Israelin uusi sotilaallinen puolustusstrategia

Israelin puolustusvoimat [IDF] julkaisi [13.8.2015] ensi kertaa 60 vuoteen Israelin puolustusstrategiaa määrittelevän asiakirjan – ”IDF Strategy”. 1950-luvulla silloinen pääministeri David Ben-Gurion hyväksyi sotilaallisen puolustuksen strategian; nyt IDF:n päällikkö kenraaliluutnantti Gadi Eizenkot päätti julkistaa Israelin uuden sotilasdoktriinin todennäköisesti ylimmän poliittisen johdon suostumuksella.

Asiakirjan johdannossa Eizenkot toteaa armeijan operationaalisen perusstrategian pohjaavan ns. turvallisuustriangeliin – Ben-Gurion käyttämä termi tarkoittaen ennakkovaroitusta, pelotevaikutusta ja ratkaisevaa voittoa – täydennettynä neljännellä elementillä eli puolustuksella.

33-sivuinen asiakirja tarkastelee IDF:ssa tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden haasteita toteuttaen osaltaan armeijan useampivuotista työsuunnitelmaa. Asiakirjassa kuvataan mitä Israelin armeijalta on odotettavissa kolmessa eri tilanteessa: tavanomaisena aikana, hätätilassa ja sota-aikana. Tähän jakoon pohjautuen mm aiemmat Gazan ”sodat” [Protective Edge ja Pillar of Defense] luokitellaan uudessa strategiassa rajatuiksi operaatioiksi ja siten hätätilaksi ei sodaksi. Täten kyseisten operaatioiden tavoiteena oli vain palauttaa rutiinitilanne eikä esimerkiksi tuhota Hamasin hallintoa Gazassa; näin olisi tehty vain poliittisen johdon erikseen määrätessä.

Aiempiin strategioihin verraten nyt korostetaan maaoperaatioiden tehostamista, kyber –valmiuksien kehittämistä sekä tiedustelun, ilma- ja merivoimien selkeän ylivoiman säilyttämistä. Myös uhkakuvissa on selkeä muutos aiempaan; Eizenkotin mukaan uusi strategia pohjautuu näkemykseen, että naapurivaltojen uhat sotaan Israelin rajoilla ovat pienenemässä mutta Hamasin ja Hezbollahin sekä valtioista riippumattomien terroristiorganisaatioiden, kuten globaali jihad ja Daesh [Islamic State], uhat Israelille ovat kasvamassa ohjusten ja kyberhyökkäysten ohella. Ajankohtaisesti asiakirjassa on merkittävää ettei Irania ja sen ydinuhkaa juurikaan mainita.

Kansallisen turvallisuusstrategian keskeisimmäksi periaatteeksi nähdään varmistaa Israelin olemassaolo, tuottaa tehokas pelotevaikutus, mukautua konflikteihin ja tarvittaessa neutralisoida uhat. Perusoletuksena on, että vihollista ei voi lyödä puolustustaistelulla vaan selkeiden sotilaallisten tavoitteiden saavutus edellyttää hyökkäystä. Myös IDF:n kyber –valmiuksia tulee uudessa strategiassa käyttää sekä puolustukseen että hyökkäykseen kaikilla tasoilla ja toiminta-alueilla. Viime Gazan operaatioissa IDF vältti maavoimien käyttöä, nyt strategiassa todetaan että ratkaisevan voiton saamiseksi kaikkien mahdollisten voimien tulee olla valmiit operaatioon lähtiessä ja myös omata oikeutus voiman käyttöön.

Uhkakuvien pohjalta IDF tulee suosimaan pieniä, nopealiikkeisiä ja joustavia tarvittaessa eri rintamien välillä helposti liikkuvia yksiköitä suurten pysyvämmin sijoitettujen voimien sijaan. IDF:n hyökkäysominaisuuksia tulee strategian mukaan edelleen kehittää siten, että ne ovat käytössä useilla rintamilla ja useissa ulottuvuuksissa – maalla, merellä ja ilmassa –samanaikaisesti. Kehityksen on mahdollistettava tarkka, moniulotteinen tulivoima lyhimmässä mahdollisessa ajassa läpi laajalla kohdealueella. Toimintakykyä on kehitettävä myös syvällä linjojen takana ja jopa ilman huoltoyhteyksiä.

Uudessa strategiassa puhutaan ensi kertaa myös raja-alueiden haavoittuvuuden pienentämisestä keinoina esimerkiksi niiden evakuointi välittömän vaaran uhatessa. Tämän uskotaan olevan vuoden 2014 operaatio Protective Edgen opetuksia; tällöin Gazan rajalla sijaitseville yhteisöille ei ollut mitään organisoitua evakuointiohjelmaa.

IDF Mission

To defend the existence, territorial integrity and sovereignty of the
state of Israel. To protect the inhabitants of Israel and to combat all forms
of terrorism which threaten the daily life.

Uusi strategia tuo esiin myös tarpeen tehdä ero armeijan toimintakyvyssä toisaalta sodan aikana ja sotien välillä ["campaign between the wars" – CBW]. Viimemainitun osalta kuvataan IDF:n ja tiedusteluyhteisön toimia tarkkailla ja heikentää Israelin vihollisten hyökkäyskykyä. CBW:n keinoina mainitaan sarja salaisia puolustuksellisia ja hyökkäyksellisiä sotilasoperaatioita, joita IDF on toteuttanut rutiininomaisesti mm Iranin suhteen.

Eizenkot päättää asiakirjan korostamalla inhimillistä pääomaa:

“IDF on aina saanut voimansa henkilöstönsä laadusta ja siitä syvästä yleisestä ymmärryksestä, että armeija takaa Israelin kansallisen olemassaolon. IDF puolustaa ja suojelee Israelia kaikissa olosuhteissa tukeutuen johtajiensa ja sotilaidensa ydinluonteeseen: taisteluhenkeen, aloitteellisuuteen ja laadukkaaseen operointiin sekä haluun saavuttaa tavoitteet ilman kompromisseja.”

Lähteet: Israel Hayom, Ynet,

Raportti (hepreaksi) tässä!

Lisää aihepiiristä

Aiempi ulkopuolinen analyysi Israelin sotilasdoktriinista: Israel's Strategic Doctrine - RAND Corporation
Aiempi IDF:n julkinen tiivistelmä sotilasdoktriinista: IDF Doctrine
Diaesitys:
[slideshare id=26705376&doc=israaeliarmymsncorevalues-130930132123-phpapp01]

Virtuaalirintaman sotilaat:

Aseiden ja ohjusten sijasta Israelin sotilaat voivat joutua jatkossa yhä enemmän taistelemaan näppäimistöjen ja kuvaruutujen avulla mm potentiaalisia digitaaliterroristeja vastaan. Taistellakseen uudella virtuaalisella rintamalla, IDF:ssa valmistui jo vuonna 2012 ensimmäinen luokka ns. ‘Cyber Defenders’. Jo vuonna 2011 armeijan pääesikunta perusti “Cyber Defense” divisioonan suojelemaan IDF:n verkkoa hakkeroinnilta ja soluttautumiselta. IDF kuin myös Israelin pankit ja julkishallinnon virastot ovat jo lain mukaan velvoitettuja suojautumaan hyökkäyksiltä ja IDF:n tätä varten kouluttamat joukot ovat valmiit puolustamaan kaikkia elintärkeitä verkkoja. Nyt em koukutusta on kehitetty edelleen ja puolustuksen ohella kyberjoukot voivat myös mennä aktiivisesti mukaan eri tilanteisiin, viime kurssilla koulutettavat rakensivat mm mallikaupungin monimutkaisten kyberoperaatioiden toteuttamiseksi. Lähde: IDF