Knesset 2026: Uhkakuvat
Tämä kirjoitus ei ole ennuste Knessetin vaaleista 27.10.2026 vaan pikemminkin niiden seurauksista eri osapuolten luomien uhkakuvien pohjalta. Huomenna aamulla klo 07:00 israelilaiset suuntaavat uurnille äänestämään maan ensimmäisissä valtakunnallisissa vaaleissa sitten lokakuun 7. päivän terrori-iskujen ja niitä seuranneen kolme vuotta kestäneen sodan – tapahtumien, jotka ovat muuttaneet maata perusteellisesti sekä sisäisesti että kansainvälisesti.
“Israelin selviytyminen on vaakalaudalla tiistain vaaleissa” väittää entinen AP:n toimittaja ja nykyinen suosittu geopolitiikan tv-kommentaattori Dan Perry uutiskirjepalvelu Substackissa tiivistäen vaaliasetelmaa seuraavasti:
Netanjahun toinen voitto veisi maan pisteestä, jossa myöhemmät vaalit voisivat realistisesti palauttaa kehittyneen länsimaisen demokratian, jonka israelilaiset ja maailma ovat tunteneet. Aika on loppumassa korjatakseen häntä tukevan mafioso koalition aiheuttamat vakavat vahingot. Lisäksi Netanjahu on megalomaani, jolla on pahin mahdollinen Ludvig XIV -syndrooman muoto Trumpin tällä puolella. Patologisesti pakkomielteisesti vallassa pysymiseen ja valtion lypsämiseen omien ja ahneen vaimonsa tarkoitusperien mukaisesti hänet muistetaan samassa hengenvedossa Putinin, Orbánin ja Erdoganin kanssa, ja hän on lähes varmasti Israelin ovelampien vihollisten suosima ehdokas. Myös tyhmempien ystävien keskuudessa: Trump on tukenut Netanjahua, ja pääministeri epäilemättä toivoo vaalien jälkeisiä juonitteluja tuolta taholta, ehkä painostamalla johtavaa oppositioehdokasta Gadi Eisenkotia liittymään ”kansallisen yhtenäisyyden hallitukseen”, joka käytännössä pitäisi istuvan pääministerin valtaistuimellaan.
Vaikka olen monessa samaa mieltä Perryn tässä ja aiemin esittämissä asioissa en itse en aivan näin synkkään skenaarioon usko. Erityisesti vältän vertaamasta Netanjahua Putiniin, Orbaniin tai Erdoganiin koska – toisin kuin edellämainitut – hän ei ensinnäkään ole saanut alistettua valtansa alle sen enempää oikeuslaitosta, armeijaa, turvallisuuspalveluja kuin mediaakaan. Näin Netanjahu pyrkimyksistään huolimatta ei ole saanut kahlittua sanan- ja erityisesti ilmaisunvapautta; tästä parhaana osoituksena ehkä jo ennen sotaa alkaneet ja sen aikana jatkuneet hallitusta vastustaneet suurmielenosoitukset joissa itsellänikin on ollut useita kertoja ollut tilaisuus olla mukana Tel Avivissa.
Netanjahun uhkakuvat
Erityisesti Likud käynnisti valtavan digitaalisen kampanjan sosiaalisessa mediassa. Netanjahu toistaa iskulausetta, jonka mukaan vaihtoehtoina ovat joko hän ja Trump tai hänen kilpailijansa Gadi Eisenkot ja Mansour Abbas – arabien Ra’am puolueen johtaja.
Sunnuntaina [25.10.26] Netanjahu julkaisi tekoälyllä luodun kuvan ydinaräjähdyksestä Tel Avivin yllä ja varoitti, että jonkun muun kuin hänen äänestämisensä voisi altistaa israelilaiset ”toisen holokaustin” vvaaralle.
Netanjahun kyseenalaiset “ratkaisut”
Channel 12 -uutiset kertoi vaaleja edeltävänä viikonloppuna, että pääministeri Benjamin Netanjahun ja Israelin armeijan (IDF) Eyal Zamirin välinen yhteenotto sai alkunsa pääministerin antamasta määräyksestä toteuttaa määrittelemätön sotilaallinen toimi. Puolustushallinnon edustajien mukaan tämä voisi johtaa nopeaan yhteenottoon Iranin kanssa aivan vaalien alla. Netanjahu kieltää vaatineensa tällaista provokaatiota.
IDF on kuitenkin hälytystilassa parlamenttivaalien alla, kymmeniä tuhansia sotilaita on sijoitettu eri puolille maata. Puolustusvoimat ovat myös lisänneet ilmatorjuntajärjestelmiensä sijoittelua, vaikka turvallisuusviranomaiset pitävätkin Iranista tai Libanonista tulevien ohjushyökkäysten todennäköisyyttä pienenä.
Israelia uhkaavat myös todella vakavat kansainväliset talouspakotteet. Enemmistö amerikkalaisista ei enää tue Israelia ja sympatisoi pikemminkin palestiinalaisia – ja demokraattien puolella on muodostumassa kannatus asevientikiellon puolesta ja tämä tarkoittaisi, ettei Israel voisi enää jatkaa ja pitkittää sotia samalla tavalla kuin se on tehnyt 7. lokakuuta lähtien. Britannian ja Ranskan toimenpiteet uudisasutustoimintaa ja -väkivaltaa vastaan voivat ulottua kaikkiin, jotka tekevät liiketoimintaa siirtokuntien kanssa, mukaan lukien kaikki israelilaiset pankit ja uudisasutukset vanhan rajalinjan lähellä olevat – joissa 80 prosenttia uudisasukkaista todellisuudessa asuu. Netanjahun hallitus on laajentanut siirtokuntia turva-aidan ulkopuolelle ja hemmotellut juutalaisterroristeja säälittävien tekosyiden avulla.
Netanjahun “ratkaisu” mahdollisiin talouspakotteisiin on ”kiertotalous” (bypass economy) hyödyntämällä kryptovaluuttoja, jotta se voisi selviytyä Israelin pankkeihin kohdistuvista mahdollisista tulevista pakotteista. Israelin keskuspankki antoi vastauksena lausunnon, jossa todettiin:
”Kryptovaluuttoja ei voida käyttää pakotteiden kiertämiseen. Israelin talouden kannalta oikea asia on säilyttää taloudelliset suhteet tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa ja keskittyä estämään pakotteet ja niiden kielteiset vaikutukset talouteen. Tämä asia kuuluu poliittisen tason vastuulle, jonka pitäisi edistää sitä.”
Israelin talous on kuitenkin kokonaisuudessaan vahva. Israelin keskuspankin ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 5,6 prosenttia ja ensi vuonna 7,5 prosenttia.
Oppositioblokki
Mielipidetiedusteluja hienokseltaan johtava oppositioblokki ei ydinpommin kaltaisia uhkakuvia juuri ole viljellyt; suurinpana uhkana nähdään Netanjahun jatkaminen vallassa
Netanyahun saldo on tuhoisa: lokakuun 7. päivän tapahtumat ja niitä koskevan tutkinnan estäminen – mikä on vaarantanut lisää ihmishenkiä; alistuminen haredi-puolueiden (ultraortodoksien) tahtoon, joiden vaatimukset vapautuksista asepalveluksesta uhkaavat turvallisuutta ja jotka pyrkivät muuttamaan Israelin eräänlaiseksi Iranin juutalaiseksi versioksi; hyökkäykset turvallisuuskoneistoa ja oikeuslaitosta vastaan samalla, kun valtaa on keskitetty; korruptioskandaalit ja oikeudenkäynnit; välinpitämättömyys panttivankien, sotilaiden ja palestiinalaisten hengistä; kyvyttömyys muuttaa kalliiksi käyneitä sotia strategisiksi voitoiksi; sekä maan kansainvälisen aseman romahdus.
Gadi Eisenkot totesi mielestäni osuvasi kampanjansa päättäneessä puheessaan:
”Netanyahu haluaa tasapelin, mutta Israel tarvitsee tyrmäysvoiton… Netanyahu tavoittelee tasapeliä, pattitilannetta ja uusia vaaleja…Jokainen, joka uskoo, että meidän Israelimme voi selviytyä vielä neljästä tällaisesta vuodesta, elää vaarallisessa harhaluulossa… Asepalveluksesta pakoilu, epäonnistumiset, laiminlyönnit ja valheet – sitä on asepalveluksesta kieltäytyjien hallituksen tie.”
Oppositioblokki pelkää lisäksi, että aivovuoto, joka jo nyt uhkaa ”start-up-kansakunta” -ihmeen tulevaisuutta, muuttuu tulvaksi.
Arabipuolueet
Arabien äänestysaktiivisuus vaaleissa on ratkaisevassa asemassa. Marraskuun 2022 vaaleissa juutalaisten ja arabien äänestysaktiivisuuden välillä oli lähes 20 prosenttiyksikön ero (72 prosenttia vastaan 53 prosenttia), minkä seurauksena arabipuolueet saivat vain 10 paikkaa. Joidenkin asiantuntijoiden arvion mukaan arabien äänestysaktiivisuus voisi tällä kertaa nousta jopa 68 prosenttiin, mikä olisi korkein lukema yli kahteen vuosikymmeneen. Jos arabien äänestysaktiivisuus lähestyy juutalaisten kansalaisten aktiivisuustasoa, arabipuolueet voisivat saada 15 paikkaa tai enemmänkin.
Arabialueilla tapahtuvat rakennusten purkamiset herättävät suuttumusta, samoin kuin arabiyhteisön korkea murhaluku – minkä monet katsovat johtuvan siitä, ettei Itamar Ben Gvirin johtama poliisi ryhdy toimiin.
Aymen Odeh, arabipuolue Yhteislistan johtaja selitti jo vuonna 2019 haluavansa siirtää arabipolitiikkaa Israelissa ”vastarinnan asemasta vaikutusvallan asemaan”. Yhteislistalla ja vuonna 2021 Bennettin/Lapidin monipuoluehallitukseen noussseella Ra’am puolueella on erilaiset lähestymistavat poliittiseen vaikuttamiseen, mutta niitä yhdistää tavoite kaataa nykyinen hallitus.
Yhteislista on epävirallisten lähteiden mukaan valmis suosittelemaan vaalien jälkeen presidentille oppositiossa olevaa ehdokasta pääministeriksi jopa siinä tapauksessa ettei itse pääsisi hallitukseen. Siksikin on ymmärrettävää Netanjahun toistuva iskulause tämän uhkakuvan estämiseksi: ”Eisenkotilla ei ole koalitiota ilman arabeja ja Yair Golania [Demokraattien/laitavasemmiston johtaja].”
Ulkomailla asuvat israelilaiset, jotka matkustavat takaisin Israeliin äänestämään tiistain vaaleissa, ja joidenkin arvioiden mukaan yli 65 000 ulkomailla asuvaa kansalaista aikoo lentää Israeliin.
Lähteinä mm AQL/ DanPerry , Fathom , SoMe
The article first appeared – in Finnish – in the online publication Ariel-Israelista suomeksi
Kommentit
Lähetä kommentti