Andy Burnhamin Israel suhde
Britannian pääministeri Keir Starmer ilmoitti erostaan kesäkuun 2026 lopulla . Hänen seuraajakseen nousi Andy Burnham, joka oli toiminut pitkään Suur-Manchesterin pormestarina. Burnham palasi ensin parlamenttiin voittamalla kesäkuun 19. päivänä järjestetyt täytevaalit . Hänet vahvistettiin virallisesti Työväenpuolueen johtajaksi heinäkuun 17. päivänä. Virallinen siirtyminen pääministeriksi tapahtuu, kun hän tapaa kuningas Kaarle III:n maanantaina 20. heinäkuuta 2026.
Britannian juutalaisyhteisön ja Israelin kannalta odotetaan muuttuuko ja jos niin miten Labour -puolueen linja suhteessa antisemitismiin ja Lähi-idän konfliktiin. Seuraavassa alustava arvioni.
Andy Burnham suhtautuu antisemitismiin jyrkän tuomitsevasti ja nollatoleranssilla, mutta hänen tapansa tasapainottaa asiaa Israel-kritiikin kanssa eroaa merkittävästi Keir Starmerin linjasta. Ollessaan pitkään Suur-Manchesterin pormestarina – alueella, jolla asuu Britannian toiseksi suurin juutalaisyhteisö – Burnham loi tiiviit ja arvostetut suhteet juutalaisiin järjestöihin ja profiloutui aktiivisena antisemitismin vastustajana. Hänen lähestymistapansa puolueen sisäiseen antisemitismiin ja juutalaisyhteisöön tiivistyy tiukkaan nollatoleranssiin, Starmerin perintöön ja jyrkkään pesäeroon Starmerin edeltäjä Jeromy Corbynin aikakauteen: Burnham on toistuvasti tuominnut puolueen sisäisen juutalaisvastaisuuden ja pitänyt sitä käsittämättömänä kriisinä Labourin kaltaiselle antirastiselle puolueelle. Hän tukee Starmerin tekemää työtä antisemitismin juurimiseksi puolueesta ja korostaa, että juutalaisvastaisuudelle ei ole sijaa Labourissa.
Toisaalta Israeliin liittyen Burnham painottaa voimakkaasti, että Israelin hallituksen toimien (kuten Gazan sodan tai ns siirtokuntapolitiikan) arvostelu ja antisemitismin vastustaminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Hänen mukaansa maata on voitava kritisoida syyllistymättä rasismiin.
Burnham suhtautuu Israelin nykyiseen oikeistohallitukseen poikkeuksellisen ankarasti. Hänen politiikkansa keskiössä on Netanjahun hallinnon suora painostaminen diplomaattisin ja taloudellisin keinoin mm sanktioita vaatimalla. Burnham on vaatinut Britannialta huomattavasti tiukempia otteita ja suoria pakotteita Israelin hallituksen avainhenkilöille sekä ns laittomia siirtokuntia tukeville tahoille. Toisaalta hän on vastustanut laajaa, koko Israelin valtiota koskevaa boikottiliikettä (BDS) pitäen sitä haitallisena, mikä miellyttää myös Israelin liberaalia vasemmistoa. Burnham haluaa kohdistaa rangaistustoimet nimenomaan oikeistohallituksen ns laittomiin siirtokuntiin ja sotatoimiin, ei Israelin valtioon instituutiona.
Burnham on kuvaillut Israelin oikeistohallituksen sotastrategiaa suhteettomaksi ja vaatinut aikoinaan viranomaisilta välittömiä toimia humanitaarisen kriisin pysäyttämiseksi.
Vaikka Burnham arvostelee nykyistä oikeistohallitusta, hän ei ole Israel-vastainen sanan perinteisessä merkityksessä. Historiallisesti hän on kuulunut puolueensa Israel-myönteiseen siipeen. Burnhamin näkemykset kohtaavat Israelin perinteisen vasemmiston (kuten Labor-puolueen ja Meretzin/Demokraattien liittouman) kanssa siinä, että kumpikin osapuoli näkee kahden valtion mallin ainoana tienä pysyvään rauhaan.
Burnham liittyi vuonna 2015 Labour Friends of Israel (LFI) -järjestöön ja on kuvaillut itseään Israelin valtion olemassaolon oikeutuksen (sionismin) tukijaksi. Hän jakaa Israelin vasemmiston näkemyksen siitä, että maalla on oikeus puolustautua terrorismin uhkaa, kuten Hamasia, vastaan.
Burnhamin kahden suunnan politiikka näkyy myös hänen henkilövalinnoissaan. Hän herätti huomiota nimittämällä kansliapäällikökseen James Purnellin, joka on Labour Friends of Israel -järjestön entinen puheenjohtaja. Tämä osoittaa, että Burnham pyrkii pitämään linjat auki Israelin liberaaleihin ja maltillisiin piireihin, vaikka hänen julkinen retoriikkansa Netanjahun oikeistohallitusta kohtaan on muuttunut radikaalisti aiempaa hyökkäävämmäksi.
Aihepiiristä aiemmin mm kirjoitukseni Keir Starmer, Labour ja taistelu antisemitismi vs vasemmistosionismi
The article first appeared – in Finnish – in the online publication Ariel-Israelista suomeksi
Kommentit
Lähetä kommentti