valmistautua kahden valtion todellisuuteen mm ilmoittamalla, ettei Israelilla ole vaateita  Länsirannan suurimman osan suvereniteettiin. Samoin Israelin tulisi valmistella siirtokuntalaisten uudisasutusta turva-aidan sisään.  BTW myös esittää, että kansainvälinen yhteisö omaksuisi käytänteen, että kaikki osapuolet voisivat toteuttaa yksipuolisia toimenpiteitä jotka tukisivat 'Kahden valtion' ratkaisun rakentamista.  (Enemmän artikkelissa  Constructive Unilateralism: Leftist Approach to Israel-Palestine Conflict ).

Yksipuoliset toimet - kuten esimerkiksi mahdollinen Hamasin ja Israelin keskinäinen sopimus Palestiinalaishallintoa kuulematta  - voi rakentaa tietä kohden ns. 'Kylmää rauhaa' ja edelleen jopa 2- tai 3-valtion lopputulemaan (Tästä laajemmin artikkelissa Hamas and Israel on Verge of the Deal ).

Kylmä rauha

Israel voi itsenäisesti tai yhteistyössä Palestiinalaishallinnon tai Fatahin tai Hamasin kanssa toteuttaa myös ns. 'Kylmän rauhan' [Cold Peace] -ratkaisun, joka tarkoittaa alueen rauhantilan minimitasoa, jonka osapuolet sitä välttämättä julkilausumatta ovat valmiit noudattamaan.  Hahmottelemassani 'Kylmän rauhan'  ratkaisussa Israel liittäisi Juudeassa ja Samariassa ns. vihreän linjan (aselepolinja ennen kuuden päivän sotaa 1967) läheisyydessä olevat pääosin valmistuneen turva-aidan sisällä olevat juutalaisasutukset virallisesti Israeliin tarjoten samalla turva-aidan ulkopuolisille siirtokunnille mahdollisuuden kompensaatiota vastaan siirtyä asumaan näin laajentuneen Israelin alueelle. Jäljelle jäävä valtaosa Länsirannasta puolestaan siirtyisi kokonaisuudessaan Palestiinalaishallinnon alaisuuteen joka halutessaan voi ko alueelle yhdessä tai erikseen Gazan kanssa perustaa oman valtionsa. Kyseiset rajat on mahdollisuus myöhemmin tarkentaa Israelin ja Palestiinalaishallinnon välisissä pysyvämpään rauhansopimukseen johtavissa neuvotteluissa joissa myös voidaan sopia mahdollisista maanvaihdoista kompensoimaan Israeliin liitettyjä alueita.

Nähdäkseni Israel on nyt ajautumassa kohden de facto 'Yhden valtion' todellisuutta vaarantaen maan tulevaisuuden joko demokratiana tai juutalaisvaltiona. 'Kylmä rauha' estäisi tämän epätoivomani kehityksen. Ratkaisun etuna on sen toteutettavuus Israelin yksipuolisella päätöksellä joskin Palestiinalaishallinnon hiljainen hyväksyntä edesauttaisi asiaa. Elleivät Israelin ja Palestiinalaishallinnon neuvottelut ala tai muitakaan esimerkiksi alueellisia ratkaisuja saada vireille, muodostuisi rajoista ja ”Cold Peace” ratkaisusta aikaa myöten pysyvämpi järjestely. 

---

Article Analysis: Resolving The Israeli-Palestinian Conflict first appeared in Conflicts By Ari Rusila