Pitkään jatkuneet henkilöiden ja tavaroiden liikkumista koskevat rajoitteet ovat heikentäneet Gazan asukkaiden elinoloja vuosikausia. Israel toteutti näitä rajoitteita 1990-luvun alussa lisäten niitä heinäkuussa 2007 Hamasin otettua Gazan hallintaansa jolloin tilannetta yleisesti aloitettiin kutsumaan Gazan saarroksi. Israelin purkaessa tuonti- ja vientirajoitteitaan on Egypti puolestaan kesäkuusta 2013 lukien eri toimin voimakkaasti rajoittanut sekä virallista että epävirallista tavaroiden ja henkilöiden liikkumista Rafahin rajanylityspaikallaan. Tuonti- ja vientitilastojen mukaan Gazan saartajana toimii Israelin sijaan pikemminkin Egypti.
Rajoituksista huolimatta Gazaan on jatkuvasti virrannut tavaraa, raaka-aineita ja energiaa – myös sotien tai konfliktien aikana. Viime kuukausina Israelin Kerem Shalom rajanylityspaikan kautta tavaravirta on edelleen kasvanut, sen sijaan Egyptin puoleisen Rafahin kautta se on liki pysähtynyt. Viereiseen kaavioon on koottu vuoden 2015 osalta Gazaan viedyt ja sieltä tuodut rekkalastit toisaalta Israelin (Kerem Shalom) ja toisaalta Egyptin (Rafah) kautta (Lähteenä Office for the Coordination of Humanitarian Affairs - OCHA):Rafah (Egypti)
Rafahin rajanylityspaikka Egyptin ja Gazan välillä tunnustettiin Israelin ja Egyptin rauhansopimuksessa v. 1979; Israel lopetti osaltaan Rafahin rajavalvonnan v. 2005 vetäytyessään yksipuolisesti Gazasta. Vaikka Israel ja Egypti ovat sallineet rajattua tuontia Gazaan on Rafahiin muodostunut laajamittainen ’tunnelitalous’ jossa yli tuhannen salakuljetustunnelin kautta Egyptistä virtaa aseita ja rajoituslistalla olevia mm luksustuotteita Gazaan. Hamas puolestaan saa merkittävät provisiot tai verot Gazaan tulevasta tavaravirrasta. Tunnelitalous lisää myös tavallisten gazalaisten riippuvuutta Hamasista.
Kun Egyptin presidentti Mohammed Morsi syrjäytettiin kesäkuussa 2013 ryhtyi Egyptin armeija eliminoimaan Gazaan johtavia salakuljetustunneleita sekä tuhoamalla niitä että laajentamalla turvavyöhykettä Egyptin ja Gazan välisellä rajalla. Siinain niemimaalla tapahtuneet lukuisat terroriteot Egyptin armeijaa vastaan ovat johtaneet Rafahin ylityspaikan liki täydelliseen sulkemiseen lokakuun 2014 jälkeen.
Lokakuussa 2014 Egypti, 31 egyptiläissotilasta surmanneen terrori-iskun jälkeen, ilmoitti suunnitelmistaan laajentaa turvavyöhykettä Gazan ja Egyptin välillä tarkoituksenaan pysäyttää asemiesten ja aseiden kulku salakuljetustunneleita myöten Gazan ja Egyptin välillä sekä lisäksi painostaakseen Hamasia. Alun perin 500 metriä syvää turvavyöhykettä laajennettiin kilometriin ja Egyptin viranomaiset tuhosivat rajalla heinäkuun 2013 ja elokuun 2015 välisenä aikana vähintäänkin 3 255 asuin ja muuta rakennusta karkottaen samalla tuhansia niiden asukkaita. Myös 1600 tunnelia tuhottiin. Kesäkuussa 2015 Egypti saattoi loppuun Rafahin 20 metriä leveän, 10 metriä syvän kanaalin. Viimeisenä toimena Egyptin armeija alkoi 17. syyskuuta 2015 pumpata turvavyöhykkeelle rakennettuun 14 kilometriä pitkään kanaaliin merivettä vielä löytymättömien tunneleiden hukuttamiseksi.
Kanaalin on sanottu palvelevan kalankasvatuslaitosten perustamista, meriveden pumppaamisen kanaaliin oletetaan kuitenkin suolaavan makean veden lähteitä ja pohjavettä ja haittaavan viljelykasvien ja hedelmien tuotantoa pakottaen maatalousväestön poismuuttoon raja-alueelta.
Kerem Shalom raja-asema (Israel)
Kerem Shalom on Israelin pääasiallinen rajanylityspaikka Gazaa palvelevalle tavaraliikenteelle henkilöliikenteen tapahtuessa pääosin Erezin ylityspaikan kautta pohjoisessa Gazassa. Office for the Coordination of Humanitarian Affairs (OCHA) on osa YK:n - United Nations Information System on the Question of Palestine (UNISPAL) – virastoa joka tarkkailee ja raportoi kansainvälistä yhteisöä mm Gazan tilanteesta. Alla olevaan kaavioon olen kerännyt pääkohtia Gazan Israelin kautta tapahtuneesta tuonnista ja viennistä elokuussa 2015:
Allaolevassa infograafissa puolestaan on esitettynä laajempi kuva ja kehityskulku tavaravirroista Gazaan/Gazasta:
Kerem Shalom on suhteellisen pieni tavaraliikenteen raja-asema Gazan tarpeisiin nähden. Kuluvana vuonna Kerem Shalomin kautta on kulkenut keskimäärin 300 ja korkeintaan 700 rekkaa päivässä. Heinäkuussa 2015 Hollannin hallitus lahjoitti raja-asemalle uuden läpivalaisulaitteen joka nostaa rekkojen päivittäisen enimmäismäärän tuhanteen.
Yhteenvetoni
EU on pitänyt olettamaansa Gazan saartoa syynä Gazan hitaaseen jälleenrakennukseen viime sodan (2014) jälkeen; todellinen syy saattaa kuitenkin olla korruptio ja varojen väärinkäyttö (ks. esim. kirjoitus Instead of Gaza’s Reconstruction Donor Aid Finances Terrorism And Corruption ). Hätäavun ohella EU ja muu kansainvälinen yhteisö on antanut mittavia avustuksia niin Gazan kuin koko Palestiinalaishallinnonkin kehittämiseen mutta jopa palestiinalaisten omatkin tutkimukset – mm Palestine Economic Policy Research Institute (MAS - osoittavat avun vaikutusten olevan liki olemattomia (ks. Placebo effect for people and society with 20 bn bucks ).
- Meriveden pumppaus Rafahin kanaaliin alkoi syyskuussa 2015
Liite: 'Kylmä rauha' seurannaisvaikutuksena
Hamasin taloudellinen perusta on merkittävältä osin ollut riippuvainen salakuljetustunneleista. Tämän ’tunnelitalouden’ nyt vähennyttyä olemattomiin Egyptin toimenpiteiden ansiosta on myös Hamasin taloudellinen perusta romahtanut. Tämä tilanne lienee syynä Hamasin halukkuuteen tehdä ’erillisrauha’ Israelin kanssa. Kuluneen vuoden aikana Hamas ja Israel ovat neuvotelleet – kovasta vastakkaisesta retoriikasta huolimatta – epäsuorasti ja –virallisesti pitkästä aselevosta jonka vastikkeeksi liikennerajoituksia tavaroiden ja henkilöiden osalta Gazaan/Gazasta vähennettäisiin ja merituonti mahdollistettaisiin aluksi Naton tarkastamana Kyproksen kautta kunnes kelluva satama Gazan edustalle valmistuu. Tällainen sopimus voi mielestäni olla osa ns. ’Kylmän rauhan’ ratkaisua koko Israelilais-Palestiinalaiseen konfliktiin. [tästä taustoitusta kirjoituksessa Hamas and Israel on Verge of the Deal ].
[Aiheesta laajemmin pääblogini kirjoituksessa Gaza Blockade – It’s Egypt not Israel! ]
— @ArielFinWS (@AriRusila) October 8, 2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti