Knesset ennusteet, haredimiehet ja Qatargate
Knessetin vaaleista 27.10.2026 on tuossa erittäin jännittävät viimeisten mielipidetiedustelujen ennustaessa tiukkaa kamppailua blokkien välillä, jossa Gadi Eisenkotin johtamalla oppositioblokilla on hienoinen etumatka. Yashar-puolueen ennustetaan saavan eniten paikkoja, mikä pudottaisi Benjamin Netanjahun johtaman Likudin toiselle sijalle.
Kolmen israelilaisen päätelevisiokanavan (Kan 11, Channel 12, Channel 13) viimeisimpien vaalien alla tekemien mielipidemittausten mukaan Gadi Eisenkotin johtama oppositio (”muutosblokki”) johtaa Netanjahun blokkia 2–6 paikalla.
Minkään ryhmittymän ei kuitenkaan ennusteta saavuttavan ehdotonta enemmistöä. Tulevan enemmistöhallituksen olisikin tukeuduttava joko vastapuolen blokin osiin tai arabipuolueisiin. Ratkaisevaa on mitkä pienpuolueet – jos mikään – ylittää äänikynnyksen. 23.10.26 mennessä julkaistujen ennusteiden jälkeen ei uusia ennusteita enää tule vaalilakien “vaalirauhan” takia; vaalipäivänä on odotettavissa korkeintaan ns ovensuukyselyjen tuloksia.
Viimeiset ennusteet
Mielipidemittaajien keskuudessa vallitsee kasvava näkemys siitä, että Ofer Winterin johtama oikeistolainen Amcha Yisrael ei ylitä äänikynnystä. Tämä tarkoittaisi, että osa oikeistolaisista äänistä menisi hukkaan – aivan kuten vasemmistolaiselle Meretz-puolueelle annetut äänet menivät hukkaan edellisissä, vuoden 2022 vaaleissa.
Samaan aikaan ”Reserviläiset” (The Reservists) ja Uusi talouspuolue (New Economic Party) muodostavat liittouman, jonka yksi päätelevisiokanava ennustaa ylittävän äänikynnyksen mutta kaksi ei. Tämä liittouma ei ole sitoutunut kumpaankaan blokkiin, ja sillä voi olla ratkaiseva rooli osapuolten välisten kuilujen kaventamisessa vaalien jälkeisissä neuvotteluissa.
Nyt julkaistut kyselyt olivat ensimmäisiä, joka toteutettiin sen jälkeen, kun Benny Gantz oli vetäytynyt kisasta ja presidentti Trump oli ilmaissut tukensa Netanjahulle. Vaalien alla Amcha Yisrael -puolue ja uusi ultraortodoksinen puolue Haredi Public kohtaavat oikeistoblokin taholta kasvavaa painetta vetäytyä vaalikilvasta. Osana tätä pyrkimystä uskonnollis-sionistisen puolueen johtaja ja valtiovarainministeri Smotrich tarjosi Amcha Yisrael -puolueen johtajalle Ofer Winterille ministerinpaikkaa tulevassa hallituksessa, mikäli tämä suostuisi vetäytymään vaalikilvasta.
Haredi-yhteisön edustaja Motti Leitner puolestaan ilmoitti pysyvänsä ehdokkaana myös pääministeri Netanjahun kanssa käymänsä tapaamisen jälkeen. Netanjahu pyysi tätä vetäytymään vaaleista, jotta oikeistoblokin ääniä ei menisi hukkaan. Keskusteluissa mm ehdotettiin Leitnerin nimittämistä haredi-sektoria koskevien asioiden projektipäälliköksi.
Haredimiehet kiinni lentokentällä
Eräs kysymys, joka herättää voimakkaita tunteita israelilaisessa yleisessä mielipiteessä ja aiheuttaa yhden harvoista syvistä jakolinjoista oikeistoleirin sisällä, nousi jälleen julkisen keskustelun keskiöön. Tämä tapahtui, kun Ben Gurionin lentoasemalla otettiin kiinni maahan saapuvia ultraortodoksisia miehiä, jotka olivat jättäneet saapumatta asepalvelukseen kutsuntoihin.
Neljäkymmentäkaksi nuorta miestä, jotka olivat palaamassa opiskeluistaan New Yorkissa sijaitsevassa Chabad-jeshivassa, saapuivat Israeliin juuri ajoissa äänestääkseen – vain huomatakseen, että rajaviranomaiset ottivat heidät kiinni. Neljäkymmentä heistä on sittemmin vapautettu sen jälkeen, kun he ovat allekirjoittaneet sitoumuksen saapua kutsuntapisteisiin. Heistä 13 vastusti aluksi sitoumuksen allekirjoittamista, mutta suostui siihen lopulta jouduttuaan vankilaan. Kaksi on yhä pidätettynä.
Pääministeri Netanjahu reagoi kiinniottoihin vihaisesti ja tuomitsi ne jyrkästi luvaten myös, että hänen hallituksensa säätää seuraavalla kaudellaan lain, joka suojelee Tooraa opiskelevia ultraortodoksisia miehiä asepalvelukselta Israelin puolustusvoimissa (IDF).
Myös Gadi Eisenkot ja Naftali Bennett reagoivat kiinniottoihin, mutta antoivat Netanjahusta poikkeavan lupauksen: he sitoutuivat lopettamaan ultraortodoksisten miesten keskuudessa yleisen asepalveluksesta kieltäytymisen.
”Qatargate”
Haredi -pidätyksen ohella toinenkin kysymys, joka on viime aikoina kytenyt otsikoiden taustalla, nousi uudelleen esiin vaalikampanjan jännittyneessä ilmapiirissä. Kyseessä on Israelissa ”Qatargateksi” kutsuttu skandaali, joka koskee väitettyä Qatarin vaikuttamisoperaatiota. Tapaukseen liittyy henkilöitä, jotka ovat työskennelleet pääministerin kansliassa tai sen lähipiirissä. Asia nousi jälleen voimakkaasti kun julkisuuteen vuoti poliisikuulustelujen pöytäkirjoja. Kuulusteltavana oli pääministerin läheinen avustaja, joka oli myös johtanut Qatarin hyväksi tehtyä viestintäkampanjaa ja ansainnut siitä.
Jonatan Urich, joka on epäiltynä sekä Qatarin lobbausjupakassa että salaisen aineiston vuotamisessa saksalaiselle Bild-sanomalehdelle, kertoi poliisitutkijoille tehneensä suhdetoimintatyötä Qatarille aina ”vuoden 2024 puolivälin ja loppupuolen” välille saakka. Tämä tarkoittaa, että hän tarjosi palveluksiaan vielä pitkään lokakuun 7. päivän verilöylyn ja hyökkäyksen jälkeen – sodan ollessa jo käynnissä ja Hamasin hallussa pitämien israelilaispanttivankien vapauttamista koskevien, ajoittaisten neuvottelujen jatkuessa. Vuodetuissa kuulustelupöytäkirjoissa Urichin kerrotaan sanoneen tutkijoille, ettei pääministeri ollut tietoinen hänen työstään qatarilaisten hyväksi.
Skandaalilla on myös merkittäviä ulkopoliittisia seurauksia, sillä egyptiläiset alkoivat uskoa, että Qatarin vaikuttamispyrkimykset – mikäli sellaisia oli – saivat israelilaiset virkamiehet ja yleisen mielipiteen kallistumaan sille kannalle, että panttivanki- ja tulitaukoneuvotteluissa Qatar olisi Egyptiä parempi välittäjä. Kaiken tämän väitetään tapahtuneen lokakuun 7. päivän hyökkäystä ja verilöylyä seuranneina kuukausina, jolloin Israel toivoi kipeästi Egyptin tukea – tai ainakin hiljaista hyväksyntää – toimilleen Gazassa, erityisesti Israelin, Egyptin ja Gazan kaistan rajalla sijaitsevalla Rafahin alueella.
Qatargatea sivutaan aiemmassa kirjoituksessani Netanjahu pyrkii erottamaan tiedustelujohtajan lisäksi oikeuskanslerin [Op-Ed]
Lopuksi
Knessetin vaalit ovat todellakin ensimmäiset kansalliset vaalit sen jälkeen, kun Israel on käynyt sotia Gazassa, Libanonissa ja Iranissa. Tämän vaalin keskeinen piirre on, että se on muotoutunut epäluottamuslauseäänestykseksi Netanjahun hallinnosta, mutta samanaikaisesti kumpikaan blokki ei näytä saavan 61 paikan enemmistöä. Huomionarvoista on, että vaikka Netanjahu häviäisi, Israelin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kova linja ei todennäköisesti muutu perusteellisesti.
Molemmat osapuolet pitävät Irania suurimpana uhkana. Uutiset osoittavat, että Yhdysvallat ja Israel suunnittelevat jo uusia iskuja Iranin energia- ja ydinlaitoksiin vaalien (Knesset ja USAn välivaalit) jälkeen.
Koska kumpikaan puoli ei saane selvää enemmistöä, vaalien jälkeiset koalitiohallituksen muodostamisneuvottelut (erityisesti arabipuolueiden asema) ovat ratkaisevia, ja lopullinen hallituksen kokoonpano saattaa kestää useita viikkoja.
Taustoitusta vuoden 2026 vaaleista lisää aiemmissa kirjoituksissani:
- Alle kaksi viikkoa Knessetin vaaleihin: Tilannekatsaus
- Knessetin vaaliasetelma selkiytyi
- Israelin politiikassa dramaattisia muutoksia [Op-Ed]
- Oikeiston hajaannus Knessetin vaaleissa jatkuu
- Likudin rapautuminen ja Knessetin vaaliasetelma nyt
- Knessetin vaalit 2026 [Op-Ed]
- Bennett korvaamassa Netanjahun seuraavissa vaaleissa
Lähteinä mm BICOM , BICOM , ynetGlobal , SoMe
The article first appeared – in Finnish – in the online publication Ariel-Israelista suomeksi
Kommentit
Lähetä kommentti